- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
231-232

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rossellino ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

231

Rossija—Rostov

232

oli 1915 taisteluita venäläisten ja saksalaisten
välillä.

Rossija /-»’-/ (ven.), Venäjä.

Rossini
si’-J, Gioachino (1792-1868),
aito-it. oopperatyylin viimeinen ja aikanaan [-loistavin edustaja. R:n maine sai alkunsa 1816,
jolloin ..Sevillan parturi" esitettiin Roomassa: tämä
onkin liänen pysyvin teoksensa ja yleensä
loistavin saavutus it. buffa-oopperan alalla.
Sävellet-tyään vuosittain 2 oopperaa it. näyttämöjä
varten R. muutti 1823 Pariisiin, toimien siellä ensin
teatterinjohtajana, sitten kunink.
ylimusiikki-tarkastajana. Sävelsi 1829 viimeisen ja
vaka-vimman oopperansa „Vilhelm Tell"in. V:n 1830
vallankumous riisti häneltä virallisen aseman.
Sen koommin hän ei pitkän ikänsä kuluessa
säveltänyt muuta kuin joitakuita
kirkkosävel-1 yksiä (m. m. „Stabat mater" 1832,
laajennettuna 1841). Oleskeli 1836-53 Italiassa, loput
ikäänsä taas Pariisissa. — Elämäkertoja ovat
kirjoittaneet: Beyle (2 os., 1823), Pougin (1870),
Zanolini (1875), Sittard (1882); C. Thrane,
„Ros-sini og operaen" (1885). I. K.

Rossitten [rosVton], kylä Preussissa,
Ivönigs-bergin hallitusalueessa, Kurische
Nehrung-nie-mellä; 945 as. (1905). — Pelastusasema,
loisto-majakka. Tunnettu lintutieteellinen
havaintoasema ja museo.

Rostand [rostä’], Edmond (s. 1864), ransk.
runoilija, synt. Marseillessa, sai kasvatuksensa

Pariisissa, Ranskan
akatemian jäsen 1901.
kirjoitti alussa runoja,
saavutti varsinaisen
maineensa näytelmänkirjoit-jana. V:sta 1897 hän tuli
tunnetuksi yli koko
maailman sankarillis-koomilli-sella, puoleksi
romanttisella näytelmällään
„Cy-rano de Bergerac".
Suurinta ihailua herätti R:n
siloinen, sointuva
runomitta, loisteliaan
kuva-rikas kieli, hieno
sukkeluus ja henkevyys.
Luonteenkuvaus on sensijaan
heikompi. Aikaisemmin R. oli herättänyt
huomiota runomuotoisella huvinäytelmällä „Les
Romanesques" (1894) ; sen jälkeen ilmestyi
näytelmä ,,La princesse lointaine" (1895) ja
raama-tullis-aiheinen „La Samaritaine" (1897). V:nl900
maailmannäyttelytilaisuuteen R. sepitti Sarah
Bernhardtia varten näytelmän ,,L’Aiglon", jonka
aihe käsittelee Napoleonin poikaa, Reiehstadtin
herttuaa. „Théroigne de Méricourt" (1902),
vailankumousdraama, ei saavuttanut menestystä.
V. 1907 ilmestyi eläinnäytelmä „Chantecler".
R:n vaimo, o. s. Gérard, on sepittänyt
joukon runoja. [Langer, ,,E. R." (1901).] H. Kr-n.

Rostock, Mecklenburg-Scliwerinin
suurherttua-kunnan suurin ja tärkein kaupunki, 5 m:iin
syvennetyn Warno\v-joen vas. rannalla 13 km
Itämerestä, usean radan risteyksessä; 65,383 as.
(1910). — R., jota ent. linnoitusten paikalle
rakennetut puistokäytävät ympäröivät, jakaantuu
Altstadt, Mittelstadt ja Neustadt nimisiin osiin.
Tärkeimmät torit Neue Markt (suihkukaivo) ja
Blüeherplatz (R:ssa syntyneen Bliicherin muisto-

patsas, v:lta 1819). Rakennuksia: Marienkirche,
Nikolaikirche, Petrikirche nimiset kirkot
(1200-1400-luvuilta), goottilainen raatihuone
(1300-luvulta), suurherttuan palatsi (1702),
Oberlandes-gerichtin, yliopiston ja säätyjen palatsit;
Kröpe-liner Tor- (1300-luvulta) ja Steintor- (rak. 1575)
portit. Monta mielenkiintoista vanhaa
yksityistaloa. Sotilasmuistopatsas, suurherttua Fredrik
Frans III:n ja Afrikantutkija Poggen
muistopatsaat. Sivistyslaitoksista huomattavin 1418 per.
yliopisto (1,009 yliopp. 1913-14). jonka yhteydessä
on kirjasto (yli 200,000 nid.), tähtit. observatori,
maataloudellinen koeasema, naisklinikka y. m.
Pari lukiota, reaalikoulu ja,
ammattioppilaitoksia; teatteri. — R:ssa on suurherttuakuntain
korkein oikeus Oberlandesgericht, maakonsistori
v. m. virastoja. — Teollisuus melkoinen ja
sangen monipuolinen; tärkein on laivanrakennus.

— Sähköraitiotie. — Harjoitetaan huomattavaa
ulkomaankauppaa; viedään viljaa, villaa,
pellavaa, lihaa, tuodaan siirtomaantavaroita,
rautatavaroita, viiniä, kivihiiltä, polttoöljyä,
puutavaroita, kalaa. Kauppa käy suureksi osaksi R:n
ulkosataman Warnemünden kautta; siellä ja
R:ssa 1912 ulkomaisessa merenkulussa
selvitettiin 3 milj. rek.-ton. netto. R-.n oma
kauppalaivasto käsitti (1913) 59,895 rek.-ton. netto,
josta 56,864 ton. höyryaluksia. — R.
kuului 900-luvulla obot riitti ruhtinas Gottschalkille.
1161 Valdemar I valloitti ja poltti sen,
Pri-bislav II rakensi 1170 sen uudestaan.
Sittemmin R. hansa- ja yliopistokaupunkina pääsi
suureen kukoistukseen, kärsien kuitenkin aika ajoin
hävittävistä merisodista. Mecklenburgin jaossa
1621 R. jäi molemmille ruhtinaskunnille
yhteiseksi, joutuen vasta 1695
Meeklenburg-Schweri-nille. Ruotsalaiset valloittivat R:n 1712.

E. E. K.

Rostoptsin ks. Rastoptsin.

Rostov [-o’v]. 1. Piirikunnankaupunki
(R.veli-lcij ~ ,,suuri R.") Keski-Venäjällä, Jaroslavljin
kuvernementin lounaisosassa R.- 1. Nero-järven
(13 km pitkä. 8 km leveä) länsirannalla rautatien
varrella; 18.250 as. (1910). — Keskustana on
vanha, muurin ympäröimä kremlj, jonka monet
kirkot antavat parhaan kuvan 1600-luvun ven.
rakennustaiteesta; kreml jissä on vielä ent.
arkkipiispan palatsi, Belaja palata-palatsi (sen yhteydessä
olevassa rakennuksessa museo) y. m. Kremljin
pohjoispuolella on Uspenskijn tuomiokirkko (vihitty
1230; Jumalan äidin kuva 1000-luvulta) ja sen
vieressä Gostinnvj dvor. Monta vanhaa luostaria.

— Muutamia oppilaitoksia, sairaala.
Harjoitetaan puuvilla- ja pellavateollisuiitta,
pyhäinkuvien, nahka- y. m. teosten valmistusta,
kasvi-tarhanhoitoa. Ennen tärkeät markkinat
menettäneet merkityksensä. — R. on Venäjän
vanhimpia kaupunkeja, per. jo ennen Rurikin tuloa;
joutui Moskovalle Dmitri j Donskojn aikana
(1300-luvulla). Varhain piispanistuin, v:sta 1390
arkkipiispan. 1587 metropoliitan, myöhemmin
uudelleen arkkipiispan istuin, lakkautettu 1780.

— R:n seutu (nyk. Jaroslavljin kuvernementti
sekä osat Novgorodin. Vologdan ja Kostroman
kuvernementeista), jossa asui merjalaisia (ks.
Merjalaiset) ja jota Rurik ja hänen
jälkeläisensä rupesivat venäläistyttämään, muodosti
jonkun aikaa itsenäisen ruhtinaskunnan :
sittemmin (1200-luvulla) se hajosi Jaroslavin, Belo-ozer-

E. Rostand.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0134.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free