Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rostra ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
23)
Seelannissa, on huomattu sen suorastaan jättävän
ihmisasumukset, siirtyäkseen merenrannikolle
elämään. R:n kaivamistaito on myöskin sangen
hyvä ja, kuten tunnettu, ei niiden kykyä jyrsiä
koloja estä muu kuin metalli, kivi, lasi t. m. s.
Aistit ovat hyvin kehittyneet, parhaiten kuulo
ja hajuaisti. Älykkyydestä ja viekkaudesta
vaaran uhatessa t. ravintoa hankkiessa tunnetaan
paljon esimerkkejä. Lisääntymiskyky 011 suuri,
musta rotta synnyttää 5-9, iso rotta 5-14, joskus
parikymmentäkin poikasta ainakin pari kolme
kertaa vuodessa. Jo ikivanhoista ajoista
ihmiseen liittyen ja hänen mukanaan kaikkialle
leviten r:illa on siten ollut kaikki mahdolliset
edellytykset tulla sellaiseksi maanvaivaksi, minä
ne todellisuudessa ovat olleet ja edelleen monin
paikoin ovat. Sekä iso että musta rotta lienevät
kotoisin Etu-Aasiasta, viimemainitun lajin on
myös arveltu polveutuvan Egyptistä, jossa elävä
katto rotta (.1/. alexandrinus) usein
katsotaan mustan rotan muunnokseksi. Mustan rotan
tuloaikaa Eurooppaan ei tarkemmin tunneta,
kirjallisuudessa se mainitaan Saksasta ensi kerran
13:nnelta vuosisadalta. Joka tapauksessa se oli
ennen ison rotan saapumista levinnyt yli
Euroopan ja sieltä Afrikkaan, Ameriikkaan ja
Austraa-liaan. Ison rotan tiedetään tulleen Eurooppaan
kahta tietä. V:n 1727 tienoissa se vaelsi
Kaspianmeren seuduilta pohjoiseen ja länteen, m. m.
nähtiin suurien laumojen uivan Wolgan yli
Astrakaanin luona, ja 5 v. myöhemmin se pääsi
Englantiin laivoilla Itä-Intiasta. 18:nnen vuosis.
lopulla se jo oli yleinen suurimmassa osassa
Eurooppaa ja on sitten levinnyt kaikkialle
asuttuun maailmaan, Tyynenmeren kaukaisimpiin
saariinkin. Kaikkialla, missä ennestään tavattiin
musta rotta, syntyi molempien lajien välillä kova
kilpailu, usein ehkä suoranainen tappelukin, ja
musta rotta sai väistyä, säilyen nyt etupäässä
vain syrjäisemmissä seuduissa, etenkin
tropiikeissa. Meillä, jonne iso rotta lienee saapunut
19:nnen vuosis. alussa, musta rotta asustaa siellä
täällä pienemmillä alueilla Hämeessä ja
Lounais-Suomessa y. m. — R:n suuren vahingollisuuden
vuoksi ihminen on aina — vaikka turhaan —
koettanut niitä tuhota. Järjestelmälliseen r:n
hävitystyöhön 011 kuitenkin ryhdytty vasta
meidän päivinämme, sittenkun 011 voitu todeta, että
r. voivat levittää vaarallisia tauteja, ennen
kaikkea paiseruttoa — tästä on muuten itämaiden
kansoilla jo kauan ollut vaistomainen käsitys,
r:n ruumiiden viruminen teillä ja kaduilla on
siellä vanhastaan ollut merkkinä ruton
saapumisesta; tiedetään myös, että r. monin paikoin
Eurooppaa keskiajalla julistettiin samasta syystä
kirkonkiroukseen. — Kissojen, rottakoirien sekä
monenlaisten ansojen ja loukkujen ohella ovat
myrkyt (ks. Rotanmyrkky) ja viime
aikoina eräät r:ssa tauteja aikaansaavat
bakteeri-valmisteet (ratiini, ks. t.) huomatut
tehokkaimmiksi hävityskeinoiksi. I. V-s.
Rotator [-ä’-] (lat.), anat., kiertäjälihas, ks.
Lihakset.
Rotatoria ks. Rataseläimet.
Rotatsioni (lat. rotä’re = pyöriä, < rota =
pyörä), pyörintä, akselin ympäri tapahtuva
pyörimisliike.
Rotatsionikone (ks. Rotatsioni) ks.
Painokone.
236
Rotatsionimagnetismi (lat. rotxVre = pyöriä,
ja magnetismi, ks. t.). Magneetti, joka on
ripustettu lankaan, niin että se voi vapaasti
kääntyä vaakasuorassa tasossa, joutuu pois
tasapainotilastaan, kun lähellä sitä sen alapuolella
olevaa vaakasuoraa, ympyränmuotoista
vaski-levyä nopeasti pyöritetään. Magneetti poikkeaa
sitä enemmän, kuta nopeammin levyä
pyöritetään. Arago, joka ensin ilmiön huomasi (1824)
ja selitti syynä siihen olevan sen, että
vaski-levy tällaisessa tapauksessa tulee erikoistavalla
magnetisoiduksi, nimitti sitä r:ksi. U. 8 :n.
Rotatsionipaperi, rotatsionipainokoneissa
käytetty painopaperi, joka juoksee suurelta rullalta.
Meikäläisten suurten sanomalehtien r.-rulla
sisältää 11. 7,000 m; rullan paino on n. 320 kg.
leveys 90 cm.
Rotebro [rütebrü], asema Ruotsissa
pohjoisella pääradalla, 19 km:n päässä Tukholmasta:
historiallisesti merkillinen siitä, että sen
lähei-.syydessä on taisteltu useita taisteluja, m. m. 28
p. syysk. 1497, jolloin Hannu kuninkaan joukot
voittivat siinä Tukholman avuksi rientävät
taa-lalaiset. . J. F.
Roteerata (ks. Rotatsioni), pyöriä
akselinsa ympäri.
Rotii [röt], Jaakko Juhana (1772-1839).
sotilas; meni 1788 tar jokkaana Uudenmaan
jalkaväkirykmenttiin, oli mukana vv. 1788-90 sodassa,
siirtyi sittemmin aliupseerina Porin
rykmenttiin, otti osaa 1807 taisteluihin Pommerissa.
1808 Suomen sotaan; Lapuan tappelun jälkeen R.
ja aliupseeri K. J. Spoof ynnä 40 sotamiestä
lähetettiin Pohjanmaalla toimivan venäläisen
sotajoukon selkäpuolelle hävittämään vihollisen
muonavarastoja ja häiritsemään sen
yhteyslin-joja. R. suoritti tämän tehtävän taitavasti ja
rohkeasti, lähettipä osan väkeänsä valloittamaan
Tampereen kaupunkiakin, minkä johdosta
sikäläinen ven. päällikkö ilmoitti, että häntä kovasti
ahdistivat ,,kenraali Rutt ja amiraali Spuff":
ansioittensa johdosta R. ylennettiin vänrikiksi
1808 ja sai 1812 eron luutnantin arvolla.
J. F.
Roth [röt], Justus (1818-92), saks. geologi,
etupäässä petrografi. Hänen tärkeimpiä
teoksiaan, joista monella vieläkin on arvonsa, ovat
„Der Vesuv" (1857), „Gesteinanalysen" (1861).
,,über den Serpentin" (1870), „Allgemeine und
chemische Geologie" (1879-93, 3 os.). P. E.
Roth [röt], Paul Rudolf von (1820-92),
saks. oikeusoppinut; v:sta 1863 professorina
Münchenissä; R. saavutti kuuluisan nimen sekä
oikeushistorioitsijana että siviilioikeuden
opettajana; oli jäsenenä siinä komissionissa, joka laati
siviililain Saksaa varten ; teoksia: ,,Geschichte des
Benefieiahvesens von den ältesten Zeiten bis ins
zehnte Jahrhundert" (1850), „Feudalität und
Unterthanenverband" (1S63), „Svstem des
deut-schen Privatrechts" (1880-86) ;* aikakauskirjan
„Zeitschrift f ii r Rechtsgeschichte" perustajia.
J. F.
Roth [röt], Rudolph von (1821-95), saks.
kielentutkija, tuli 1856 itämaisten kielten
professoriksi Tiibingenin yliopistoon. Hänen
veda-tutkimuksensa ja -julkaisunsa ovat perustavaa
laatua. Yhdessä Böhtlingkin kanssa hän toimitti
suuren sanskriitin sanakirjan
(Sanskrit-Wörter-buch, 7 os., 1853-75). J. J. M.
Rotator-Roth
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
