- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
237-238

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rothe ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

237

Rothe—Rothsten

238

Rothe [rötaj, Richard (1799-1867), saks.
evankelinen teologi. Valistusajan hengessä
kasvatettuna R. kyllästyi aikaisin sen kuivuuteen
ja innostui opiskellessaan Heidelbergissä
romantiikkaan ja Wittenbergissä pietismiin. Saatuaan
täällä pietistisen herätyksen hän aluksi omaksui
tämän suunnan maailmanpakoisen
elämänkatsomuksen ja asettui myöskin teologista tutkimusta
vierovalle kannalle. Mutta toimiessaan Preussin
lähetystön saarnaajana Roomassa (1824-28) hän
suuresti muuttui; Bunsenin y. m. vapaamielisten
vaikutuksesta hän hylkäsi entiset
yksipuolisuutensa ja omaksui perusaatteen: kristinuskon ja
siveellisen kulttuurin sovituksen. Palattuaan
kotimaahan 11. kutsuttiin professoriksi Heidelbergiin
1837, jossa hän vaikutti kuolemaansa asti,
lukuunottamatta vv. 1849-54, jotka vietti
professorina Bonnissa. R. oli peruskannaltaan
vapaamielinen jumaluusoppinut. Mutta kaikenlaista
ratsionalismia hän vieroi, minkä vuoksi hän ei
myöskään harjoittanut eikä suosinut
historiallista raamatunkritiikkiä. Hänen pääteoksensa
.,Theologische Ethik" (1S45-48) sisältää hänen
järjestelmänsä, jolla on aitohegeliläinen,
spekulatiivinen rakenne. Dogmaattisesti
merkityksellinen on teos „Zur Dogmatik" (1863).
Vanhempana hän liittyi »Protestanttien yhdistykseen"
(ks. t.), jonka avulla hän luuli voivansa toteuttaa
lempiaatettaan edistää yleiskristillistä
kulttuuria. [Fr. Nippold, „R. R., ein christliclies
Lebens-bild" (2 nid. 1873); Ad. Hausrath, „R. R. und
seine Freunde" (2 nid. 1902-06).] E. K-a.

Rothière, L a ks. La Rothière.

Rothovius l-tö’-], Isak (1572-1652), Turun
piispa, oli talonpojan poika Smålannista, tuli

1595 ylioppilaaksi
Upsalaan, josta sitten Aksel
Oxenstjernan
kotiopettajana oppilaansa kanssa
lähti Wittenbergiin, ja
siellä 1602 vihittiin
maisteriksi. V. 1604 hänet
nimitettiin Nyköpingin
kirkkoherraksi, jossa virassa hän
oli, kunnes 1627
määrättiin Sorolaisen jälkeen
Turun piispaksi. Suomen
kirkon etunenään
tahdottiin siihen aikaan
hallituspiireissä saada ponteva
johtaja, koska arveltiin
sen jääneen Ruotsista
jäljelle puhtaan
protestanttisuuden voimaansaattamisessa, ja muutenkin siinä
toivottiin suurempaa yhdenmukaisuutta Ruotsin
kanssa: tämmöistä miestä toivottiin R:sta
saatavan, ja saatiinkin. R. tosin itse pelkäsi uuden
virkansa vaikeuksia, m. m. ,.koska ei osannut
Slavonian kieltä", mutta hän otti sen vastaan ja
ryhtyi kovin kourin tehtäväänsä. Hän huomasi
Suomessa vallitsevan paljon taikauskoa,
raakuutta, juoppoutta ja sabbatinrikkomista. Ankara
kirkonkuri pantiin toimeen ja se koski
seurakuntain opettajia samoinkuin opetettavia.
Käy-tettiinpä koko seurakuntiakin vastaan
panna-rangaistusta, jolloin kirkot suljettiin ja julkiset
kirkonmenot lakkautettiin. R:n tarmo oli
lannistumaton ja hän pyysi saada Viipurinkin
hiippakunnan hoitaakseen, pannaksensa siinä järjes-

Isak Rothovius.

tystä toimeen, mikä ehdotus ei kuitenkaan
toteutunut. R. oli ennen kaikkea järjestyksen hiies:
seurakunnalliset olot tarkoin säännösteltiin,
kirkonkirjoja ruvettiin ensikerran maassamme
käyttämään j. n. e. Hyvin suuret ovat R :n ansiot
myös opetuslaitokseemme nähden. V. 1630 Turun
katedraalikoulu hänen ehdotuksestansa muutettiin
kymnaasiksi, ja Pietari Brahen rinnalla hän toimi,
yliopiston perustamiseksi maahamme, ollen sitten
tämän laitoksen ensimäisenä sijaiskanslerina.
Myös raamatunsuomennos aikaansaatiin hänen
myötävaikutuksellaan. R:n ankara menettely ja
se epäluulo, jolla hän alussa katseli Suomen
oloja, antoi aihetta moniin hänelle itselleen
ikäviin rettelöihin, niin esim. Turun suomalainen
seurakunta teki 1634 häntä vastaan valituksen,
kun R. eräässä saarnassaan oli moittinut
suomalaisia, joiden „mieli enemmän teki vellipataan ja
kaalivatiin kuin Herran huoneeseen". R. oli
tavattoman ahkera saarnamies ja on painosta
ruotsiksi julkaissut suuren joukon saarnoja
(muutaman suomeksikin, esim. ,,Saarna pidhetty Turusa
lepopäivän oikiast pyhittämisest", 1634).
[J.Teng-ström, ,,Vita et merita M. Isaaci B. Rothovii"
(1796-1813).] K. G.

Rothschild [rötsiltj, kuuluisa juut.
pankkiirisuku. R:n kauppahuoneen perustaja oli M a i e r
Am s ch el R. (1743-1812), joka asui Mainin
Frankfurtissa. Jo hänen eläessään yhtyivät
liikkeeseen hänen viisi poikaansa, asettuen eri
maihin: vanhin Amscliel R. (1773-1855) jäi
Frankfurtiin emäliikkeeseen, joka jatkui v:een
1903; Salomon R. (1774 1855) asettui
lopullisesti Wieniin, Nathan Meyer R. (1777-1836)
Lontooseen, Karl R. (1788-1855) Napoliin,
Jacob (James) R. (1792-1868) Pariisiin.
Liikkeen toiminta jatkuu edelleen Lontoossa,
Pariisissa ja Wienissä. Sen haaraosastot ovat aina
olleet läheisessä yhteistoiminnassa;
yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ovat ylläpitäneet myöskin
suvun keskeiset avioliitot, V. 1815 mainitut viisi
veljestä korotettiin Itävallassa aatelissäätvyn,
1822 parooneiksi. Toiminimi harjoitti alussa
kaikenlaista kauppaliikettä, sittemmin
pääasiallisesti vain pankkiiriliikettä, välittäen erityisesti
valtiolainain hankintaa; Suomenkin valtio on
1860-luvulta lähtien ottanut useita lainoja R:n
välityksellä. Suurella pääomavallallaan R :n huone
on ajoittain myöskin vallinnut muutamia
tärkeitä liikealoja, aikaisemmin esim.
elohopea-markkinoita, sittemmin Venäjän
petrolituotan-toa y. m. Nathan Meyer R:n poika Lionel
Nathan R. (1808-79) harjoitti suurta
hyväntekeväisyyttä juutalaisia maamiehiänsä kohtaan
eri maissa; valittiin v:sta 1S47 lähtien monta
kertaa Englannin parlamenttiin, mutta
kieltäytyi vannomasta vaadittua kristillistä valaa, ja
hyväksyttiin täysioikeutetuksi alihuoneen
jäseneksi vasta sitten kuin vala oli muutettu 1858.

J. F.

Rothsten [rätstcnj, Frans Wilhelm
(1833-1900), suom. kielimies, yliopp. 1851, fil.
kand. 1855, toimi suomen kielen opettajana
,,Helsingfors ]yceum"issa (1871-78) ja ruots.
normaalilyseossa (1870-93) sekä v:sta 1870 Suom.
kirjallisuuden seuran väsymättömänä ja
oivallisena sihteerinä, jossa toimessa oli monen
kirjallisen yrityksen alkuunpanijana ja avustajana
sekä erikoisesti niiden — varsinkin seuran kus-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:44 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0137.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free