- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
241-242

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rottmann ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

241

Rottmann—Rotu biologia

242

teii lehtien avulla
muiden puiden varassa
kasvavia kiipijäkasveja,
jotka usein
muodostavat läpi pääsemättömiä
tiheikköjä. Ohutta,
hyvin notkeaa vartta
(rottinki 1. Espanjan ruoko)
käytetään varsinkin
Kiinassa ja Japanissa,
mutta paljon
muuallakin huonekalujen,
korien, keppien y. m.
valmistukseen. C. Dracon
hedelmämallosta
saadaan hartsia, josta
valmistetaan punaisia
lakkoja ja vernissoja.

K. L.

Rottmann, Karl (1798-1850), saks.
taidemaalari; työskennellyt Münchenissä. On
Saksassa ihanteellis-tyylittelevän historiallisen
maisemamaalauksen päämestari, jonka käsittelytapa
on yksinkertaisempaa ja suurenmoisempaa kuin
J. A. Kochin (ks. t.), jolta hän alkuaan sai
vaikutusta. R. maalasi Baierin kuningas Ludvik
T:n tilauksesta 28 it. maisemaa käsittävän
fres-kosarjan Münchenin Ilofgartenin arkadeihin
(1829-33, ilman vaikutuksesta nyk. pilaantuneet;
kartonkikuvat Darmstadtin museossa).
Kuninkaan tilauksesta hän niinikään maalasi
enkaus-tiikkaväreillä Miinclienin Uuteen pinakoteekkiin
23 kreikkalaista maisemaa sisältävän kuvasarjan
(maalatut R:n 1834-35 Kreikkaan tekemän
matkan jälkeen), jossa huomiota on kiinnitetty
enemmän valo- ja ilma- kuin viivavaikutukseen.
Myöskin öljyvärisissä taulukuvissa R. on esittänyt
maisemiaan. E. R-r.

Rotu. Samoinkuin eri tutkijat käsittivät
systemaattisen laji käsitteen hyvin eri tavoin,
pitäen sitä milloin todellisena, milloin kokonaan
abstraktisena, ihmisjärjen luokittelupyrkimyksen
synnyttämänä, samoin on myös systemaattinen
oppisana rotu monisisältöinen ja vaikeasti
määriteltävä. Määrittely on sitäkin vaikeampaa,
kun oppisanoja rotu, muunnos, alalaji,
muoto y. m. käytetään biologisessa
kirjallisuudessa hyvin eri tavoin. Yleensä tarkoitetaan
r:lla n. s. p 1 u r a a 1 i v a r i a t s i o n i a, . s. o.
suuremmassa yksilöryhmässä ilmenevää
poikkeavaisuutta lajin tyypistä. R. voi
ylitä hyvin olla vapaana luonnossa syntynyt kuin
ihmisen talteenottama ja hoitama viljelyskasvi-1.
kotieläinmuunnos (viljelys-r.). R.-ominaisuudet
ovat yleensä perinnöllisesti pysyviä, mutta on
myös r:ja, jotka toiseen ympäristöön
siirrettyinä menettävät tyypilliset ominaisuutensa.
R.-ominaisuudet ovat luonteeltaan sekä
morfologisia että fysiologisia. — Täsmällisen
r.-määritelmän antaminen erotukseksi laj määritelmästä
ei ole mahdollista. Ennen tosin oltiin yleisesti
.-.itä mieltä, että kahden eri lajin välinen siitos
olisi hedelmätön t. tuottaisi parhaimmassa
tapauksessa ala-arvoisia ja hedelmättömiä
jälkeläisiä, kun taas päinvastoin saman lajin eri r :jen
katsottiin olevan keskenään rajattomasti
lisääntymiskykyisiä. Nykyaikainen kokeellinen
tutkimus on kuitenkin osoittanut tämän käsityksen
paikkansapitämättömyyden. On nim. selviä lajeja,

joiden välinen ristisiitos tuottaa yhtä hyviä
jälkeläisiä kuin saman lajin yksilöiden välinen
siitos, ja taas päinvastoin tunnetaan esimerkkejä
siitä, että läheistä sukuakin olevien r:jen
välinen ristisiitos on osoittautunut hedelmättömäksi
t. on siitä syntynyt jälkeläisiä, joiden suku
puolielimissä on esiintynyt niin huomattavia häi
riöitä, että seurauksena on ollut täydellinen t.
osittainen hedelmättömyys. Nykyaikaiset serolo
giset menetelmät eri lajien välisen
veriheimolai-suuden toteamiseksi jättävät meidät myöskin pu
laan, kun on vedettävä raja lajin ja sen r ai
välille. Monet samaan t. läheisiin sukuihin
kuuluvat lajit reageeraavat nim. samalla tavalla, kun
taas saman r ai eri yksilöryhmätkin voivat
osoittaa erilaisen reaktsionin.

Biologinen r. voidaan siis määritellä ryhmäksi
toistensa kaltaisia yksilöitä, jotka
polveutumiseltaan ovat samanlaisia, synnyttävät
samanlaisia jälkeläisiä ja lisäksi suhtautuvat
samallatavalla ympäristön vaikutuksiin, joten ne voivat
korvata toisensa ja siten ylläpitävät yhdessä
muodostamaansa elämänjaksoa, Biologinen r. on
siis elämän jatkuvaisuus- 1. säilytysykseys (saks.
Erhallungseinheit). — Ihmiskunnan jaoittelusta
r :hin ks. Ihminen. H. F-ey.

Rotubiologia (ks. Biologia) on oppi n. s.
vitaalirodun 1. biologisesti määritellyn rodun
(ks. t.) elämänilmauksista. R. jaetaan
normaaliseen ja patologiseen rotumorfologiaan,
normaaliseen ja patologiseen rotufysiologiaan,
rotuhy-gieniaan ja rotuterapiaan. Normaalinen
rotu morfologia käsittelee rotua
morfologiselta (ks. Morfologia) kannalta,
patologinen morfologia taas tutkii rodun
sairaloi-sia rakenteenmuutoksia. Normaalinen
rotu-fysiologia käsittää rodun säännönmukaisten
elämänilmauksien tutkimisen, patologinen
rotufysiologia taas tutkii luonteeltaan
rotupatologisia sairaloisia häiriöitä rodun elon
toiminnoissa (vrt. Perinnöllisyys).
Rotu-hygienian tehtävänä on tutkia rodun
elämänehtoja. Rotuliygienian ja rotupatologisten
tilanteiden vastustamiseksi käytettäviä
lääkin-nöllisiä menetelmiä tutkivan ja kokeilevan
rotu terapian erinäisten osien välillä ei
tieteellisessä kirjallisuudessa tehdä tarkkaa eroa.
Koska näet rotuliygienian tehtävänä osaksi on
ehkäistä sairaloisten rotutilanteiden levenemistä,
tulee hygieenisillä toimenpiteillä usein olemaan
rotuterapeuttinen luonne. — Rotuhygienia, e
u-g e n i i k k a (ks. Perinnöllisyys) on
viime vuosikymmenenä ollut erittäin
hedelmällisen tutkimustyön esineenä. Systemaattisessa
suhteessa se jaetaan kahteen alaosastoon :
kvantitatiiviseen rotuhygieniaan, joka käsittelee
rodun optimaalisia s. o. edullisimpia
kvantiteettisuhteita (syntvneisyyttä, kuolleisuutta,
ylisynty-neisyyttä), sekä kvalitatiiviseen
rotu-hygieniaan, joka tutkii, mitä eri asianhaarat
valinnassa (selektsionihygienia),
lisääntymisessä, yksilöjen kehityksessä ja hoidossa
sukupuoliyksilöinä sekä yleensä r u n
m i i 1 1 i s e s s a ja li e n k i s e s s ä suhteessa
va kuttavat rodun laatuun. [Rotubiologisia kysy
myksiä käsitteleviä aikakauskirjoja (eräitä
puhtaasti lääketieteellisiä lukuunottamatta): „Archiv
für Entwicklungsmechanik", „Archiv f.
Rassen-u. Gesellschaftsbiologie". ..Eugenics Review".

Eräs rottinkipalmulaji.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:44 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0139.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free