Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rottmann ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
243
Rotueiäin—Rouen
244
„Korresp. d. deutsch, antlirop. Gesellschaft",
„Politisch-anthrop. revue", „Treasury of human
inheritance", »Zeitschrift f. indukt.
Abstammungs-lehre", »Zeitschrift f. soziale Medizin".]
G. v. W.
Rotueiäin, sellainen kotieläin, jossa rodun
pääominaisuudet esiintyvät selvinä ja puhtaina
ja lisäksi pulidassiitoksessa taatusti pysyvinä,
joten r. sopii rodun jatkajaksi, vrt.
Karjanjalostus, Hevonen.
Rotufysiologia ks. Rotubiologia.
Rotuhygienia ks. Rotubiologia ja
Perinnöllisyys.
Rotula (lat., = pieni kiekko),
kiekonmuotoi-seksi puserrettu lääkeannos, pastilli. Samaa
tarkoittavat myös nimitykset trochiscus, tabula ja
pastillus. Esim. Trochisci eli rotulæ
menthæpipe-ritæ piparminttupastillit. S. S.
Rotumorfologia ks. Rotubiologia.
Rotunda (it. rotonda), teltta- t. kupukatolla
varustettu pyörörakennus, jollaisia käytettiin
etupäässä temppeleinä (pyörötemppelit) roomal.
(esim. Pantheon), bysanttilaisessa ja renesanssin
rakennustaiteessa.
Rotupatologia ks. Rotubiologia ja
Perinnöllisyys.
Rotuterapia ks. Rotubiologia.
Rotwelsch ks. Salakielet.
Roty 1-tV], Louis Oscar (1846-1911), ransk.
raitalinkaivertaja; Dumont’in ja Ponscarmen
oppilas. R. on samoinkuin Cliaplain y. m.
kohot-tanut mitalitaiteen 19:nnen vuosis. lopulla
sellaiseen kukoistukseen, joka sillä oli vain
rene-sanssiaikana. Hänen runollisen ihanteellisilla,
aitoranskalais-realistisilla teoksillaan on siro
maalauksellinen luonne. Enimmäkseen
matala-reliefin muodossa hän on mitaleissaan ja
plaketeissaan esittänyt muotokuvallisia, allegorisia tai
idyllimäisiä aiheita. Hänen tunnetuimpia
teoksiaan ovat esim. Pasteurin 70-vuotisen ja
Chev-reulin 100-vuotisen syntymäpäivän
kunniamitalit sekä plaketit »In labore quies" ja
»Lampaiden paimonetar" ynnä Ranskan uusien rahojen
malli (kylvävä vapaudenjumalatar), jota myöskin
on käytetty ransk. postimerkeissä. [F.
Maze-rolle, »Louis Oscar R., biographie et catalogue
de son æuvre" (1898-1906).] E. R-r.
Roubaix [ruhe’], kaupunki Poh jois-Ranskassa,
Nordin departementissa, Lillestä koilliseen
1 1/2 km Belgian rajasta, Deülestä Scheldeen
vievän R:n kanavan (27 km pitkä) varrella,
rautateiden risteyksessä; 122,723 as. (1911). —
Uudenaikaisesi rakennettu; St.-Martin-kirkko (1471),
kaupungintalo, teatteri. Suuri
taideteollisuuskoulu (perust. 1883), taideteollisuus- ja
käsi-teollisuusmuseo, kirjasto y. m. Raitiotiet
naapuri-kaupunkeihin. — R. on suurenmoisen
kutoma-teollisuuden keskus; varsinkin villateollisuus on
kukoistava. Siinä työskentelee n. 50,000 henkeä.
Huomattava myös puuvilla-, silkki-, kautsukki-,
olut-, rauta- ja koneteollisuus. Vilkasta villa-,
lanka-, kivihiili- y. m. kauppaa. — R:n
ensimäi-nen telulas perustettiin 1469; vasta 1800-luvulla
teollisuus kasvoi kukoistavaksi. (E. E. K.)
Roué /rui7] (ransk., < rone = pyörä, siis
oikeastaan = teilattu), irstailija, ylempiin
seurapiireihin kuuluva elostelija.
Rouen [ruä’J, Seine-Inférieure nimisen
departementin (ja Normandien entinen) pääkaupunki
Pohjois-Ranskassa, Seinen varrella 130 km me
restä, monen tärkeän radan ristevksessä:
124.987 as. (1911). — R:n pääosa on’ Seinen
oik. rannalla; siellä on kauniiden rantakatujen
reunustamalta Seineltä amfiteatterimaisesti
kohoava, bulevardikehän ympäröimä R;n vanha
keskus (osittain jo uudenaikaisesti rakennettu).
johon liittyvät Martainville, St.-Hilaire,
Beauvoi-sine, Bouvreuil ja Cauchoise nimiset esikau
pungit. Joen vas. puolella on St.-Sever niminen
esikaupunki ja aivan siihen kiinirkasvaneet
Sotteville ja Petit Quevillv nimiset kaupungit
(32,948 as. 1906). Seinessä on R :iin kuuluva
Ile Lacroix-saati. — Vanhan R;n pääkatuja ori
etelästä pohjoiseen, päätorin Place de l’Hötel de
Villen sivu kulkeva Rue de la République; sen
kanssa yhdensuuntainen on Rue Jeanne d’Arc.
Toisiinsa nämä yhdistää Rue Thiers.
Huomattavia rakennuksia: goottilainen tuomiokirkko
(pääasiallisesti 1200 luvulta; uudenaikainen torni
148 m korkea), jossa paljon lasimaalauksia ja
25 kappelia kauniine hautoineen ; St.-Ouen-kirkko
(goottilainen, rak. 1318-1550, sangen
sopusuhtainen), flamboyant-tyylinen St.-Maclou-kirkko
(1437-1521), St.-Vincent-kirkko (1500-luvulta),
oi-keuspalatsi (1400-1500-luvuilta, täydelleen uusittu
1842-85), aikoinaan Normandien parlamentin
istuin, arkkipiispanpalatsi (1400-luvulta;
tuomiokirkon yhteydessä), kaupungintalo (1700-luvulta;
St.-Ouen’in yhteydessä). Hotel du Bourgtheroulde
(1400-luvulta), Tour de la Grosse Horloge-torni
(rak. 1389) Pörte de la Grosse Horloge-kaaren
vieressä. Lisäksi mainittakoon 3 teatteria,
pörssitalo, Musée-Bibliothèque-rakennus; Napo
léon I:n sekä R :ssa syntyneitten Corneillen.
Boieldieu’n, Flauberfin ja R:ssa poltetun Jeanne
d’Arcin muistopatsaat. — Monista oppi- ja
sivistyslaitoksista mainittakoon lääket. ja
farmaseuttinen valmistava opisto, korkeampi tiede- ja
kiriallisuusopisto, useita seminaareja, kauppa- ja
teollisuuskouluja, taidekoulu, maanviljelyskoulu:
tieteiden ja taiteiden akatemia, kirjasto (135,000
nid., lisäksi käsikirjoituksia), taidemuseo,
muinais-muistomuseo, luonnonhist. museo, kasvit,
puutarha. Arkkipiispanistuin. — Pääelinkeinona on
teollisuus; kukoistava varsinkin
puuvillateollisuus, jossa R. on Ranskan ensimäinen. R:ssa
ja sen ympäristössä olevissa tehtaissa on n. 1
milj. kehrää. Erikoisuutena ovat
rouenneries-tuotteet (värjätystä puuvilla- ja pellavalangasta).
Muita teollisuudenhaaroja: villa-, puolivilla-,
pellava-, kone-, laiva-, kemiallinen, viina-, nahka-,
polttoöljyteollisuus. Ennen taiteellisista
tuotteistaan kuuluisa fajanssiteollisuus lakkasi 1830. —
Erinomainen asema, hyvät liikennetiet (Seineä
myöten R:iin pääsevät 6-6.6 m syvällä kulkevat
merialukset) ja korkealle kehittynyt teollisuus
ovat tehneet R;n tärkeäksi kauppakaupungiksi.
Ulkomaan kauppavaihto 1911 oli 497.7 milj. mk.
Tärkeimmät tuontitavarat ovat vilja, viini,
puutavarat. kivihiili, öljyt, puumassa: vientitavarat:
sokeri, metalli-, puuvilla-, kemialliset teokset
y. m. teollisuudentuotteet. Laivaliikenteessä 1911
selvitettiin 4,5 milj. rek.-ton. netto, josta
ulkomaisessa merenkulussa 3.8 milj. rek.-ton. — N.
4 km R :sta itään olevalla kukkulalla Blossevil
lessa on 1838-50 rakennettu pyhiinvaelluskirkko
ja Jeanne d’Arc’in muistopatsas. — Historia.
R. oli kelttiläisten vellocassien Ratuma 1. Ratu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
