- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
249-250

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rousselaere ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

249

Rousselaere—Rovaniemen rata

250

ryhmä kuuluisiksi tulleita taiteilijoita (Millet,
Corot y. m.). Tässä n. s. Fontainebleau- 1.
Barbizon-koulussa R. kuuluu päämestareiden
joukkoon. Valiten aiheikseen metsä-, suo- ja
räme-maisemia hän osoittaa taiteessaan suurenmoista
eepillistä rauhaa ja syvää luonnontajua, joka
ilmenee hänen enimmäkseen tummasävyisten ja
runollisen alakuloista tunnelmaa esittävien
mai-semiensa plastillisen lujassa rakenteessa ja
elimellisessä elämässä. [Sensier, ,,Souvenirs sur
Théodore R." (1872), J. W. Mollett, „R. and
Diaz" (1890), D. Croal Thomson, „The Barbizon
school of painters: Théodore R." (1892) ja Gensel,
„Millet und R." (Knackfussin
Künstler-Mono-graphien sarjassa).] — Edellisen veli P h
i-lippe R. (1816-87), Gros’n ja Bertinin oppilas,
oli ensin maisemamaalari, mutta tuli parhaiten
tunnetuksi humoristisena eläin- ja
stilleben-kuvaajana. E. R-r.

Rousselaere ks. R o e s e 1 a r e.

Roussillon [rusijö’], Ranskan entinen
maakunta, rajoittuva Pyreneihin ja Välimereen;
vastaa jotenkin nyk. departementtia Pyrenees
orientales. Pääkaupunki oli Perpignan. Nimensä
R. sai vanhasta pääkaupungista Ruscinosta.
Maa oli roomalaisilla 50 e. Kr.-426 j. Kr.,
sen-jälkeen länsigooteilla ja maureilla; 759 se
liitettiin frankkilaisvaltakuntaan; Kaarle Suuren
ajoista se oli eri kreivikuntana. V. 1172 R.
joutui Aragonialle, pysyen kuitenkin Ranskan
lääninä v:een 1258. V. 1642 ranskalaiset taas
miehittivät sen, ja Pyreneitten rauhassa 1659
Espanja luopui siitä. — R:ssa ovat vielä
suureksi osaksi säilyneet Katalonian tavat ja kieli.

G. R.

Routa. R:ssa on maa, jonka huokosvesi on
jäätynyt. Kylmässä ilmanalassa monilla seuduilla ei
r. milloinkaan sula. Tämän alituisen routamaan
päälliseen, kesäisin sulavaan maakerrokseen
saattaa kumminkin juurtua kasvullisuutta, jopa
rehevääkin. Tundrat ovat juuri tällaisia alueita.

P. E.

Route [rüt] (ransk.), matka, kulkutie; reitti.

Rouva (mysaks. frouwa; mruots. frugha;
ruots. fru, oik. = valtiatar; vrt. goot. f rau ja),
vanhastaan korkeampaan säätyyn ja sittemmin
yleensä säätyläisluokkaan kuuluvan naidun
naisen arvonimi; nykyään tällä sanalla jo on
yleisempi käytäntö naidun naisen arvonimenä.

Rouvier [riivi?], Maurice (1842-1911),
ransk. valtiomies; toimi ensin asianajajana
Marseillessa; valittiin 1871 kansalliskokoukseen,
missä liittyi äärimäiseen vasemmistoon, v:sta
1876 edustajakamariin, v. 1903 senaattiin. R. oli
erityisesti perehtynyt finanssi- ja
talouskysymyksiin ja oli useita kertoja finanssivaliokunnan
puheenjohtajana; kauppaministerinä Gambettan
ministeristössä marrask. 1881-tammik. 1882 ja
uudelleen Ferryn kabinetissa lokak. 1884-maalisk.
1885; pää- ja raha-asiainministerinä 1887, jolloin
poisti Boulanger’n sotaministerin paikalta ja
pakotti Grévyn luopumaan presidentinvirasta;
uudelleen raha-asiainministerinä helmik.
1889-jouluk. 1892, jolloin hänen täytyi erota
syytettynä osallisuudesta Panamajuttuun; tunnusti
ottaneensa yhtiöltä rahoja käyttääksensä niitä
taistelussa Boulanger’ta vastaan ja vapautettiin
vastuusta; tuli 1902 jälleen
raha-asiainministeriksi Combes’in ministeristöön ja viimemainitun

luovuttua tammik. 1905 pääministeriksi. Kun
ulkoasiainministeri Delcassé esiintymällä
Marokon kysymyksessä jyrkästi Saksaa vastaan oli
saattanut Ranskan sodan kynnykselle, sai R.
hänet luopumaan ja hoiti sitten itse ulkoasioita
sovinnolliseen suuntaan; sai hyväksytyksi lait
valtion ja kirkon erosta, sotapalvelusajan
lyhentämisestä, vuorikaivoksien työajan
määräämisestä ja työväen vanhuudenvakuutuksesta;
luopui maalisk. 1906. J. F.

Roux /rh], Pierre (s. 1853), ransk, lääkäri.
Opiskeltuaan kauan aikaa bakteriologiaa
Pas-teurin johdolla R. tuli 1904 Pariisin
Pasteur-laitoksen johtajaksi. R. on tunnettu eteväksi
bakterilogiksi, jonka tutkimuksia
difteriatoksiinein alalla on pidettävä v. Behringin sittemmin
kehittämän difterian seerumi-hoidon ensimäisenä
perustana. Niinikään hänen vesikauhuun ja
jäykkäkouristukseen ynnä koleraan kohdistuvat
tutkimuksensa ovat luoneet arvokasta lisävaloa
näiden tautien luonteen ymmärtämiseen ja niitten
seerumi-hoitoon. M. O-B.

Roux [ra], Wilhelm (s. 1855), v:sta 1895
anatomian professorina Haliessa, nykyaikaisen
kokeellisen embryologian, n. s.
kehitysmekanii-kan (ks. t.) perustaja, julkaissut tältä y. m.
aloilta suuren joukon erinomaisen arvokkaita
tutkimuksia („Gesammelte Abhandlungen über
Entwicklungsmechanik der Organismen", 2 os.,
1895, y. m.); aikakauskirjan ,,Archiv fiir
Entwicklungsmechanik" (vista 1894) perustaja ja
julkaisija.

Rovaniemen rata. Pääraiteen koko pituus
Laurilan aseman lähtövaihteesta Rovaniemen
asemakentän loppupäähän 107,36 km; tienpinnan
korkein kohta 105,66 m yi. merenp. on 10 km
Rovaniemen asemalta (963:nnella km :11a
Helsingistä) ; tienpinnan alin kohta 10,56 m yi.
merenp. on 1 km Laurilan asemalta (867:nnellä
km;lla Helsingistä); rautatien tasosta on
penkereellä ja silloilla 91,91 km (=85,«i%),
leikkauksissa 15,45 km (=14.39%); syvin leikkaus 13,12 m
on Muurolan aseman luona. Penger on kaikkialla,
paitsi asemilla, tehty yhtä raidetta varten. -—
Haararata Rovaniemen satamaan 2,04 km,
sivuja syrjäraiteet asemilla ja hiekanottopaikoilla
yht. 12,7» km, joten R. r:n koko raidepituus on
122,12 km. — Radalla on (1915) 5 asemaa, 1
satama-asema ja 7 pysäkkiä. Rautasilto ja 33, joista
huomattavimmat: Vittakosken (jänneväli 45 m),
Varejoen (40 m), Vaajoen (36 m) ja Lollejoen
(28 m), kaikki yksi jänteisiä. Rautatietason
yläpuo-litse on rakennettu 1 rautainen maantiesilta,
nimittäin Rovaniemen aseman edustalla. — R. r:n
eri asemilla (Laurilaa lukuunottamatta) 1912
saapuvien matkustajien luku 45,844, lähtevien
43,050; saapuvaa tavaraa 18,876 tou., lähtevää
5,307 ton. — R. r:n ratalinjan alustava tutkimus
toimitettiin 1899 ja kustannusarvio laskettiin
9,312,000 mk:ksi; näiden tutkimusten pohjalla
tehdyn valtiosäätyjen esityksen R. r:n
rakentamisesta vahvisti hallitsija 11 p. jouluk. 1906.
Sitä ennen kuitenkin oli ratalinja (senaatin
määräyksellä 20 p:ltä kesäk. 1906) lopullisesti
tutkittu, jolloin radan pituus saatiin 107,25
km:ksi ja kustannusarvio nousi 11.248.000
mk :ksi (= 104,878.45 mk. 1 :tä rata-km:iä kohti);
tämän suunnitelman hyväksyi hallitsija 18 p.
kesäk. 1907. Alustavat radan rakennustyöt ai-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0143.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free