- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
255-256

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rowlandin hila ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

255

Rubeola— Rubidium!

256

P. P. Rubens, oma
muotokuva.

leen 1611 komean talon. Kun Isabella kuoli 1626,
’meni Ii. 1630 uusiin naimisiin 16-vuotiaan
Helene Fourmenfin kanssa.
Maansa puolesta hän
1620-ja 1630-luvuilla sai
suorittaa useita valtiollisia
lähetystoimia, käyden niitä
varten m. m. Madridissa
ja Lontoossa. V. 1626
hänet aateloitiin, 1630 teki
Englannin kuningas hänet
ritariksi, 1635 hän osti
Steen nimisen
keskiaikaisen linnan Mechelnin
lähellä; kuoli 30 p. toukok.
1640 Antverpenissa.

Palattuaan
opintomatkaltaan Italiasta R. tuli
hyvin pian kuuluisaksi
taiteilijaksi, jonka
loppumattomien tilausten vuoksi
täytyi ylläpitää suurta työhuonetta oppilaineen ja
apulaisineen (m. m. vaskenpiirtäjiä) ja jonka
työhuoneessa valmistuneiden kuvien lukumäärä
nousee vähintään 2,200 :een. Hänen harvinaisen
mielikuvitus- ja aaterikkaassa taiteessaan ei ole
havaittavissa jyrkästi toisistaan eroavia kehityskausia,
mutta kyllä yhtäjaksoista kehitystä suurempaan
värityksen valovoimaan ja vapaampaan
esitystapaan. R. on tavattoman rohkea, rehevä ja terve
taiteilijapersoonallisuus, joka itsenäisesti ja
kansalliselta pohjalta kehittää Italiasta saamansa
re-nesanssivaikutukset reheväksi pohjoismaiseksi
barokiksi. Hänen taiteensa on aina eloisata, usein
draamallisen vauhdikasta ja kohoaa erikoiseen
loistavuuteen esittäessään mehevää alastonta
ihmisruumista, Hän on ensi sijassa väriniekka, jonka
väritys on rikasta, valoisaa ja vaaleahkoa, mutta
samalla koristeellisen tehokasta. Hän käsittelee
suurenmoisella sommittelutaidolla kaikkia eri
aihealoja: uskonnollisia,
historiallis-vertauskuval-lisia ja mytologisia esityksiä, maisemia, eläin-,
laatu- ja muotokuvia. — Hänen
uskonnollisaiheisista maalauksistaan, jotka muodostavat
miltei puolet koko hänen tuotannostaan ja ovat
vähemmän syvän uskonnollisuuden kuin
mahtavan katolilaisuuden maallisen komeita ilmauksia,
mainittakoon liikunnon esitykseltä voimakas
..Ristin pystyttäminen" (1610) ja valtavasti
sommiteltu „Ristiltä otto" (1611-14, molemmat
Antverpenin katedraalissa); viimemainitusta on
Pietarin Eremitaasissa hiukan muutettu
toisiu-nos. Lisäksi on mainittava taulu ,,Kristusta
itketään" (1614, Wienissä), valtavan iso
,,Viimeinen tuomio" (Münchenin vanh. pinakoteekissa),
„Le coup de lance" (Kristus ristillä, 1620,
Antverpenin museossa), ,,Pvhä perhe omenapuun
alla" ja n. s. Ildefonso-alttari (molemmat vv:lta
1630-32 ja Wienin museossa). Antverpenin
jesuiittakirkkoon R. teki 1620-luvulla 39
maalausta (tulipalon tuhoamat, paitsi 3, jotka nyk.
Wienissä). Hänen viime ajoiltaan (1638-40) on
.,Pietarin ristiinnaulitseminen" (Kölnin
Pietarin-kirkossa). — R:n vertauskuvallisista töistä
huomattavin on 1625 valmistunut ja 21 maalausta
käsittävä sarja, joka esittää Ranskan
leskikuningattaren Maria dei Mediei’n elämää ja jonka
kuningatar itse tilasi. — Parhaiten tulee R:n
pakanallisen vapaa elonrunsaus näkyviin hänen

mytologisissa kuvissaan, joissa hän luo antiikin
jumalolennot flaamilaismiehiksi ja -naisiksi,
san-karimaailman edustajiksi, jotka hohtavat iloisen
ja terveen aistillisuuden huumaavan voimakasta
elämää. Monista mestariteoksista mainittakoon
esim. ,.Perseus vapauttaa Andromedan"
(Pietarissa, Berliinissä ja Madridissa, ks. kuvaliitettä
Maalaustaide II), .Amatsonien taistelu" ja
„Kastor ja Pollux ryöstävät Leukippoksen
tyttäret" (molemmat Miinchenissä), ,,Hermes ja
Argos" ja „Pariksen tuomio" (molemmat
Dresde-nissä) sekä ,.Kolme sulotarta" (Tukholmassa).
Tähän alaan liittyvät läheltä sellaiset
koristeelliset kuvat kuin ,,Hedelmäkiehkuraa kantavat
lapset" (Miinchenissä) sekä mestarilliset
eläin-ja metsästyskuvat. R:n viimeiseltä
tuotantokaudelta ovat peräisin eräät erinomaisen
voimakas-tunnelmaiset ja värikylläiset maisemat, joista
tunnetuimpia ovat esim. ,,Steenin linnaa esittävä
maisema" (Lontoon National gallery"ssä) ja
,,Sa-teenkaarimaisema" (Miinchenissä). — R:n
lukuisista muotokuvamaalauksista huomattakoon ,,R.
ja hänen ensimäinen puolisonsa" (Miinchenissä).
monet hänen toista puolisoaan esittävät
muotokuvat (m. m. Miinchenissä, Amsterdamissa,
Pietarissa ja Wienissä), eräät taiteilijaa itseään
esittävät kuvat (esim. Firenzen Uffizi-galleriassa),
,,Le chapeau de paille" (Lontoon National
gal-lery’ssä), ,,R:n molemmat pojat" (Wienissä) ja
,,Helene Fourment ynnä kaksi lasta" (Pariisin
Louvressa). — R. on flaamilaisen maalarikoulun
päämestari sekä Rembrandtin kanssa
Pohjois-Euroopan etevimpiä taiteilijoita renesanssiajan
jälkeen. Hän oli ylimyksellinen, sopusointuinen
luonne ja oppinut mies, joka huvikseen harjoitti
muinaistutkimusta ja toimi hiukan
arkkitehtinakin. [Runsaasta R.-kirjallisuudesta
mainittakoon m. m. M. Rooses, ,,L’oeuvre de R." (5 os.,
1886-92) ja ,.R :s Leven en Werken" (1903, myös
saks.) ; E. Michel, ,.Peter Paul R., sa vie, son
ceuvre et son temps" (1900); H. Knackfuss, „R."
(9 :s pain., 1909, ,,Künstler-Monographien" [-sarjassa).]-] {+sar-
jassa).]+} E. R-r.

Rubeola ks. Vihurirokko.

Rubia ks. Värimatara.

Rubiaceæ, matarakasvit,
kaksisirkkais-heimo, jonka n. 4,500, pääasiassa kuumissa maissa
kasvavaa edustajaa ovat ruoho- t. puukasveja,
ulkonäöltään hyvin vaihtelevia. Lehdet ovat
vastakkaiset ja ruotien välissä on aina
korvak-keita, usein kasvulehtien näköisiä ja kokoisia.
Kukat säteittäiset, 4-5-lukuiset, heteitä myös 4-5.
Sikiäin 2-lokeroinen. Hedelmä kota, marja,
luumarja t, lohkohedelmä. Edustajia m. m.:
Aspe-rula, Cinchona, Coffea, Galium ja Rubia.
Heimossa on useita myrmekofiileja. K. L.

Rubico, Apenniineilta Adrian-mereen
virtaavan pienen joen nimi vanhalla ajalla; ehkä
nykyinen Pisatello; vanhalla ajalla
varsinaisen Italian ja cisalpiinisen Gallian rajana;
mennessään sen yli Cæsar aloitti kansalaissodan
(49 e. Kr.). ’ J. F.

Rubidiumi, harvinainen alkalimetalli, kem.
merkki Rb, at.-p. 85.4, keksitty
spektraalianalyy-sin avulla (Kirchhoff, Bunsen 1860). R. esiintyy
kaliumin ohella pienissä määrin kivennäisvesissä,
Stassfurtin suoloissa ja muutamissa
silikaattimineraaleissa (lepidoliitissa y. m.). Eräiden
kasvien (valkojuurikkaan, t upakan) tuhkassa on ver-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0146.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free