Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rubiini ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
259
Rud—Rudbeckius
260
api" (..Mehiläiset"), vapaa mukaelma
Vergiliuk-seii „Georgica"n 4:unestä kirjasta. H. Kr-n.
Rud [-ü-]. 1. Otte II. (k. 1510), tansk. soturi;
teki ollessaan Borgholmin linnan päällikkönä
Ruotsin sodan aikana retken Suomeen 1509,
jolloin hän perinpohjin ryösti Turun kaupungin (2
ja 3 p. elok.) vieden saaliinaan m. m.
tuomiokirkon kalleudet; kärsien tästä omantunnonvaivoja
R. teki toivioretken Palestiinaan, josta
palatessaan hän kuoli. — 2. Otte R. (1520-65), tansk.
amiraali, otti merisodassa Ruotsia vastaan osaa
taisteluun Ölannin saaren luona 1564. Tuli 1565
Tanskan laivaston ylipäälliköksi, mutta joutui
Bornholmin luona sam. v. taistelussa Klaus
Kris-terinpoika Hornin johtamaa Ruotsin laivastoa
vastaan urhoollisen vastarinnan jälkeen tappiolle
ja kuoli vankeudessa. G. R.
Rudagi [rftdagl] (k. 943), pers. runoilija, joka
sepitti vanhimman, sittemmin kadonneen,
eepillisen runoelman uuspersian kielellä. Hänen
lyyrilliset runonsa ovat hienoja ja aistikkaita, ja
omassa maassaan häntä on kautta vuosisatojen
suuresti ihailtu. II. Kr-n.
Rudbeck [rüdbekj 1. Salmelainen, Eero
(1830-67), suom. kansanrunouden tutkija ja
kirjailija, yliopp. 1849, fil. maist. 1857, v:sta 1858
kymnaasin apulaisena Kuopiossa; kohdisti
tieteelliset harrastuksensa suorasanaiseen
kansanrunouteemme ja julkaisi arvokkaan kokoelman
,,Suomen kansan satuja ja tarinoita" I-IV (1852,
1854. 1863, 1866), johon hän itsekin oli koonnut
aineksia Pohjois-Hämeestä. Tieteellisiä
tutkielmia ovat: ,,Muinaisten suomalaisten pyhistä
menoista" (Suomi 1852), ,,Försök att utreda
folk-äfventyrets egendomliga karaktär"
(Litteratur-bladet 1854), „Om Finnarnes folkdikt i obunden
form" (1857). Toimitti lastenlehtiä: ,,Lukemista
nuorisolle" (1856) ja „Lasten Suometar" (1857.
vain alkukuukaudet); näillä ja muilla
yleistajuisilla julkaisuillaan (suomennoksia ja mukailuja)
sekä satukokoelmallaan hän suuresti edisti suom.
kirjakielen kehitystä.
Rudbeck [rüdbek]. 1. Olof R. vanhempi
(O 1 a v u s Rudbeckius pater) (1630-1702),
ruots. oppinut. R. harjoitti
nuoruudessaan erityisesti
lääketieteellisiä opintoja
ja keksi imusuonet.
Opintomatkallaan Hollannissa
hän tutki kasvitiedettä ja
perusti kotiin palattuaan
Upsalaan kasvitieteellisen
puutarhan; v. 1658 R.
tuli ylimääräiseksi ja 1660
vakinaiseksi lääketieteen
professoriksi, mutta hänen
harrastuksensa
suuntautuivat kuitenkin etupäässä
fysiikkaan, tähtitieteeseen,
kasvitieteeseen ja
mui-naistutkimukseen. Erittäin suuret ovat hänen
ansionsa kasvitieteen alalla ja häntä pidetään
yhtenä Linnén huomattavimpia edeltäjiä. Hän
valmisti aikakautensa suurimman
kasvitieteellisen kuvateoksen „Campi Elysii" (1701-02), jossa
enemmän kuin 6,200 kasvilajia oli luonnollisissa
väreissä ja koossa kuvattuina. Omana aikanaan
hän kuitenkin saavutti suurimman maineen
Olof Rudbeck.
muinaistutkijana. Kuuluisassa ruotsiksi ja
latinaksi julkaistussa teoksessaan ..Atlantica sive
Manheim, vera Japheti posterorum sedes et
patria" (1679-1702) R. väitti että Platonin
kuvailema Atlantis oli muinainen Ruotsi ja että
tämä maa oli maapallon useimpain kansojen
alkukoti. Nämä rohkeat väitteet ovat viimeinen,
suurenmoisin ilmaus siitä suur isänmaallisesta
hengestä, jonka Ruotsin suurvalta-asema oli
herättänyt l7:nnen vuosis. ruotsalaisissa.
Tavattomassa monipuolisuudessaan R. harrasti myöskin
käytännöllisiä asioita, perustaen m. m. Upsalaan
jonkinlaisen teknillisen oppilaitoksen ja sen
yhteyteen paperimyllyn y. m. laitoksia.
[Atterbom, ,,Minne af O. R."; Klemming,
,,Anteck-ningar om R:s Atland", Swederus, ,,0. R."
(aikakauskirjassa „Nordisk tidskrift" 1878).]
2. Olof R. nuorempi (O 1 a v u s Rud
beckius f i 1 i u s) (1660-1740), oppinut,
edellisen poika; nimitettiin 1692 isänsä eläessä tämän
seuraajaksi lääketieteen ja botaniikan
professorina; julkaisi Lappiin tekemältä matkaltaan
kertomuksen ,,Lapponia illustrata" (1701) ; harrasti
sittemmin kielitieteellisiä opinnoita väittäen m. m.
että lapin kieli oli heprean kielen, suomen kieli
unkarin kielen sukua; kirjoittanut tältä alalta
m. m. ,,Lapo hebraizans" (1703), „Lexicon
harmo-nicum", josta vain pieni näyte julkaistiin 1716
ja „Specimen usus linguæ gothioæ" (1717), jossa
m. m. suomea verrattiin unkariin.
Rudbeck ]rüdbek], Ture Gustaf (1714-86).
vapaaherra, ruots. virkamies ja politikko; yleni
sotaväessä 1758 Porin rykmentin everstiks1. 1766
kenraalimajuriksi; tuli aikaisin huomatuksi
etevänä maanviljelijänä ja valtiopäiväpuhujana; oli
vv:n 1760-62 valtiopäivillä salavaliokunnan
jäsenenä ja esiintyi kiivaasti liattuja vastaan,
ollen tästä lähtien myssyjen vaikutusvaltaisimpia
johtajia; v:n 1765 valtiopäivillä
maamarsalk-kana; 1772 säädyt nimittivät hänet vastoin lakia
ylikäskynhaltiaksi. Kun vallankumous oli
puhjennut elok. sam. v., niin R. koetti saada aikaan
vastaliikettä, mutta vangittiin ja alistui;
1773-82 maaherrana Upsalassa. J. F.
Rudbeckius
be’k-[, J o h a n n e s (1581-1646),
ruots. piispa, Ruotsin suuruudenajan [-huomattavimpia miehiä. Tultuaan
yi oppilaaksi Upsalassa
R. opiskeli useita vuosia
Saksassa, etenkin
Witten-bergissä, missä hänestä
tuli innokas
puhdasoppisuuden mies. V. 1604 hän
tuli matematiikan
professoriksi Upsalaan, mutta
siirtyi’ pian teologian
alalle, kilpaillen Joh.
Mes-seniuksen (ks. t.) kanssa
yliopiston etevimmän
opettajan maineesta. EräsR:n
1609 pitämä
yliopistollinen puhe ,, paavillisesta
orjuudesta" aiheutti
katolisuutta suosivan
Messe-niuksen kanssa kiivaan riidan, johon
ylioppilaatkin ottivat osaa metelöimällä, niin että
hallituksen täytyi poistaa molemmat johtajat
Upsalasta. R. tuli 1613 hovisaarnaajaksi ja seurasi
Kustaa TI Aadolfia tämän sotaretkille Venäjälle.
Johannes Rudbeckius.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
