- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
261-262

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rude ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

261

Rude—Rudenschöld

262

Tultuaan 1619 Vesteråsin piispaksi hän ryhtyi
monipuoliseen ja suurisuuntaiseen toimintaan,
jonka kautta hänen hiippakuntansa tuli
esikuvaksi muille 1600-luvun kirkollisessa
uudistuksessa. Hän antoi hiippakunnalleen
ansiokkaan paikallisen kirkkolain („kirkkosäännöt") ;
vaatimalla luetteloita kaikista hiippakunnan
köyhistä samoinkuin syntyneistä, kuolleista,
vihityistä j. n. e. R. tuli kirkollisen kirjanpidon ja
samalla yleisen tilaston perustajaksi Ruotsissa.
Erittäinkin hän harrasti pappissivistystä. Hän
perusti Vesteråsiin Ruotsin ensimäisen
kymnaa-sin (1623), joka tavallaan myös oli
pappisseminaari, ja hankki sille suuren kirjaston sekä
kasvitieteellisen puutarhan; hänen
koulujärjestyk-sensä merkitsee huomattavaa edistystä Ruotsin
koululaitoksen kehityksessä, siinä kun pannaan
erityistä painoa reaaliaineisiin (matematiikkaan,
fysiikkaan j. n. e.). Myöskin kansanopetuksen
hyväksi hän toimi. V. 1627 lähetti hallitus
hänet tarkastamaan Liivinmaan ja Viron
kirkollisia oloja, joissa senjälkeen tapahtui suuria
parannuksia. Kun Kustaa II Aadolf tahtoi
antaa Ruotsin kirkolle keskushallituksen
(,,Consistorium generale"), jossa maallikkojakin oli
jäseninä, vastusti R. sitä jyrkästi, viitaten
Saksan varoittavaan esimerkkiin, miten käy,
kun valtion ja kirkon rajoja ei pidetä selvillä;
mutta puolustaessaan kirkon itsenäisyyttä hän
esitti (varsinkin kirjassaan ,,Privilegiä
docto-rum") pappisvaltaisia mielipiteitä, jonka
johdosta Axel Oxenstjerna lausui, että hänellä oli
..lieve p. Pietarin viitasta", eikä hallitus
nimittänyt häntä arkkipiispaksi, vaikka hän
kieltämättä oli valtakunnan etevin piispa ja
vaalissa 1636-37 oli saanut äänten enemmistön. —
R:n pojista tuli Nicolaus R. (1622-76)
Vesteråsin piispaksi 1670, Johannes R.
(1623-67) Narvan superintendentiksi ja
Petrus R. (1625-1701) Skaran piispaksi 1692;
neljäs pojista oli kuuluisa Olof Rudbeck
vanhempi (ks. t.). [Th. Norlin, „Johannes
Rudbeckius" (1871); H. Schück, ,,Svensk
Literaturhistoria" I (1890); B. Rud. Hall, „J. R., en
historisk-pedagogisk Studie", I. (1911).] J. G.

Rude [ryd], Francois (1784-1855), ransk.
kuvanveistäjä; Cartellier’n oppilas Pariisissa,
saanut vaikutusta Puget’stä ja Davidista,
työskennellyt Brysselissä (1815-27) ja Pariisissa. R.
on viime vuosisadan Ranskan suurimpia ja
vaikutusvaltaisimpia mestareita, joka vapautti
maansa kuvanveiston uusklassillisesta
akateemisesta tyylittelystä ja toi sen sijaan
maalauksellisen luonnonkäsittelyn. Tämän välityssuunnan
mestariteos on R:n kuuluisa, enemmän barokkia
kuin antiikkia muistuttava korkokuvaryhmä
Vapaaehtoisten sotaanlähtö 1792" 1. „La
Marseil-laise" (1836, l’Arc de l’Ét.oilen seinällä,
Pariisissa), jossa isänmaallispateettinen innostus on
saanut mitä pontevimman taiteellisen muodon.
Itsenäisin R:n teoksista on Napoleon I:n
patsas (1846, Fixin’in metsässä Dijon’in
läheisyydessä), jossa keisari on kuvattu lepäävässä
asennossa kuolemanunestaan heräävänä. R:n
aikaisemmista teoksista, joilla hän ensiksi herätti
huomiota, mainittakoon ,,Mercurius kiinnittää
siivet jalkaansa" (1827) ja erittäin tuoreesti ja
si-rosti muovailtu „Napolilainen kalastajapoika"
(1833, molemmat Pariisin Louvressa). R. on li-

säksi tehnyt muistopatsaita (esim. G. Mouge,
1848, Beaunessa, ja kenraali Ney, 1853,
Pariisissa), hauta- ja rintakuvia y. m. [C. A.
Rosenberg (1884), A. Bertrand (1888) ja L. de
Four-caiul (1904).] E. R-r.

Rudeen f-dffn], Torsten (1661-1729), ruots.
piispa, runoilija; tuli 1692 runouden
professoriksi, 1706 jumaluusopin professoriksi ja
tuomiorovastiksi Turkuun, 1708 Karlstadin
superintendentiksi ja 1716 Linköpingin piispaksi;
julkaissut m. m. ,,Finska Helicons underdånige
fägne-sånger" (1704); huomattavampia ovat hänen
käsikirjoituksina säilyneet lyyrilliset runonsa;
hänen lapsensa aateloitiin 1719 nimellä
Rudenschöld (ks. t.). [A. Hultin, „T. R." (1902).]

Rudenschöld [rüdensöld]. 1. Karl R.
(1698-1783), kreivi, valtaneuvos, kirjailija, piispa
T. Rudeenin poika; toimi kauan aikaa
diplomaattisella alalla, m. m. Ruotsin
lähettiläänä Puolassa ja Berliinissä, missä joutui
läheisiin suhteisiin Fredrik IT :een. V. 1756
R. tuli hovikansleriksi, 1758 kauppakollegin
presidentiksi, oli valtaneuvoksena 1761-65 ja
1769-72; tuli tunnetuksi myöskin etevänä puhujana
ja kirjailijana; julkaissut m. m. ,,Tal om svenska
språkets art ocli nu varande bruk" (1772).
[Ruotsin akatemian toimitusten 22:ssa osassa
Fran-zénin muistokirjoitus.]

2. Ulrik R. (1704-65), ruots. taloustieteilijä
ja runoilija, piispa T. Rudeenin poika, harjoitti
taloudellisia opintoja ulkomailla säätyjen
kustannuksella. Kuului v:sta 1737 toimikuntaan, jonka
tuli antaa lausuntoja Suonien taloutta koskevissa
kysymyksissä, ja oleskeli sitä varten Suomessa.
Otti myös osaa valtiopäiviin. Kauppakollegin
asessori 1746. R. herätti huomiota kuningattaren
syntymäpäivän kunniaksi julkaisemallaan runolla
(1727). Yleensä R:n runot ovat viehättäviä ja
todistavat huomattavia runolahjoja. — Julkaisi
myös useita taloudellisia kirjoitelmia, esim.
metsien hoidosta (1748), tehtaista (1756) y. m.
Hänen Suomen taloudellisia oloja koskevan laajan
mietintönsä on Suomen historiallinen seura
nykyisin julkaissut (,,Todistuskappaleita Suomen
historiaan", VI, 1899).

3. Magdalena Charlotta R.
(1766-1S23), valtaneuvos ja kirjailija kreivi Kaarle
R:n tytär, edell:n veljentytär; tuli Kustaa III:n
sisaren Sofia Albertinan hovineidiksi ja herätti
suurta huomiota kauneudellaan sekä
sukkeluudellaan, mutta myös kevytmielisyydellään. Hän
tuli K. M. Armfeltin rakastajattareksi ja
sekaantui Kustaa IV :n Aadolfin holhoojahallituksen
aikana valtiollisiin vehkeisiin välittämällä
Armfeltin ja hänen ystäväinsä kirjeenvaihtoa
heidän puuhatessaan holhoojahallituksen ja erittäin
Reuterholmin kukistusta. Kun salaliitto
paljastettiin, kohdeltiin neiti R:iä hyvin ankarasti;
hänet tuomittin kuolemaan ja hän sai seisoa
teloitustavalla; kuolemanrangaistus muutettiin
vankeudeksi (1794). Kaarle herttuan anka ruuteen
lienee vaikuttanut myös kostonhalu, koska neiti R.
oli hylännyt hänen rakkaudentarjouksensa. V.
1796 neiti R. laskettiin vapaaksi, mutta sukunsa
hylkäämällä kevytmielisen elämänsä tähden hän
sittemmin eli ajoittain suuressa kurjuudessa,
osaksi ulkomailla. On jättänyt jälkeensä
muistiinpanoja elämästään. G. R.

4. Torsten R. (1798-1859), kreivi, yhteis

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0149.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free