- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
263-264

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rude ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

263

Ruderaatit—Rudolf

264

kunnallinen kirjailija, kansanopetuksen
järjestäjä. R. toimi aluksi upseerina, sittemmin
maanviljelijänä ja opettajana. Vv. 1845-46 hän
julkaisi huomiota ansaitsevat kirjoituksensa
säätykierrosta: „Tankar om ståndscirkulation" ja
„Tankar om ståndscirkulationens verkställighet".
Säätykierto oli hänen mielestään omansa
ehkäisemään vahingollisen liikaväestön syntymistä
herrasluokassa; se saattoi jokaisen siihen
säätyyn, johon hänen luonnonlahjansa tekivät hänen
sopivaksi. Säätykierron aikaansaamiseksi oli
välttämätöntä luopua monesta vanhasta
ennakkoluulosta, ja antaa kasvatuksessa ruumiilliselle
työlle tilaa kirjallisten opintojen rinnalla.
Aatteensa toteuttamiseksi R. piti tarpeellisena
kansakoulun uudistamisen sellaiseksi että se saattoi
olla yhteisenä pohjakouluna kaikkien
yhteiskuntaluokkien lapsille. R. omistikin viimeiset
vuotensa yksinomaan kansanopetuksen asialle
auttaen useita seurakuntia niiden
kansakoululaitoksen järjestämisessä; muita julkaisuja: „Tankar
om vår tids samhällsfrågor" (1848, 1850) ja
»Svenska folkskolans praktiska ordnande" (1856).

Ruderaatit (lat. rüdus = sora), kasvit, jotka
kernaimmin kasvavat asuntojen lähellä,
rikka-ja soraläjillä, tunkioilla, pihoilla, kaduilla,
tienvierillä j. n. e. Usein käytetään nimitystä myös
laajemminkin, tarkoittamaan yleensä
varsinaisilla kulttuuripaikoilla kasvavia kasveja. K. L.

Rudimentti (lat. rudime’ntum = alkuyritys.
opinalkeet, < rudis = raaka, harjaantumaton),
alku. ensi alkeet; alkeellinen, kehittymätön t.
surkastunut elin t, kasvinosa, ks.
Surkastumat. — Rudimentäärine n. alkeellinen,
surkastunut.

Rudin [-In], Erik Georg Valdemar
Napoleon (s. 1833), ruots. jumaluusoppinut.
Tultuaan 1851 ylioppilaaksi R. liittyi Upsalassa l
opiskellessaan ylioppilaiden keskuudessa
alkaneeseen evankelishenkiseen herätysliikkeeseen ja
antautui, suoritettuaan 1857
filosofiantohtorin-tutkinnon, jumaluusopilliselle alalle. Vv. 1859-60
hän toimi »Evangeliska fosterlandsstiftelsen"in
palveluksessa, v:sta 1861 alkaen sen
Jolianne-lundissa olevan lähetyskoulun johtajana.
Siirryttyään 1869 papiksi Klaran seurakuntaan
Tukholmassa hän alkoi herättää huomiota
uskonnollisena puhujana. V. 1872 hän tuli Raamatun
selitysopin dosentiksi Upsalan yliopistoon, 1874
jumaluusopin apulaiseksi ja Näsin kirkkoherraksi,
1877 jumaluusopin tohtoriksi ja Raamatun
selitysopin ylim. professoriksi, 1892 saman aineen vak.
professoriksi, pysyen viimemainitussa virassa
v.-een 1900, jolloin täysin palvelleena erosi.
V. 1895 R. valittiin Viktor Rydbergin jälkeen
Ruotsin akatemian jäseneksi. R:n vaikutus
Ruotsin uskonnolliseen ja kirkolliseen elämään
viimeisinä vuosikymmeninä on hyvin huomattava.
Liittyen jumaluusoppineena lähinnä J. T. Beckin
alkuunpanemaan raamatulliseen suuntaan ja
hankittuaan itselleen laajoilla opinnoilla,
ulkomaanmatkoilla ja käytännöllisellä työllä
monipuolisen sivistyksen hän on yliopiston opettajana,
uskonnollisena puhujana, kirkolliskokousten
jäsenenä, kirjailijana ja monissa muissa toimissa
edustanut suurella menestyksellä aitoperäisen
kristillisyyden periaatteita nykyaikaisessa
yhteiskunnassa. Hänen käsitystään edistyksen
vaatimuksista kuvaa m. m. hänen 1888 kirkollis-

kokouksessa tekemänsä ehdotus papinvalan
vaihtamisesta lupaukseen. Erittäin suuri on ollut
hänen persoonallinen vaikutuksensa ylioppilaihin.
R:n kirjoituksista mainittakoon: ,.Ord från
altaret" III (1873-81), »Evighetsvinkar,
pre-dikningar öfver kyrkoårets texter" (1872-75.
uusi pain. 1878, uusi sarja 1883-89), ..Sören
Ivierkegaards person och författareskap" I (1880).
»Innehållsöfversikt af de särskilda evangelierna"
(1881), „De mindre profeterna öfversatta och
utlagda" I-III (1881-87), »Uppsatser i teologiska
och kyrkliga ämnen" (1885-88). A. J. P-ä.

Rudini [-%’-], Antonio Star abba
(1839-1908), markiisi, it. valtiomies; sisilialaisena R.
oli 1859 jäsenenä vallankumouskomiteassa, joka
valmisti tietä Garibaldi’lle; toimi sittemmin
Pa-lermossa pormestarina ja prefektinä, 1868 pre
fektinä Napoli’ssa; 1869 sisäasiainministerinä:
v:sta 1870 jäsenenä edusta jakamarissa, niissä
v:sta 1886 oli oikeiston johtajana; pää- ja
ulkoasiainministerinä 1891-92, jolloin kolmiliitto
uudistettiin ja valtion raha-asioiden parantamiseksi
turvauduttiin säästäväisyyspolitiikkaan: 1896-98
uudelleen pääministerinä. J. F.

Rudis (lat.) ks. Rudimentti.

Rudkobing /räd-J, kaupunki Tanskassa,
Lan-gelandin länsirannalla, saaren ainoa kaupunki:
3,766 as. (1911). — Keskiaikainen kirkko.
Fred-r;k VII:n muistopatsas. — Ørstedin synnvir.
kaupunki.

Rudolf, saks. kuninkaita ja keisareita.

1. R. (k. 1080), Schwabenin herttua,
kapinallisten ruhtinasten valitsema keisari Henrik IV :n
vastakuninkaaksi, lupasi vaalitilaisuudessa, että
ruhtinaat vastedes saisivat oikeuden valita
Saksan kuninkaan. Saatuaan joitakuita voittoja
Henrikistä R. joutui tappiolle ja haavoittui kuo
lettavasti Hohenmölsenin taistelussa.

2. R. I Habsburgilainen (1218-91),
Saksan kuningas, hallitsi v:sta 1273; Habsburgin
kreivin Albrekt Viisaan poika, peri isänsä maat
1239. Piti sen ajan taisteluissa uskollisesti
Ho-henstaufien puolta ; lisäsi alueitaan, niin että
hänellä vihdoin oli hallussaan nyk. saksalainen
Sveitsi sekä Ylä-Elsass. Cornwalfisin Rikardin
kuoltua R. valittiin Saksan kuninkaaksi. Ollen
järkevä, käytännöllinen ja toimelias ruhtinas R.
luopui edellisten hallitsi jäin Italian-politiikasta
pyrkien vain siilien, mikä oli mahdollista
saavuttaa. Hän tahtoi varsinkin peruuttaa
menetetyt kruununtilat sekä pakottaa vasalleja
tunnustamaan hänen ylivaltaansa. Kun Böömin
Ot-tokar (ks. t.) ei tahtonut tähän taipua, riisti R.
häneltä 1276 Itävallan, Steiermarkin, Ivärntenin
ja Krainin; Böömistä ja Määristä Ottokarin
täytyi vannoa vasallinvala. Uudestaan syttyneessä
taistelussa Ottokar voitettiin ja kaatui
March-feldin kentällä 1278. Itävallan, Steiermarkin ja
Krainin R. jätti pojilleen perustaen siten
Habs-burg-suvun itävaltalaiset perintömaat. Saksan
valtakunnassa R. innolla puuhasi rauhan
lujittamista hävittämällä useat rosvoritarien linnat.
Yksinkertaisten tapainsa ja suopean olemuksensa
tähden R. nautti suurta kansansuosiota.

3. R. II (1552-1612), saks.-roomal. keisari, hali.
v:sta 1576. Maksimilian TT :n poika. Unkarin
kuningas v:sta 1572. Böömin kuningas v:sta 1575.
valittiin keisariksi isänsä kuoltua. R. suosi tie
teitä ja taiteita ja kutsui hoviinsa m. m. Tyge

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0150.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free