Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rudolf ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
265
Rudolf
— Ruge
266
Brahen ja Keplerin, mutta vähitellen hänessä
kehittyi mielisairaus, joka teki hänet
kykenemättömäksi hallitsemaan; hän vetäytyi
yksinäisyyteen ja joutui kokonaan suosikkiensa
johdettavaksi. R:n suosimaa katolista reaktsionia
protestantit asettuivat vastustamaan; viholliset
puolueet muodostivat aseellisia liittokuntia, unionin
ja liigan, ja Saksan valtakunta joutui täydelliseen
sekasortoon. Samoin kävi Italian perintömaissa.
Turkkilaisia vastaan sodittiin huonolla
menestyksellä, ja Unkarissa syttyi kapina Bocskayn
(ks. t.) johdolla. Kun R. itse ei tehnyt mitään
vaaran torjumiseksi, ryhtyivät hänen
sukulaisensa hallituksen johtoon, ja hänen veljensä
Mat-tias riisti häneltä 1608 Unkarin, Itävallan sekä
Määrin. Säilyttääkseen Böömin R. myönsi
sikäläisille protestanteille uskon vapauden n. s.
ma-jesteettikirjalla 1609, mutta 1611 Mattias
pakotti hänet vuotuista eläkettä vastaan luopumaan
Bööminkin kruunusta. G. R.
Rudolf, Frans Karl Josef (1858-89),
Itävallan arkkiherttua ja kruununprinssi,
keisari Frans Josef I:n ja keisarinna Elisabetin
ainoa poika, oli lahjakas ja sai huolellisen
kasvatuksen, harrasti varsinkin sota- ja
luonnontieteitä. Nai 1881 Stephanien, Belgian kuninkaan
Leopold IT:n tyttären, mutta avioliitto ei tullut
onnelliseksi. Kuoli äkkiä Meverlingin
metsästyslinnassa yhdessä rakastajattarensa,
vapaaherratar Vetseran kanssa tavalla, jota ei ole
täydelleen selvitetty. Kirjoitti muutamia
matkakertomuksia ja suunnitteli suurta, Itävalta-Unkaria
kuvaavaa teosta: ,,Die Österreichisch-Unjrarische
Monarchie in Wort und Bild" (1886-1902).
G. R.
Rudolfin taulut (tabulæ R u d o 1 p h i n æ),
Keplerin 1627 laatimat kiertotähtitaulut. ks.
Kepler.
Rudolf-järvi (Basso Narok = „tumma vesi"),
laskujoeton järvi Itä-Afrikassa, suurimmaksi
osaksi Englannin Itä-Afrikassa (pohjoiskärki
kuuluu v:sta 1907 Abessiinialle), on syntvnvt
pitkään, etelästä pohjoiseen kulkevaan
itä-afrikka-laiseen hautaan, n. 280 km pitkä, 60 km leveä,
9,000 km2, pohjoispäässä, johon laskee Omo-joki,
sangen matala, etelässä syvempi: tiedot sen
korkeudesta (yi. merenp.) vaihtelevat. Muutamia
pieniä tuliperäisiä saaria. Vesi vähäsuolaista.
Rannikot autiot, erämaanluontoiset. monta
sammunutta tulivuorta. Pohjoisrannikko suoperäistä.
Itärannikko on melkein asumaton,
länsirannikolla kuljeskelee paimentolaisia. — R:n löysivät
Teleki ja Höhnel 1888. E. E. K.
Rudolstadt [rudolstatj, kaupunki
Keski-Sak-sassa, Schwarzburg-Rudolstadt in ruhtinaskunnan
pääkaupunki, Weimarista etelään, kauniissa
seudussa Thüringerwaldin pohjoisjuurella, Saalen
vas. rannalla: 12.937 as. (1910; protestantteja).
— Ruhtinaalliset Heidecksburgin ja
Ludwigs-burgin linnat, 4 kirkkoa, Rudolsbad-kylpylaitos;
lukio, opettajaseminaari, teknillinen oppilaitos,
kauppakoulu, kirjasto (yli 65,000 nid.), teatteri.
Keskusvirastojen asuinpaikka. — Harjoitetaan
kemiallista, posliini- v. m. teollisuutta. — R.
mainitaan ensi kerran 800. Tuli 1335 Sclnvarzburgin
ruhtinaalle. Maakreivi Fredrik poltti sen 1345.
Uskonpuhdistus pantiin toimeen 1532. (E. E. K.)
Rudom frü-J, 1 manttaalin suuruinen
rälssitila Lappträskin pitäjässä lähellä Lappträskin
rautatieasemaa. Tila on ollut Wildeman-, af
Ene-hjelm-, Langenskjöld-, Gylling-, Krook-,
Creutz-ja Lii jeblad-suvuilla. Nykyään (1915) se on
kauppaneuvos J. Askolinin perillisten hallussa.
Päärakennus on 1700-luvulta. A. Es.
Rudorff, Adolf Friedrich (1803-73),
saks. lainoppinut, toimi professorina Berliinissä.
Julkaissut: „Recht der Vormundschaft" (1832-34),
„Röm. Rechtsgeschiclite" (1857-59), „Fr. K. v.
Sa-vigny" (1863).
Rudra, muinais-int. jumala, jonka ajateltiin
liikkuvan vuoristossa, missä hänen surmaava
nuolensa kohtaa sekä karjaa että ihmisiä. Häntä
pelättiin sentähden suuresti, ja hänelle uhrattiin
vain siinä toivossa, että säästyttäisiin hänen
vihaltansa. Hän kuului intialaisten jumalien
asuras-ryhmään, joissa demoniset piirteet ovat
vallitsevina. E. K-a.
Rueda [-e’-], Lope de (n. 1500-n. 67), esp.
näytelmänkirjoittaja, teatterinjohtaja ja
näyttelijä, jonka kukoistusaika on 1544-66. Hänen
teoksistaan mainittakoon huvinäytelmät „Eufemia",
,,Armelina", ,,Los engaüos" ja ,,Medora", osittain
runopukuiset, osittain suorasanaiset
paimenkes-kustelut „Coloquios", kansanelämän kuvaukset
(pasos) sekä runomuotoinen vuorokeskustelu
»Dialogo de Cas calzos". R :n teokset julkaistiin
1567-88 yhteisnimellä „E1 deleitoso". H. Kr-n.
Rufidschi (Rufiji), joki Saksan Itä-Afrikassa,
syntyy Livingstone-vuoristosta tulevista Lmvego
ja Ulanga nimisistä lähdejoista, virtaa aluksi
koillista, sitten, saatuaan vas. suuren Ruaha
nimisen lisäjoen, itää kohti, laskee vastapäätä Mafian
saarta 65 km leveän, monihaaraisen suiston kautta
Intian valtamereen. Kuljettava vain suupuolella.
Rufinus früfi’-], itäroomal. valtiomies,
syntyisin Akvitaniasta, v :sta 390 magister officiorum
ja v:sta 392 præfectus prætorio. Theodosius
Suuren määräämänä Arkadioksen suojelijaksi R.
viimemainitun noustua valtaistuimelle 395 oli
todellinen hallitsija; turhaan hän kuitenkin koetti
saada tyttärensä nuoren keisarin puolisoksi.
R., joka m. m. oli tehnyt itsensä vihatuksi
saa-liinhimonsa vuoksi, murhattiin sam. v., kenties
vastustajansa Stilikhon aloitteesta. E. R-n.
Rufus ks. Curtius Rufus.
Rugarvi ks. Rukajärv i.
Ruge [-ü-]. Arnold (1803-80), saks.
kirjailija ja politikko; istui ylioppilaana viisi vuotta
linnavankeudessa senvuoksi, että oli ottanut osaa
Bursehenschaftiin (ks. t.) ; asettui 1832 dosentiksi
Hallen yliopistoon; julkaisi v:sta 1837
aikakauskirjaa .JTallesclie Jahrbücher", sittemmin
»Deutsche Jahrbücher": se lakkautettiin 1842,
minkä jälkeen R. muutti Pariisiin ; julkaisi siellä
yhdessä T\. Marxin kanssa aikakauskirjaa
»Deutsch-französische Jahrbücher" (2 vhk.),
mutta erosi pian Marxista, jonka sosialismia ei
hyväksynyt. Otettuaan 1848-49 osaa Saksan
vallankumousliikkeeseen m. m. äärimäisen
vasemmiston jäsenenä Frankfurtin parlamentissa hänen
täytyi 1850 paeta Englantiin; oltuaan jonkun
aikaa Mazzini’n y. m. Lontoossa perustaman
eurooppalaisen vallankumouskomitean jäsenenä
asettui Brightonin kaupunkiin; sai v:sta 1877
Saksan valtakunnalta vuotuisen apurahan
tunnustukseksi toiminnastaan Saksan yhteyden hyväksi.
Julkaisuja: „Aus früherer Zeit" (1863-67),
muutamia kertomuksia, näytelmiä y. m. J. F.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
