- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
269-270

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruija ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

269

Ruija

270

neil sekakausa puhuu nimittäin suurimmaksi
osaksi suomea ja monet lappalaisista (varsinkin
Varangin puolessa) ovat täysin
suomenkielen-taitoisia, vieläpä useat norjalaisistakin.
Lukuisissa kylissä suomalaiset muodostavat runsaasti
puolen asujamistoa (niinkin etäällä kuin
Kjel-vikin kylässä Mageron saarella). Vakinaisten
suomalais-asukkaitten lisäksi oleskelee E :ssa
vuosittain lukuisasti suomalaisia tilapäisesti
kalanpyynnissä; viime vuosikymmeninä 011 kuitenkin
näiden luku huomattavasti vähentynyt. R :n
suomalaiset, niin vakinaiset kuin tilapäisetkin, ovat
kotoisin enimmäkseen Kemin ja Oulun
kihlakunnista, Tornion jokilaaksosta (rajan molemmilta
puolin) sekä myös Kajaanin kihlakunnasta.
1700-luvulla ei tiettävästi vielä E:ssa ollut
suo-malais-asutusta; siirtyminen sinne alkoi
todennäköisesti vasta 1800-luvun alkupuolella, käyden
pian kuitenkin jo niin runsaaksi, että 1845 E:ssa
oli 2,687 vakinaista suom. siirtolaista. Vv. 1845-55
oli E:aan muuttaminen suurimmassa vauhdissa;
viimemain. v. oli suom. siirtolaisten lukumäärä
siellä 4,470, v. 1875 5,782 ja v. 1900 6,700.
Norjan hallitus on viime aikoina kaikin tavoin
koettanut vaikeuttaa suomalaisten elinehtoja
R:ssa ja ryhtynyt tarmokkaasti rajoittamaan
suomalaisuuden suurempaan valtaan pääsemistä
s’ellä. — Pääelinkeinona rannikolla 011
kalastus ja tärkeimpänä kalana turska monine
eri lajeineen (seiti, hyysa y. m.). Vuoden
tärkein merikalastusaika, huhti-kesäkuu, tuottaa tav.
4-7,5 miij. mk. (v. 1906 6,947,220 mk.) ; varsin
tärkeä myöhempänä kesäaikana on myös n. s.
,.kesä- 1. kotikalastus", jonka saaliilla
enimmäkseen tehdään vaihtokauppaa ven. (Arkangelista
y. m.) laivurien kanssa, vaihtamalla kalaa
pääasiallisesti ruisjauhoihin (tav. saadaan niitä
20 kg 16-40 kg :11a turskaa, 30-80 kg :11a seitiä
[saitaa] ja hyysaa). Arvioitaessa kesäkalastus
tav. n. 3,5 mii j. mk :ksi ja jokikalastus (lohta
y. m.) vähintään 280,000 mk:ksi, lasketaan E:n
kalastuksen tuottavan vuosittain 7,8-11,8 milj.mk.,
lukuunottamatta vielä sitä määrää, mikä
saaliista jää suorastaan jokapäiväiseen elämiseen.
Valaanpyynti oli aikoinaan myös tärkeänä
elinkeinona, mutta v:n 1902 asetuksella se
kiellettiin 10 :ksi v :ksi Norjan rannikolla ja 1912
jälleen 10 :ksi v :ksi. Poronhoito (järvi- ja
jokikalastuksen ohella) on E:n sisä-osien
asukkaitten tärkein elinkeino; porojen lukumäärä
1907 n. 110,000. Kotieläimiä 1900: n. 1,300
hevosta, n. 20,000 nautaa, n. 35,000 lammasta,
n. 7,000 vuohta. Viljelyskasveista on
ainoastaan peruna huomattava. Ohraa on
viljelty hiukan niinkin pohjoisessa kuin
Alattion-vuonon rannalla, mutta siitä on yleensä luovuttu
sadon alituisen epävarmuuden vuoksi. — Metsiä
on vain K:n eteläosissa ja keskiosien
alavammilla mailla (R:n amtissa on koivua 1,158 km2 :llä,
mäntyä 651 km2:liä). Koivu, pienenä ja
kitukasvuisena, tunkeutuu etelästä jokilaaksoja
myöten kaikkialla aivan Jäämeren rantaan;
pohjoisin mäntymetsikkö 011 Porsanginvuonon
itäpuolella 70u 20’ pohj. lev. Kaikki metsä on valtion
omaa.

R:n mahtavaan ylänkömaahan (keskikork.
n. 500 m) tunkeutuu kaikkialla vuonoja,
joista huomattavimmat, idästä lukien, ovat:
Varangin-, Teno-, Laijis- (Lakse-), Porsangin-,

1

Suomalaisen kalastajan asunto Varanginvuonon
pohjoisrannalla.

Alattion- (Alten-) ja Naa- (Ivvænangen-) vuonot,
sekä läntisimmässä osassa suurenmoisesta
luonnon-ihanuudestaan kuulut Jyykeän- (Lyngen-),
Ulvus-(Ulfs-) ja Paatsi- (Bals-)vuonot. Suurimmat
niemet: Varjagnjarga 1. Varanginniemi,
Tsor-gosnjarga, Spiertenjarga ja Jyykeänniemi. —
Tärkeimmät joet: Tenojoki ja Alattionjoki
(ks. n.). — Rannikot korkeita, kohoten tav.
suoraan merestä jyrkästi 200-300 m:n
korkeuteen, tarjoten vain harvoissa paikoissa (tav.
vuonojen perukoissa) hiukan tasaisempia kohtia
asutusta varten. Rannikko idässä saaretonta,
pohjoisessa ja luoteessa saarien suojaamaa;
suurimmat saaret: Magerø, Soro, lvvalo, Seiland,
Arnø, Vannø, Iiingvassø y. m. R:n
ylänköni a a 011 lounaassa ja lännessä korkeampaa,
aleten hiukan itää kohti. Korkeimmat
tunturit ovat Jyykeänniemellä Jæggevarre (1,915 111)
ja Jægervasstinder (1,690 111) y. 111. m. ikuisine
jäätikköineen; muita huomattavimpia tuntureita
(lännestä lukien) : Rieppevarre (1,330 m),
Nord-mandsviktind (1,330 m), Rieppe (Nordreisassa.
1,330 m), Btetsegelhalde (1,260 m), Halde (ks. t.),
Tsokka Rassa (1,130 m), Vuorjegaisa (1,017 m)
ja Rastegaisa (ks. t.). Suurimmat ikuiset
jäätiköt: Oksfjordjokel (1,166 m) ja
Seilands-jokel (1,075 111). — R:n luonnosta ja sen
karusta jylhyydestä antaa aavistuksen jo maan
keskikorkeus (500 m), kun tiedetään täydellisen
tunturiluonnon rapautuvine kivilouliikkoineen ja
varpukasvullisuuksineen Etelä-R:ssa alkavan n.
300 m :n korkeudesta ja pohjoisessa sekä
luoteessa jo muutamia metrejä yi. merenp. Ilmasto
seudun pohjoiseen asemaan katsoen varsinkin
rannikolla erittäin lauhkea. V:n keskilämpö
rannikolla (Hammerfestissä) + 2° C, sisämaassa
(Kautokeinossa ja Karasjoella) —3° C.
Keskiyö n a u r i n k o 011 näkyvissä 2-21/2 kuukauden
ajan (71°:n tienoilla 13 p:stä toiikok.—31 p:ään
lieinäk.). — Tärkeimmät liikepaikat rannikolla:
Tromssan, H ammerfestin, Vuoreijan
ja Vesisaaren kaupungit (ks. n.) sekä
Talvikin, Bossekopin, Elvebakkenin, Honningsvaagin.
Mehavnin, Finkongkjeilenin ja Berlevaagin kylät
ynnä K i r k e n e s in telulaskylä (rautakaivokset
ja tehtaat Etelä-Varangissa); sisämaassa:
Karasjoen ja Kautokeinon kirkonkylät. — R :sta
(Kirke-nesistä ja Vesisaaresta alkaen) on kolme kertaa
viikossa postilaivayhteys Etelä-Norjaan läpi vuo-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0153.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free