- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
273-274

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruisdael ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

273

Ruisdael —Ruiskutus

274

kasvanut laiho niitetään vihantarehuksi;
jyvä-sato tuleentuu vasta seur. v. Kevät-r. kylvetään
keväällä ja kypsyy saman v:n syksyllä.
Syys-r:n viljelys on meillä yleisintä, mutta
juhannus-r:n viljelys on voittamassa alaa. Kevät-r:n
viljelyksellä ei maassamme ole merkitystä.
Varsinaisia eri r.-muunnoksia eivät syys-,
juhannus-ja kevät-r. ole, vaan eroavaisuudet johtuvat
niiden kasvuajan pituudesta, tavallisesti
viljelys-olojen p:tempiaikaisesta vaikutuksesta.

R.-laatuja on muihin viljakasveihin verrattuna
vähän. Erot eri laatujen kesken ovat
vähemmän kasvitieteellistä kuin kasvullista laatua; ne
ilmenevät erilaisena talvikestävyytenä, eri
suuressa pensastumiskyvyssä, oljen vahvuudessa
y. m. — Suomalaisista maatiaislaaduista ovat
vanhastaan tunnettuja Vaasan-r. ja Uudenmaan-r.
Varsinkin edellisellä on aikaisemmin ollut suuri
menekki ulkomaillakin, vähemmän sen
ominaisuuksien vuoksi kuin siitä syystä, että se on
ollut riihitettvä. Näillä molemmilla
r.-laaturyh-millä on pienet jyvät ja heikonpuoleinen olki.
— Ulkolaisista valikoiduista tai jalostetuista
r.-laaduista, mitä meilläkin on viljelty tai
viljellään, mainittakoot Probsteier-, Schlanstedter-,
Petkus- ja prof. Heinrichin r. sekä Svalöfin
tähti-r. Suom. r.-jalostuksia ei ole olemassa.

Edullisin r.-maa on hyvä hiekkamaa tai
hiekan-sekainen savimaa. Kevyillä multamailla ja
kivisillä hiekkamailla viljellään etupäässä
juhannus-r :ta. Jäykemmillä mailla, jotka keväisin,
pintamaan jäätyessä, liikehtivät, r:n juuristo helposti
vioittuu. — R. kestää kaikista viljakasveista
parhaiten kuivuutta. — R. kylvetään meillä
kesantoon tai puolikesantoon ja on niin ollen
ensimäi-senä kasvina useimmissa vuorotuksissa. — Vaikka
r. 011 tärkein leipäviljakasvimme, ei kotimainen
viljelys läheskään riitä maamme r:n-tarvetta
tyydyttämään, vaan kasvaa ulkolainen tuonti
vuosittain. 20-25 v. sitten arvioitiin vuosisato
n. 300 milj. kg:ksi, 1909-12 n. 270 milj. kg:ksi.
Samaan aikaan oli r:n ja r.-jauhojen tuonti
kasvanut 5-6-kertaiseksi, ollen 1909-12 keskimäärin
n. 350 milj. kg (1 hl rukiita = 70 à 72 kg).

V. A.

Ruisdael, J. van ks. Ruysdael, J. van.

Ruiskaunokki ks. Kaunokit.

Ruisku, koje, jolla voi työntää (»ruiskuttaa")
jotakin nestettä suihkuna määrättyyn suuntaan.
Jokaiseen r :uun kuuluu pumppulaite (ks.
Pumppu), joka panee nesteen liikkeeseen,
suukappale (r:n-torvi), josta neste virtaa
ulos, ja — enimmäkseen — taipuisa letku, joka
johtaa nesteen pumpusta suukappaleeseen.

R:uja on monta eri laatua ja kokoa aina
pienistä lääkärien sormi-r :ista suuriin,
konevoimalla käytettäviin uudenaikaisiin palo-r:ihin.
Letkulla varustetut metalliset r:t, joita
enimmäkseen käytetään palo-r:ina, voidaan
käyttövoimaan katsoen jakaa käsi- ja k o n e-r :i h i n.
Edellisten pumppulaitteet ovat tav. yksitoimisia,
ja muissa, paitsi pienissä kannettavissa r:issa,
on kaksi vastavuoroisesti imevää ja työntävää
mäntää. — Suukappale antaa suihkulle määrätyn
muodon. Yleensä suihkun tulee niin kauan kuin
suinkin pysyä eheänä, s. o. kantaa
mahdollisimman pitkälle ennen hajoamistaan. Mutta 011
myöskin suihkua hajoittavia suukappaleita, esim.
kenttien ja teiden kastelussa käytettäviä.

Ruiskun pumppulaite.

Kuva esittää kaavamaisesti kaksisilinterisen
r:n pumppulaitteen. Siihen kuuluu silinterit aa,
männät bb, nnuaukko i, imuventtiilit v±v±;
puris-tusventtiilit paineaukko p, painejohdon

ilmakupu c; pumpun yläpäässä on mäntiä
liikuttava vipulaite. Vanhanmallisissa pumpuissa oli
koko laite otettava hajalle, jos mieli päästä
käsiksi sisäosiin,
etenkin venttiileihin;
uudemmissa pääsee
venttiileihin heti käsiksi,
kun kansi k (ks. kuv.)
irroitetaan. Toinen
parannus on se, että
imu-johtoonkin on sovitettu
ilmakupu, joten veden

nousu imujohdossa tapahtuu tasaisemmin.
Ruostumiselle alttiimmat osat yleensä ovat
messingistä, ilmakuvut vaskesta. — ks.
Höyry-ruisku ja Palotoimi. E. S-a.

Ruiskukalat (Toxotcs), etupäässä meressä
Intiasta Austraalian pohjoisrannikoille eläviä
pienehköjä piikkieväisiä, tunnettuja (etenkin
Jaavassa koristuskalana pidetty T. jaculalor)
omituisesta tavastaan pyydystää saalista
ruiskuttamalla 1 112 m :kin päästä vesipisaroita lähellä
vedenpintaa istuvia hyönteisiä kohti saadakseen
ne putoamaan veteen. I. V-s.

Ruiskukka = ruiskaunokki, ks. K a u n o k i t.

Ruiskukurkku (Ecballivm elaterium),
Cvcurbi-facece-heimoon kuuluva, Välimerenmaista
kotoisan oleva, maata pitkin rentona kasvava, pitkä,
harmaanvihreä, kankeakarvainen, 1-vuotinen
ruohokasvi, joka viljeltynä viihtyy Etelä- ja
Keski-Ruotsissa asti ja joka on tunnettu siitä,
että sen 4-5 cm pitkä marja- irtautuessaan
liedelmäperästä äkkiä ruiskuttaa limaisen
sisältönsä siemenilleen kauas. R:n kuivattua
hedelmämehua käytettiin ennen tärkeänä, hyvin voimak
kaasti vaikuttavana ulostuslääkkeenä. K. L.

Ruiskupullo, kemistien käyttämä, vedellä
osaksi täytetty lasipullo sakkojen huuhtomista
varten. Kuten kuva näyttää, on
siinä kaksi lasiputkea. Toiseen
puhaltamalla pullossa tiivistynyt ilma
painaa veden juoksemaan hienona
suihkuna ulos toisesta. U. 8 :n.

Ruiskutus. 1. LääJcet.
Injek-tsioni, veden tai muiden nesteiden
ja lääkesekoitusten saattaminen
korvaan, nenään, peräsuoleen, emään
j. n. e., mikä tapahtuu monenlaisten tautien .ja
taudintilojen paikallishoidossa. I h o n a 1 a i n e n
(hypodermaattinen, subkutaaninen) r. toimitetaan
erilaisten tarkoitusperien saavuttamiseksi terävä
ja onttokärkisellä Pravazin ruiskulla, jolla
lääkettä, morf;inia, kokaiinia y. m. ruiskutetaan ihon
läpi sen alla oleviin kudoksiin. Seerumhoidossa
ruiskutetaan niinikään erikoisella, tarkoitusta
varten tehdyllä ruiskulla eri tavoin valmistettu»
seerumia ihonalaisiin kudoksiin. M. O-B.

2. Puutarhanhoidossa, varsinkin he
delmänviljelyksessä, r:t suoritetaan myrkyllisillä
liuoksilla tuhoeläinten, etenkin hyönteisten, sekä
loissienten torjumiseksi. Paitsi vaikuttavaa
myrkkyä, sekoitetaan puutarharuiskeeseen tavallisesti
jotain kiinnitysainetta, sokeria, melassia, suopaa,
jotta se pysyisi kasvin pinnassa, kunnes sopiva
aika tulee vaikuttamiseen. Neste saadaan tasai-

Ruiskupullo.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0155.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free