- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
283-284

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rukousnauha ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

283

Rumeenia—Rumpu

284

Rumeenia ks. R o m a a 11 i a.

Rumeenian kieli ja kirjallisuus ks. R o m a
a-n i a 11 kieli ja kirjallisuus.

Rumen f-ä-J (lat. < ruminäre - märehtiä),
pötsi. ks. Märehtij ä t.

Rumex, h i e r a k k a, tattarikasvien heimoon
kuuluva suku. jonka n. 100 lajia kasvaa
pohjoisessa lauhkeassa
vyöhykkeessä. Niistä ovat
useimmat monivuotisia
korkeita ruohoja. Lehdet
ovat ehyet, tav. hertta- t.
nuolikantaiset.
Korvake-tuppi 011 kaivomainen,
pian kuoleva. 2- t.
harvoin 1-neuvoiset kukat
ovat kiehkuroittani
asettuneissa viuhkoissa, jotka
muodostavat pitkiä
latvus-terttuja. Kukka
6-lukui-nen, kehä terämäinen,
luotit pensselimäisiä.
Sisem-mät kehälelidet kasvavat
kolm i kulmaista pähkylää
ympäröiväksi, hedelmän
levenemistä edistäväksi
muodostukseksi. Tuulensuosijoita. Meillä 11 lajia.
Hyvin yleinen pelloilla, pihamailla, tienvierillä
j. n. e. kautta maan 011 k o t i h i e r a k k a
(R. domesticus), 1/o-l m korkea ruoho, jonka
aluslehdet ovat pitkulaisen puikeita,
poimureunai-sia. Samantapaisilla paikoin etupäässä
Etelä-Suomessa kasvaa yhtä suuri poimuhierakka
(R. crispus), joka eroaa edellisestä
nystermällis-ten terälehtiensä ja kapeampien, reunoiltaan vielä
poimuisempien lehtiensä kautta. Toiset suuret
lajit ovat ranta- t. ojakasveja, jotkut
harvinaisia rikkaruohoja t. lastauspaikkain kasveja.
Pienempiä. kaksikotisia lajeja ovat koko maassa
hyvin yleiset, etenkin niityillä kasvava
niitty-suolaheinä (R. acetosa) ja ahoilla, kallioilla
ja pahana rikkaruohona laihoilla pelloilla
kasvava a h o s u o 1 a h e i n ä (R. acetosella).
Edellinen 011 kookkaampi ja sen lehdet
nuolikantai-sia, jälkimäinen 011 pienempi, usein pünavärinen,
sen lehdet keihäskantaisia. Molemmat ovat
karvaita, oksaaliliappoisia, ja edellistä käytetään
ja viljelläänkin pinaattikasvina.
Englantilaisesta pinaatista (R. patientia) ks.
Pinaatti. K. L.

Rumford [rarnfad], B e 11 j a m i 11 (1753-1814),
luonnontutkija, kotoisin Ameriikasta, toimi
Baie-rissa. jossa sai kreivinarvon. R. 011 mekaanisen
lämpöteorian edeltäjiä.

Rumi [rürni], Dzeläl-eddln
Muhammed (1207-73), persialaisten suurin mystillinen
runoilija, Mewlewi-dervisiveljistön perustaja,
kotoisin Khorasanin Balkhista, vaikutti
opettajana Vähän-Aasian Koniassa 1. Rfimissa, josta
sai nimen Rumi lainen. Mesnewi nimisessä
runossaan, joka sisältää 26,000 kaksoissäettä kuu
dessa kirjassa ja on suufilaisuuden peruskirjoja,
R. vertauskuvallisesti ja mystillisessä muodossa
esittää oppia, ,.kuinka kaikki on lähtenyt
hiomattomasta iankaikkisesta valosta ja kuinka voidaan
päästä jumaluuden yhteyteen mietiskelyllä,
ulkonaisesta muodosta luopumalla ja oman itseytensä
hävittämällä". Mesnevvin on Redhouse
täydellisesti kääntänyt englanniksi (1881); käännös-

otteita ovat julkaisseet Wliinfield (1887), Wilson
(2 :sen kirjan, 1910) ja G. Rosen (saks. 1849).
R:n Diwänin ovat osittain kääntäneet Rosenzweig
(1838) ja Nicholson (1898). [F. H. Davis, „The
Persian mvstics. Jalalu’ddin Rumi" (1907).]

K. T-t.

Ruminantia (lat. < rüminä’re = märehtiä) ks.
Märehtij ä t.

Rumjantsev [-ja’n-]. 1. Aleksandr
Ivanov i t s R. (n. 1680-1750), kreivi, ven. sotilas
ja diplomaatti; yleni Pietari Suuren aikana
kenraaliksi; kävi 1720 lähettinä Tukholmassa; otti
osaa Turkin sotaan 1738-39; lähettiläänä
Konstantinopolissa 1740-42; v. 1743 Venäjän
valtuutettuna Turun rauhanneuvotteluissa.

2. Pétr Aleksandrovitj R. (1725-96),
edellisen poika, kreivi, kenraali, saavutti
mainetta seitsenvuotisessa sodassa etenkin
Kuners-dorfin taistelussa (1759). Toimi Turkin sodassa
(1768-74) ylipäällikkönä ja voitti 1770 kolmasti
sulttaanin ja tatarilaiskaanin joukot. Teki 1774
Venäjän puolesta Kutsuk-Kainardzi’n rauhan.
Sai ansioidensa palkkioksi nimen Zadunajskij
(Tonavan ylimenijä), sotamarsalkan arvon ja
laajoja tiluksia. Sekä Pietariin että Tsarskoje
Seloon 011 pystytetty obeliski R:n muistoksi.
[Sasonovin ja Tsitsagovin kirjoittamat [-elämäkerrat.]-] {+elämä-
kerrat.]+}

3. N i koi aj Petrovits R. (1754-1826),
edellisen poika, kreivi, valtiomies. Oli 1779-96
Venäjän lähettiläänä Saksassa, nimitettiin
Aleksanteri I:n valtaistuimelle noustua
kauppaministeriksi ja tie- ja vesikulkurakennusten
ylitireh-tööriksi sekä 1807 ulkoasiain ministeriksi. Kun
Suomen sodan sytyttyä Venäjän hallituspiireissä
oli syntynyt aie kutsua valtiopäivät Turkuun,
yhtyi R. Klickin vaikutuksesta niihin, jotka
valtiopäiviä vastustivat, mutta ei kuitenkaan
sittemmin, kun keisari päätti antaa Suomelle
sisällisen itsenäisyyden ja kutsua valtiosäädyt
Porvooseen, asettunut hallitsijan tahtoa vastaan.
Syksyllä 1808 R. seurasi keisaria Erfurtiin ja oli
toinen Venäjän valtuutetuista, jotka solmivat
Ruotsin kanssa Haminan rauhan syksyllä 1809.
Nimitettynä valtakunnan kansleriksi R. ei
hyväksynyt keisari Aleksanterin Ranskan politiikkaa ja
erosi 1812. Ollen harras tieteiden suosija R.
m. 111. edisti suomen kielen tutkimusta kustantaen
Renvallin sanakirjan ja tukien Sjögreniä (ks.
Rask, Renvall, Sjögren). Hän myös
varusti laivan, jolla Otto v. Kotzebue suoritti
ensi-mäisen purjehdusmatkansa maan ympäri. ItseR.
kokosi aineksia Venäjän historiaan ja kirjoitteli
historiallisia tutkielmia. Hänen suuri kirjastonsa
ja runsaat raha- ja mineraalikokoelmansa
säilytetään hänen nimeään kantavassa museossa, joka
nykyisin on Moskovassa. K. IF. R.

Rumontsch. ks. Retoromaanin kieli.

Rumpsteak [ramsteik] (engl.). parilassa t.
pannussa paahdettu munuais- t. takapaisti.

Rumpu. 1. (ruots. trumma, engl. drum, saks.
Trommel, it. tamburo 1. cassa, ransk. tambour
1. caisse) 011 tärkein niistä lyömäsoittimista
(ks. t.), jotka ovat vailla määrättyä tahi selvästi
havaittavaa sävelkorkeutta. R :.ssa on puinen t.
lakkinen sylinterinmuotoinen kehys, jonka
kumpikin pää on peitetty nahalla. Nahan erilaisesta
pingoit uksesta johtuu r:n heleämpi tahi
tummempi sointi. Ääni saadaan r:sta siten, että

Niittvsuolaheinft.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0160.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free