- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
287-288

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Runeberg, 2. Johan Ludvig

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

•287

Runeberg

288

J. L. Runeberg puolisoineen, poikineen.

perustaminen tämän tuttavapiirin käytännöllisiä
aikaansaannoksia. R. toimi mainitun koulun
opettajana 1S31-37. Samaan aikaan hän toimitti
kahdesti viikossa ilmestyvää ,,Helsingfors
Morgon-blad"ia (1832-37). Lehti sisälsi ensimäisessä
vuosikerrassaan m. m. ankaroita, itsenäisen
vakaumuksen kannattamia arvosteluja Ruotsin
vallassa olevasta runoudesta ja sen yksityisistä
edustajista, arvosteluja, joiden edessä eivät
akateemikot eivätkä fosforistit löytäneet armoa.
Positiivisena täydennyksenä tälle repivälle
arvostelulle oli R:n samanaikainen runoilu sekä
kotimaisten sivistyskysymysten pohdinta
isänmaallisessa hengessä. V. 1832 ilmestyi R:n
ensimäinen kuusimitalla kirjoitettu eepillinen runoelma
.,Hirvenhiihtäjät" (,.Elgskyttarne"), jossa
näköjään vähäinen aine — hirvenajo
lähtövalmistuk-sineen ja kihlauksen yhteydessä vietettävine
loppu-juhlineen — kasvoi laajaksi realistiseksi kuvaksi
Suomen kansan kotoisesta elämästä. Tämä
runoelma herätti ilmestyttyään ihastusta varsinkin
nuorisossa, mutta moni vanhemman polven
edustaja ei ymmärtänyt antaa täyttä arvoa sen
yksinkertaiselle kauneudelle ja luonnonmukaisuudelle,
jonka yllättävä uutuus vain puolittain pääsee

näkyville antiikkisen muodon alta. Seur. v.
ilmestyi toinen kokoelma runoja ,,Dikter", josta
R. antoi tulot
Pohjoissuomen hätääkärsiville.
Se sisälsi m. m. kertovan
runoelman „H’auta
Perhossa" („Grafven i
Perho"), josta R. 1831 oli
saanut Ruotsin akatemian

pienemmän palkinnon,
sekä joukon
yksinkertaisia, suom.
kansanrunouden hengessä sepitettyjä
lauluja lemmestä ja
luonnosta. Suuremman
suosion R. saavutti
idyllisellä eepoksellaan ,,11a
iinalla" (1836). Hiljainen
maalaispappila,
ylioppilaiden saapuminen ja
rakkauden äkillinen herääminen nuorten povessa on
sijoitettu niin ihaniin luonnonkehyksiin ja
esitetty niin tutunomaisen viehkeästi, että se
valloitti sydämet ja teki R:n tunnetuksi laajoissa
piireissä.

Kohta tämän jälkeen R., joka oli turhaan
koettanut hankkia itsellensä parempaa virkaa ja
vakinaisempaa toimeentuloa yliopistossa, muutti
Porvooseen lukion latinan (sittemmin kreikan)
kielen lehtoriksi. Elämä tuossa rauhallisessa
pikkukaupungissa ei millään tavalla kiirehtinyt
hänen runoiluaan, vaikkei se myöskään vaatinut
häntä hajoittamaan voimiansa. Hän oli ,,Borgå
Tidning"in toimittaja 1838-39, tuomiokapitulin
jäsen ja hoiti kouluvirkaansa v:eeu 1857. Kesät
hän vietti Kroksnäsiu tilalla Haikon selän
rannalla. Siellä luonnon keskellä yksinäisillä
kalastus* ja metsästysmatkoilla heräsivät ja
hiljoil-leen varttuivat monet niistä aiheista, jotka sitten
syksyn ja talven kuluessa kehkeytyivät runoiksi
ja kirjoitelmiksi. Ensinnä syntyivät „Vanhan
puutarhurin kirjeet" (,,Den gamle
trädgårdsmä-starens bref", ilm. 1837), tuo ehyttyylinen ten
denssikirjoitus, jossa R. pohtii uskontokysymystii
asettuen vastustamaan pietistien
yksipuolisuutta ja joutuen siitä väittelyyn Lauri Sten
bäckin kanssa. Sitten legendat (aiheutuneet L.
Kosegarteniin tutustumisesta) — esim. „Kirkko"
(,,Kyrkan") ja ,,Chrysanthos" — ja useat niistä
lyyrillisistä runoista, jotka muodostavat kolinan

Runebergin työhuone ja kuolinhuone Porvoossa.

yksinkertaisuus yhtynyt muodon antiikkiseen
puhtauteen. Arvostelu ei huomannut tämän
teoksen ansioita kovinkaan merkittäviksi, mutta
Franzen ennusti sen johdosta, että „Suomelle on
syntymässä suuri runoilija". — Kokoelman
ilmestyessä R. asui jo Helsingissä. Hän oli
muuttanut sinne syksyllä 1828, nimitetty kohta
sen-jälkeen yliopiston konsistorin amanuenssiksi ja
syksyllä 1830 roomal. kirjallisuuden dosentiksi
sekä perustanut oman, vaatimattoman kodin.
Hänen ympärilleen muodostui 1830-luvulla
kuuluisa Lauantaiseura (ks. t.), johon kuuluivat
silloisen Suomen lupaavimmat kyvyt, esim. J. J.
Nervander, Fredr. Cygnæus, J. V. Snellman,
M. A. Castrén, ja joka vaikutti paljon jäseniensä
henkiseen kehitykseen sekä heidän
harrastustensa suuntautumiseen isänmaallisia päämääriä
kohti. M. m. oli Suomalaisen kirjallisuuden
seuran syntyminen ja Helsingin yksityislyseon

J. L. Runeberg v. 1862.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0162.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free