- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
291-292

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Runeberg, 2. Johan Ludvig - Runeberg, 3. Fredrika Charlotta - Runeberg, 4. Walter Magnus - Runeberg, 5. Johan Wilhelm

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

•287

Runeberg

291

Aspelin, „J. L. R:n suomalaisuus" (1904); Ruth
Hedvall, „R:s poetiska stil" (1915).]

3. Fredrika Charlotta R. (1807-79),
kirjailija, edellisen puoliso, syntyisin T e n
g-ström. Tämä kielitaitoinen ja lahjakas
nainen auttoi miestänsä kääntämällä novelleja ja
kirjoittamalla omintakeisia kertomuksia hänen
toimittamaansa ,, Helsingfors Morgonblad"iin
v:sta 1833 lähtien. Nämä pienet kertomukset ja
tunnelmakuvat hän julkaisi sitten kokoelmassa
„Teck ningar och drömmar" (1861), jossa hän
lämpimästi puhuu kaikkien sorrettujen puolesta
ja, Fredrika Bremerin hengenheimolaisena,
vaatii naiselle suurempaa toimintavapautta perheen
ja yhteiskunnan jäsenenä. Hän on myös
kirjoittanut huomattavan historiallisen romaanin „Fru
Katarina Boije och hennes döttrar" (1858), jonka
aihe on Ison vihan ajoilta, sekä historiallisen
kuvauksen Klaus Flemingin päiviltä,
nimellä.,Sigrid Liljeholm" (1862). Runoiluunkin rva R:lla
oli taipumuksia. [Helena Westermarck, ..Fred
rika R." (1904).] V. T.

4. Walter Magnus R. (s. 1838), J. L. R:n
poika, synt. Porvoossa 29 p. jouluk. 1838. R. tuli

yliopp. 1857, jona v.
hänellä myös oli Helsingissä
näytteillä ensimäiset
taide-luonnoksensa. Tätä ennen
hän lyhyen ajan oli ollut
C. E. Sjöstrandin
oppilaana, harjoitti 1857-58
piirustusta R. V. Ekmanin
johdolla Turussa ja
matkusti syks. 1858
Kööpenhaminaan, jonka
taideakatemiassa hän 4 v. opiskeli
etupäässä II. W. Bissenin
johdolla ja jossa valmisti
isänsä ja Werner
Holmbergin marmoriset
rintakuvat. Edellisestä kuvasta
R. sai 1863
taideyhdistyksen palkinnon ja yleisistä varoista 500 ruplaa,
joka oli Suomen senaatin antama ensimäinen
tai-teilijastipendi. Vv. 1862-76 R. oleskeli Roomassa,
lukuunottamatta kahta käyntiä Suomessa 1865-67
ja 1872-73. Tämän ajan tärkeimmät teokset ovat:
„Kheiron ja Akhilleus" (1863), ,,Seilenos
satyyrien seurassa" (1865), „Ilmarinen takoo kuuta"
(1866), marmorirvlimä ,,Apollon ja Marsyas"
(1872, kaikki Ateneumissa), „Psykhe sefiirien
kantamana (1872, marmoriveistoksena Helsingin
keis. palatsissa), „Psykhe lamppu ja tikari
kädessä" (1876, marmoriv. Antellin kokoelmissa) ja
„Kleobis ja Biton vetävät äitinsä temppeliin"
(Helsingin ylioppilastalon otsikkoryhmä).

Roomasta R. muutti 1876 Pariisiin. Siellä hän
m. m. valmisti 1878 marmoriryhmän ,,Bacchus
ja Amor lapsina" (Ateneumissa ja Gööteporin
museossa), mutta hänen päätöinään oli hänen 3
suurta pronssiin valettua muistomerkkiänsä:
isänsä J. L. R:n patsas Helsingissä (paljastettu
6 p. toukok. 1885; pienemmässä koossa
Porvoossa), Pietari Brahen patsas Turussa (palj. 29
p. toukok. 1888; pienemm. koossa Raahessa) ja
Aleksanteri II :n patsas Helsingissä (pal j. 29 p.
huhtik. 1894). Vv. 1893-96 R. työskenteli
Kööpenhaminassa muovaillen m. m. kuvapatsasryhmät
,,Kaksi danaidia" (1895) ja »Ylösnousseet" (1896).

Walter Runeberg.

Muutettuaan tämän jälkeen kotimaahansa Hei
sinkiin hän teki 1897 tansk. lääkärin H. W.
Mey-erin jättiläiskuvan tämän Kööpenhaminassa ole
vaan muistomerkkiin; saman kaupungin taide
museon edustalle pystytettiin 1901 R :n tekemä
tansk. taidemaalarin V. N. Marstrandin pronssi
patsas. — Edellisen lisäksi R. on muovaillut suu
ren joukon rintakuvia, jotka etupäässä esittävät
suom. ja skandinaavialaisia merkkimiehiä. Näistä
mainittakoon Z. Topelius, F. L. Schauman (1867),
H. Ibsen (1868), N. A. E. Nordenskiöld (1877),
A. Fryxell (1879, molemmat viimemainitut An
teliin kokoelmissa ja Tukholman
kansallismuseossa), A. Edelfelt (1884), Jonas Lie (1884).
Björnstjerne Bjornson (1886), J. E. Strömborg,
(1898), Sven Nilsson (1902, Lundissa), A.
Chydenius (1903, Kokkolassa), J. L. Runeberg (1904.
Pietarsaaressa) ja L. Mechelin (1909,
Ateneumissa) .

R. on E. Cainbergin jälkeen ensimäinen
Suomessa syntynyt kuvanveistäjä. Opiskellessaan
Kööpenhaminassa ja Roomassa hänestä tuli
tyy-pillisyvttä tavoittelevan, abstraktisuuteen
kallistuvan muodon klassillissuuntainen edustaja. Hä
nen taidekatsantonsa on Thorvaldsenin tapaan
ihanteellinen, jonka mukaan taiteen tulee
vaikuttaa ajatuksen ylevyydellä, tunteen puhtaudella ja
muodon sopusuhtaisella kauneudella. Pariisissa
ollessaan hän jossakin määrin sai vaikutusta ransk.
taiteen realistisesta ja yksilöllisemmästä
käsittelystä, mutta pääpiirteiltään 011 hänen tavattoman
runsastuotteinen taiteensa osoittanut harvinaisen
tasaista kulkua pysyessään uskollisena vanhoille
ihanteilleen. — R:n osaksi on tullut lukuisia
kunnianosoituksia sekä koti- että ulkomailla;
niinpä hänet m. m. on kutsuttu taideakatemioiden
jäseneksi Pietarissa (1874), Tukholmassa (1877) ja
Kööpenhaminassa (1883) sekä valittu Lundin ja
Helsingin yliopistojen kunniatohtoriksi. E. R-r.

5. Johan Wilhelm R. (s. 1843), lääkäri,
edellisen veli, yliopp. 1860, lääket. tolit. 1871.
sisätautien hoidon prof.
1877-1907. Taitavana
erikoisalansa yliopistollisena
opettajana R. on pitkän
toiminta-aikansa kuluessa

tehokkaasti kohottanut
lääkäri sivistystä
maassamme. Asettuen
luonnontieteelliselle pohjalle hän
otti kliinillisessä hoidossa
käytäntöön
mikroskooppiset ja fysikaaliset
menetelmät. Hänen runsaasta ja
huomattavasta tieteellisestä
tuotannostaan
mainittakoon vain: .,Om
albumin-urins patogenetiska viii
kor", „Om albuminuri hos
friska personer", ,,Om filtration af
ägghvitelös-ningar genom djuriska membraner", „Om
albu-ininhalten i ascitesvätskor", ..Oin halten af fixa
ämnen med undantag af albumin, äfvensom om
ehloridhalten i de patologiska transsudaten",
..Om den diagnostiska betvdelsen af
ägghvite-halten i patologiska trans- och exsudat". R:n
tutkimus ..Om Bothriocephalus latus och
perni-ciös anemi", jossa hän toteaa heisimadon
olevan anemia perniciosan yhtenä aiheena, an-

J. W. Runeberg

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0164.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free