Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Runge ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
295
Runnata—Runolaulu
296
joka (usein petollisin lupauksin) houkuttelee
työväkeä (vars. merimiehiä, siirtolaisia) hotelleihin,
rautateille j. n. e.
Runnata (amer. suom., < engl. run = käydä,
olla liikkeessä), olla käynnissä (tehtaasta).
Runni (< ruots. br unn - kaivo, terveyslähde),
Suomen ainoa yleisessä käytännössä oleva
terveyslähde, Iisalmen pitäjässä 2 penink. päässä
(1 V 2-2 tunnin laivamatka) Iisalmesta länteen
Kiuruvedestä Haapajärveen laskevan Kiurujoen
varrella. Lähteen vesi on tolit. Y. Tuomikosken
analyysin muk. radioaktiivista (keskim.
radioaktiivisuus 10 1 :ssa o-T 0,6 min.-mg) ja sisältää
1 l:aa kohden 27,8 mg:aa rautaa sekä 206 mg
hiilihappoa eri muodoissa. Vettä juodaan suuret
määrät ja se vaikuttaa tehokkaasti leinissä,
vatsataudeissa, sydäntaudeissa, hermotaudeissa y. m.
Lisäksi käytetään varsinkin vaikuttavia
ruoste-kylpyjä ja hierontaa. -— R. on rahvaan
keskuudessa ollut tunnettu jo ammoisista ajoista, mutta
yleisemmin sitä on ruvettu käyttämään n. 10 v.
takaperin, jolloin sen otti haltuunsa 1904 per.
Iisalmen Run n il äh teen o.-y. Paikalla
on nyk. kaivohuone, hotelli (huoneita 60
kylpy-vieraalle) y. m. Kylpy vieraiden lukumäärä
vuosittain n. 1,200; suurin osa on rahvaanmiehiä
ja -naisia. E. E. K.
Runo (goot. rüna, isl. rün - salaisuus,
salainen neuvottelu, puhe), lyhyt runomittainen
kappale. — vrt. Kalevala, Kanteletar,
Kansanrunous.
Runojalka 1. runopolvi on nousun ja
laskun säännöllinen yhdistys runomittaisessa
esityksessä. Se sisältää tav. yhden pitkän
(korollisen) ja yhden tai kaksi lyhyttä (korotonta)
tavua. Tavallisimmat r :t ovat näin ollen
kaksi-tai kolmitavuisia. Kaksitavuisia r:oja ovat:
1) trokee (ks. t.) 1. t r o k a i o, pitkälyhyt,
— <u (esim. tuuli), 2) jambi (ks. t.),
lyhyt-pitkä, — (esim. en voi), 3) spondee (ks. t.)
1. s p o n d a i o, kaksipitkä, — — (enimmissä
korko edellisellä tavulla: autuus; välistä
jälkimäisellä tavulla: vie pois). Tärkeimmät
kolmitavuisista ovat: 1) daktyli (ks. t.),
alku-pitkä, — kj <u (esim. laulava), 2) anapesti
(ks. t.), loppupitkä, — (esim. ihanuus), 3)
amfibrakys (ks. t.), keskipitkä, ^ —
(esim. jos voisin), 4) kretikos (ks. t.),
keski-lyhyt, — ^ — (esim. laulamaan).
Kreikkalaiset käyttivät myös nelitavuisia r:oja, esim.
khoriambia (ks. t.), — ^ ^ —> ja
kaksitavuisista on vielä mainittava pyrrhikhios
(ks. t.), kaksilyhyt, w ^. Kaksitavuiset r :t
muodostavat kaksittain yhteen liitettyinä
kak-soispolvia 1. d i p o d i o j a, joissa runokorko on
joko edellisellä tahi jälkimäisellä nousulla. Sen
mukaan miten monta dipodiaa säe sisältää,
nimitetään sitä monometriksi, dimetriksi,
trimetriksi j. n. e.
Runolaulajat, tav. eepillisten runojemme
esittäjät, joskin rajaa näiden ja loitsujen sekä
lyyrillisten runojen laulajien välillä on vaikea
vetää, koska samat henkilöt usein ovat
esittäneet kaikkia vanhan kansanrunoutemme lajeja.
Runoja ovat. vanhoina aikoina laulaneet kaikki
kansanluokat, etupäässä kuitenkin
talonpoikainen väestö. Eteläisillä runoalueilla, Virossa ja
Inkerissä, niitä esittivät etupäässä naiset, mutta
pohjoisemmilla pääasiassa miehet. Tavallisessa
elämässä nämä vanhat taitajat eivät paljoa
eronneet ympäristöstään, mutta henkisesti he
todennäköisesti kaikkina
aikoina ovat olleet muuta
kansaa korkeammalla,
jommoisiksi heidät
ympäristössään yleensä
käsi-tettiinkin. Huolimatta
siitä, että vanha
runon-taito yleensä kulki
epäsäännöllisesti suusta"suuhun, keskittyi sen
viljeleminen kuitenkin usein
erityisiin sukuihin,
joutuen perintönä isältä
pojalle ja tältä edelleen.
Niinpä muodostui
Suomen-Karjalaan tunnetut
Sissosten, Huohvanaisteii.
Sotikaisten. Semeikkain
ja Vornasten laulajasuvut; Vienan-Karjalaan
esim. Perttusten. Malisten, Kettusten ja
Lesosten laulajasuvut. Huomattavimpia yksityisiä
laulajia viimein, alueella on ollut Arhippa ja
hänen poikansa Miihkali (,,Arhippaini Miihkali")
Perttunen Latvajärveltä, Ontrei ja hänen
poikansa Jyrki Malinen Vuonnisesta ja Jyrki
Kettunen Tsenasta, leski Matro Uhtuasta sekä
Kalevalan kokoonpanon historiasta muistettava
Vuon-nisen tietäjä Vaassila Kieleväinen.
Suomen-Karjalan laulajista mainittakoon Juhana
Kainulainen Kesälahdelta, Simana Sissonen ja hänen
sisarensa Iro sekä Simana Huohvanainen
Ilomantsista, Ontrei Sotikainen ja Jaakko, Iivana, Pedri
Jaakonpoika, Pedri Tivananpoika („Myrysvaaran
Pedri") sekä Iivana Jehkinpoika („Jehkin
Iivana") Semeikka Suistamolta, Iivana Vornanen
Korpiselästä, Borissan Ontto Suojärveltä ja Ontrei
Vanninen Sortavalan Rautalahdesta. Inkerin
puolella oli huomattavin laulajatar Larin Paraske,
jolta muistiinkirjoitettu säeluku on korkeampi
kuin keltään muulta saatu, nimittäin 32,676
säettä (vertauksen vuoksi mainittakoon, että
Vienan-Karjalan parhaan laulajan. „Arhippaisen
Miihkalin" säeluku oli n. 4.000). Inkerin etevin
mieslaulaja lienee Ontropo Melikov; muita
Inkerin laulajia: Varvana-eukko Hevaalta ja
Väär-nojan Kati Soikkolasta. — Nykyjään on
kertovan runon laulanta Karjalasta melkein tarkoin
hävinnyt, kun taas loitsuja ja varsinkin
lyyrillisiä lauluja vielä paikoittain runsaastikin
viljellään. vrt. Kalevala. 7. Tl-nen cf- A. N.
Runolaulu, mtis., eroaa lyyrillisestä
kansanlaulusta jonomaisen rytmi rakenteensa kautta.
Runosävelmään kuuluu 1, 2 tahi korkeintaan 3
säettä, jotka alinomaa kertautuvat, joko
tarkalleen yhtäläisinä tahi tilapäisten vaihtelujen
muuntamina. Kertausta jatkuu niin pitkältä kuin
runoa tahi yhtenäistä runojaksoa riittää.
Kertausten lukumäärä on siis satunnainen ja
semmoisenaan vailla erikoisvaikutusta. R:ua on
muinaisina aikoina paljon harrastettu. Kreikkalaisten
y. m. vanhojen kansojen kertomarunot ovat
epäilemättä aikoinaan täten laulettuina periytyneet
sukupolvesta toiseen, vaikka niiden sävelmiä ei
olekkaan enää säilössä. Intialaisilla on nykyisissä
temppelilauluissa säilynyt sävelmiä, joita
voidaan pitää ainakin pääpiirteissään heidän
alkuperäisen r:nsa tapaisina. Sama jonomainen ra-
„Arhippaini Miihkali".
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
