- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
299-300

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Runollinen vapaus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

299

Runousoppi—Ruoka-aineet

300

rillinen runo olla sovitettu keskelle eepillistä
tai draamallista esitystä; draamassa saattaa
esiintyä eepillinen kertomus; lyyrillisessä tai
eepillisessä runossa saattaa olla suoranaista
draamallista vuoropuhelua j. n. e. ks.
Kansanrunous, Eepos, Lyriikka, Draama.

Runousoppi 1. poetiikka, runouden (ks. t.)
teoria, se estetiikan osa, joka
järjestelmällisesti tekee selkoa runouden olemuksesta, sen eri
muodoista ja ilmaisukeinoista, sen suhteista
toisiin taiteisiin sekä sen eri lajeista. R. sisältää
myös sääntöjä runon rakenteesta 1. tekniikasta.
Vanhin r. on Aristoteleen kirjoittama, mutta
siitä on säilynyt meille vain sankari runoutta ja
murhenäytelmää koskevia katkelmia (suom. 1871).
Toinen vanhan ajan r. on Horatiuksen
runomuotoinen ,,Ars poetica". Uuden ajan r:ista
mainittakoon Martin Opitzin ,,Von der deutschen
Poeterei" (1624), Gottschedin (1730) ja
Lessin-gin esitykset Saksassa, Boileau’n „L’art
poéti-que" (1674) Ranskassa ja Popen ,,Essay on
criti-cism" (1711) Englannissa. Tämäntapaisilla
säännöstelevillä r: illa oli aikoinaan suuri
merkitys runouden kehitykseen sekä kirjalliseen
arvosteluun nähden. Myöhemmin on pyritty
antamaan r :i 11 e empiirisempi ja reaalisempi pohja
kiinnittämällä suurempaa huomiota niihin
sielullisiin lakeihin, jotka määräävät taiteellista
luomistoimintaa sekä erilaatuisten kirjallisten
tuotteiden vaikutusta. Tämän suunnan
edelläkävijöitä oli Fechner ja kehittäjiä m. m. saks.
estetiikan tutkijat T. Lipps, E. Elster, K. Groos
ja E. Meumann. ransk. M.-J. Guyau ja suom.
Yrjö Hirn. R. on näin ollen haaraantunut
moneksi eri tutkimusalaksi, käsitellen
runoilija-psykologiaa, kirjallisia muotoja ja
ilmaisukeinoja, runomittaa ja tyylioppia, esteettisen
vaikutuksen laatua ja edellytyksiä j. n. e. vrt.
Estetiikka. [Gottschall, „Poetik" (1856) ;
Wackernagel, „Poetik" (1873) ; Viehoff, „Die
Poetik" (1888) ; Wilkens, „Poesien" (1893) ;
Bruchmann, „Poetik" (1898); Borinski, »Deutsche
Poetik" (1901); R. Lehmann, „Deutsche Poetik"
(1908) ; E. Wrangel, „Dikten och diktaren"
(1912); B. F. Godenhjelm, »Runousoppi" (3:s
pain. 1909).]

Runsala k s. Ruissalo.

Runsaudensarvi, kierteinen, kukilla ja
hedelmillä täytetty sarvi, ylitsevuotavan runsauden
tunnuskuva, joka taiteessa esiintyy maan
hedelmällisyyden jumalien (Plutoksen, Gaian,
jokijuma-lain. Tykhen, Najadien) attribuuttina;
mytologiselta alkuperältään Akhelo’oksen t. Amaltheian
(ks. n.) sarvi.

Runsoro (Ituioenzori), vuoriryhmä
Keski-Afri-kassa, Englannin Ugandan ja Belgian Kongon
rajalla, Albert Edvard- ja Albert Njansa-järvien
välissä, Semliki-joen itäpuolella. R:n, joka
nousee hyvin jyrkästi Semliki’n laaksosta, jakavat
solat kuuteen ryhmään (korkein huippu Mount
Stanley n. 5.550 m yi. merenp.), jotka n. 4,500
m:n yläpuolella ovat aivan paljaita tai ikuisen
lumen ja jään peittämiä. Alempana saderikkaus
(ainakin 2,500 mm v:ssa) synnyttää rehevän
kasvullisuuden; paljon puroja ja jokia. It. on
syntynyt vanhemmista tuliperäisistä aineksista ia
kiteisistä liuskeista, joihin reunoilla liittyy
nuorempia purkautuneita aineksia. — R:n löysi
Stanley 1888; sen monista tutkijoista mainitta-

koon Abruzzien herttua Ludvik, jonka johtama
retkikunta 1906 ensimäisenä nousi sen
korkeimmille huipuille ja loi uutta valoa sen geologiaan.

E. E K.

Runo [runo] (vir. Ruhnu-saar), Liivinmaan
Saarenmaan piirikuntaan kuuluva yksinäinen
saari keskellä Riianlahtea, 6 1/2 km pitkä, 4 km
leveä, idässä suurimmaksi osaksi Venäjän kruu
min omistamaa havumetsää, lännessä viljelys
maata. Lentohiekkaharjuja. Asukkaat ikimuistoi
sista ajoista (ainakin jo 1341) ruotsalaisia,
nykyisin 269 henkeä (1911), harjoittavat maatalouden
ohella pääelinkeinoinaan hylkeenpyyntiä (n. 1,000
kpl. vuosittain) ja kalastusta. Kirkollisesti R:n
luterilainen seurakunta kuuluu Arensburgin
(Kuresaaren) konsistorin piiriin. Vanha kappeli
rak. 1644, uusi kirkko 1912. — Langaton sähkö
lennätinasema. [F. J. Ekman, »Beskrifning om
Runö i Liffland" (1847).] E. E. K.

Ruoansulatus ks. Ruuansulatus.

Ruode, seinähirsien päähän hakatussa
uurteessa oleva, seinää tukeva puukara. R:tta
käytetään ovien ja ikkunain pielissä. Hako
ruode, kaadettu, karsittu, katkaisematon havu
puu. V. L.

Ruoho, ruohokasvi, yrtti, kasvitie
teessä kasvi, jolla vastakohtana puille, pensaille
ja varvuille on puutumaton, ruohomainen varsi,
joka kuolee talveksi t. säilyttää vain maan
rajassa olevat osat. Tavallisessa puheessa r. on
myös vihreä, mehevä, matala r.-kasvipeite. R:ja
erotetaan 1-, 2- ja monivuotisia. Erityisen ryh
män r :oja muodostavat me hu kasvit (vrt. t.).
joilla maanpäälliset osat säilyvät vuosikausia,
vaikkeivät olekkaan puutuneita. Kasvitopografi
sissa kuvauksissa erotetaan r:ista eri ryhmäksi
heinä- ja sarakasvit, vihvilät, piipot j. m. s.
..heinät". Monivuotista r:oa on
kirjallisuudessa joskus nimitetty horinaksi; laajoilla
aloilla maassamme tarkoittaa sana kuitenkin
maitohorsmaa. K. L.

Ruohokanukka ks. K a n u k k a.

Ruohokasvi ks. R u o h o.

Ruoholaukka, ruohosipuli (Allium
schcenoprasvm), merenrantakallioillanime jok
seenkin yleinen, ontto- ja liereälelitinen, puna
kukkainen, 15-30 cm korkea ruohokasvi, jota leh
tiensä takia yleisesti viljellään liha- ja
kalaruokien mausteena käytettäväksi, vrt. Allin m.

K. L.

Ruohoneilikka ks. A r m e r i a.

Ruohosipuli ks. Ruoholaukka.

Ruohoöljy, Olenm andropogonis, itä-intialais
ten A?idr0/)0,90H-lajien öljy. P a 1 m a r o s a- 1.
intialainen g e r a n i u m-ö 1 j y tuoksuu
ruusuöljylle, jota väärennettäessä sitä käytetään
ja sisältää pääasiallisesti geraniolia. Sen
emä-kasvi on A. schænanthus. S i t r o n e 11 a-ö 1 j y ä
saadaan lajista A. nardus. A. citratus sisältää
lemo n-g r a s s- 1. sitruunaruohoöljyä,
joka on pääasiallisesti sitraalia. Kaikki r:t
ovat erinomaisen hyvänhajuisia. Niitä käytetään
hajuvesien valmistukseen ja lääkkeinä. S. S.

Ruoka-aineet ovat joko luonnon- tahi
tehtaitten tuotteita ja sisältävät enimmäkseen jo
sinänsä useanlaatuisia ravintoaineita, ks. R a
v i n t o a i n e e t. ja Ravitseminen. vrt.
myöskin Keittotaito. — ks. myös
Ruokinta ja Rehu aineet.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0168.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free