- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
305-306

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruokintajärjestys ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

305

Ruokintajärjestys—Ruoko

306

n. s. pintalaki, jonka mukaan eri eläimillä on
sama ravinnontarve ruumiinpinnan yksikköä
kohti. Ruumiinpinnan neliömetriä kohti
ravinnontarve on kaloreissa ilmaistuna n. 1,000 kaloria.
Eläinten suhteellinen ravinnontarve elatukseen
nähden kasvaa siis kokoon nähden käännetyssä
suhteessa. Kan ruumiinpaino nousee yli
muutaman sadan kg:n, voi aivan suuria virheitä
tekemättä laskea elatusrehun arvon 1,800-2,000 tai
hiukan sen yli eläimen hyväksi tulevaksi
kaloriksi 100 kg:n ruumiinpainoa kohti. Käyttämällä
eläinlajia varten arvioituja sulavaisuuskertoimia
(ks. R e h u a r v o) voidaan määrätä rehun
yhtey-tyvä ravintoainemäärä sekä sen kaloriarvo ja
siten tarkoin laskea elatusrehu. Rehuyksiköissä
lasketaan 0,7-0,6 yksikköä 100 kg:n elävää painoa
kohti. Munanvalkuaista on annettava 40-70 g
samaa painoa kohti.

Tuotantorehun arvioiminen on monessa
suhteessa melkoista vaikeampaa. Tuotannossa on
syötetystä rehusta saatava takaisin niin suuri
prosenttimäärä kuin mahdollista. Paitsi tätä
määrää on kuitenkin tuotteen samoinkuin
tuotannon hinnalla huomattava merkitys
tuotanto-rehua arvioitaessa. Ravinnonantoa lisäämällä
voidaan tuotantoa, eritoten kun on kysymys
maidon-annista, mutta myöskin lihoitus- ja
teurastus-ruokinnassa, melkoisesti lisätä. Mutta samalla
tuotannon hyväksi tuleva rehun hyöty
prosenttimäärältään vähenee. Taloudelliset seikat siis
huomattavassa määrin vaikuttavat tuotantorehun
arvioimiseen. Likimääräinen arvio on:

Yksi rehu yksikkö voi antaa 3 kg
maitoa; rehu yksikö n tulee tällöin
sisältää 135 g sulavaa
munanvalkuaista.

100 rehu yksikköä voi antaa n.
15 kg rasvanlisäystä (mahdollisuudet
kuitenkin melkoisesti vähenevät lihoituksen
jatkuessa).

1 tunnin ankara työ vaatii 0.6-0,9
yksikön lisäystä.

Kun kasvatuksella voi olla erilaisia
tarkoitusperiä (elättäminen teuras-, käyttö-,
siitoseläimiksi), muodostuu r. tämän mukaan erilaiseksi.
Siitoseläimiä kasvatettaessa on ravinnon oltava
mahdollisimman kauan luonnollista (mieluimmin
emon maitoa). Siirtyminen muihin
ravintoainei-hin tapahtuu varovasti ja tarkkaamalla rehuksi
annettavien aineiden riittävää valkuais- ja
kiven-näispitoisuutta. 1 kg:n suuruista elävän painon
lisäystä kohti lasketaan 2-2,5 yksikköä. Kuta
enemmän kasvu lähenee loppuaan, sitä enemmän
lisääntyy rehunkulutus elävän painon
kartuttamiseksi, kunnes on päästy 6-7 yksikön r:aan,
mikä jo vastaa lihoitus-r :aa. vrt. Reluiai n e e t
ja Rehuarvo (jossa myös kirjallisuusluettelo).

G. v. W.

Ruokintajärjestys, se järjestys, minkä mukaan
rehut päivittäin syötetään eläimille. R:n tulee
olla tarkoin harkittu huomioon ottamalla ne
vaikuttavat seikat, joista rehujen hyvä
taloudellinen käyttäminen eläimen ruuansulatuksessa
riippuu, kuten rehujen maukkaisuuden,
puhtauden, kuivuuden, kosteuden, sulavaisuuden,
annosten suuruuden, eläinten tottumuksen j. n. e.
(vrt. Lypsykarja n hoit o, Ruokinta,
R e h u a i n e e t. E. v. K.

Ruokintakoe, eläinten suunnitelmallinen, en-

nalta määriteltyjen perusteiden mukaan
järjestetty ruokkiminen jollakin erikoisella t.
useammalla eri rehuaineella näiden sulavaisuuden,
tuotannollisen, terveydellisen t. muun vaikutuksen
selvillesaamiseksi. R:illa selvitellään fysiologisia,
ruokintaopillisia ja käytännöllisiä kysymyksiä
joko tieteellisten tahi käytännöllisten
näkökohtien mukaisesti, vrt. Rehuaineet,
Rehu-yksikkö. E. v. K.

Ruokit (Alcidae), peräjalkaisiiu kuuluva
lintu-heimo. Koivet lyhyet, sijaitsevat sangen takana.
Etuvarpaissa täydellinen
räpylä, takavarvasta ei ole.
Höylienistö tiheää. Nokka eri
suvuilla erimuotoinen. Pyrstö
lyhyt, toimii tukielimenä
lintujen pystyasennossa,
nilkkojensa varassa istuessa.
Meidän linnustostamme kuuluu
tähän neljä sukua: k i i
s-1 a n (Uria ja alasuku
Cep-phus), j ääkyyhkysen
(Mergulus), lunnin
(Fra-tercula) ja ruokin (Alea)
suvut. Ruokin suvun lintujen
nokka on vähän pitempi päätä,
puoliväliin höyhenpeittoinen, korkea, litteä,
syrjissä voimakkaat uurteet. Sieraimet keskellä,
rakomaiset, kalvon peittämät. Siivet pienet ja
suipot. Tavallinen ruokki (Alea torda) on
selkäpuolelta musta, vatsa valkea. Ohjaksissa
valkea juova ja siivissä, kyynärsulkien päässä
valkeaa. Pituus 39-47 crn. Paitsi
Jäämerenran-nikollamme r. pesivät myös siellä täällä
Suo-menlahden korkeimmilla kalliosaarilla,
Ahvenanmaan saaristossa ja Pohjanlahden rannoilla
lu-kuisastikin. Levinnyt palearktisen alueen
poh-jois-osiin, Japaniin asti. Pesä kivilohkareen alla
tahi kallionlovessa. Munia 1, suuri (n. 8 cm),
puikea, likaisenvalkealla pohjalla suuria mustia,
tuhkanharmaita ja ruskeita täpliä. —
Siivetön ruokki (Alea impennis) oli aikoinaan
sangen yleinen pohjoisten merien rannoilla, mutta
on nyt sukupuuttoon hävitetty; viimeinen
saatiin Ruijan Vardössä 1848. Se muistutti väriltään
tav. ruokkia, ohjaksien kohdalla oli suuri,
pitkän-pyöreä, valkea täplä. Koko n. 70-80 cm, siivet
pienet, 27-29 cm pitkät, lentoon kelpaamattomat.
Euroopan ja Ameriikan museoissa säilytetään
täytettyjä siivettömiä r:eja ja niiden nahkoja n.
80, munia 70. luurankoja n. 25. Nahan arvo n.
25,000, munan 8.000 ja luurangon 5.000 Smk.

E. W. S.

Ruokko. 1. Lapsen-r. ks. Lapseneläke.
— 2. Eläimen vuokra (saks. Viehverstellung).
Vuokralleottaja sitoutuu hoitamaan eläintä ja
antamaan sille ruuan, vuokralleantaja puolestaan
korvaamaan tätä varten tehdyt kustannukset,
usein siinä muodossa, että vuokralleottaja saa
nauttia hyväkseen eläimestä lähtevät tuotteet.
Jos eläin kuolee vanhuuttaan, tautiin, tai
tapaturmasta, joihin vuokralleottaja ei ole syypää,
joutuu vahinko vuokralleantajan kärsittäväksi.
(Rakennuskaaren 12:2.) El. K.

Ruoko (Phragmites communis), leveälehtinen,
suuriröyhyinen, 1 1/2-3 m korkea (suurin
meikäläinen heinä) heinä, jolla on laajalti suikertava
juurakko ja joka kasvaa hyvin yleisenä järvien,
jokien ja merenlahtiemme rantavesissä, var-

Tavallinen ruokki.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0171.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free