- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
311-312

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruoppaaja ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

311

Ruoppaus—Ruostesienet

312

ten, taikka painetaan se — erittäinkin
pumppu-r:issa — vedellä ohennettuna pumppulaitteilla
torvijohtoa pitkin kaatopaikalle. Torvijohto
tehdään rautaputkista, joita lautat taikka veneet
kannattavat ja jotka taipuisalla liitoksella ovat
liitetyt toisiinsa. Jo vanhat sivistyskansat
käyttivät kauimmaisia r:ia, mutta ensimäisen
r.-koneen rakentajaksi mainitaan Varantius
(1591). 18:imella vuosis. käytettiin Hollannissa
hevosvoimalla käypiä ketju-r:ia, ja 19 :nnen
vuosis. keskivaiheilla alettiin niitä käyttää
höyryvoimalla. Nykyaikaisia suuria rautatie-,
satama-ja erittäinkin kanavatöitä varten on rakennettu
yhä suurempia ja voimakkaampia r:ia koura- ja
ke;ju-r.-mallia, joita käyttämällä työt edistyvät
nopeammin ja tulevat halvemmiksi kuin
käsivoimin tai pienillä koneilla kaivaen. [Strukel, „Der
Grundbau", lirenneeke, ,,Der Grundbau, [-Klasen-Fundierungsmethoden".]-] {+Klasen-
Fundierungsmethoden".]+} J. G-én.

Ruoppaus, maan kaivaminen veden alta,
suoritetaan ruoppaajilla (ks. t.) peruskuoppien tekoa,
satamien ja kulkuväylien syventämistä,
kanavien rakentamista y. m. s. varten. Tähän
luetaan myös usein kivien ja kallion poistaminen
veden alta. Se tehdään joko ruoppaajilla, kun
kivet eivät ole kovin suuret, taikka
räjäyttämällä, kun suuret kivet taikka kallio on
poistettava, joskus myös musertamalla kallio siten,
että annetaan raskaiden (8,000-10,000 kg)
teräs-meisselien lauttaan kiinnitetyissä torvissa
monia kertoja pudota kalliota vasten, jolloin tämä
vähitellen musertuu rikki. J. C-én.

Ruori (ruots. roder) ks. Peräsin.

Ruoskijaveljet ks. F 1 a g e 1 1 a n t i t.

Ruoskiminen ks. Raipparangaistus.

Ruoste, ruskeata vedenpitoista rautaoksidia,
jota syntyy raudasta hapettumalla kosteassa
ilmassa. Kuivassa puhtaassa ilmassa ei
ruostumista tapahdu. Ruostuminen alkaa tavallisesti
siten, että ilmassa olevan hiilidioksidin
vaikutuksesta syntyy rautakarbonaattia (FeCOä), joka
hapettumisen ja veden vaikutuksesta muuttuu
r.ksi (Fe202[0H]2). Pienetkin määrät happoja ja
eräitä suoloja, varsinkin klorideja, edistävät
huomattavasti ruostumista. Alkaliset liuokset, kuten
lipeät ja kalkkivesi, estävät sitä, koska ne
sitovat hiilidioksidin. Rautaesinettä peittävä r.-kerros
ei estä ruostumista, vaan päinvastoin edistää sitä.
R. hapettaa nimittäin sen alla olevan raudan
rautaoksiduliksi ja, ottamalla lisää happea
ilmasta, edelleen r:ksi. Ruostumisen estämiseksi
on senvuoksi ensinnäkin kaikki r.-pilkut
poistettava, jonka jälkeen rauta päällystetään sinkillä,
tinalla, nikkelillä, emaljilla tai voidellaan
vaseliinilla. Sama vaikutus on rautaoksidulioksidilla,
joka ohuena sinisen- tai ruskeankirjavana
kalvona peittää rautaesineen sitä sinettäessä. —
Kasvien r:ksi nimitetään ruostesienien
aiheuttamia kasvitauteja (ks. Ruostesienet ja
Kasvitaudit). E. M-nen.

Ruostesienet (Uredineoe), sieniluokka, jonka
kaikki edustajat ovat kaikissa kehitysasteissaan
ehdottomia sanikkaisilla, havupuilla ja
kukkakasveilla eläviä loisia. Sienirihmat kasvavat
isäntäkasvien soluväleissä ja ottavat lyhyillä
imu-rihmoilla ravintoa isännän elävistä soluista.
R:n itiömuodoista on usein talvehtivana
lepo-asteena esiintyvä tai v i-i t i ö muoto tärkein.
Itäessään talvi-itiö muodostaa lyhyen alkeis-

rihman, promycelium (ks. värill.
kuvaliitettä Kasvitauteja I, kuva 9
vasemmalla), joka neljästä solustaan synnyttää
kustakin a 1 k e i s k u r o m a n. Tämä talvi-itiöiden
itämistäpä on luokan tärkein tunnusmerkki.
Otollisen isäntäkasvin ruumiissa alkukuromasta
syntynyt rihmasto kehittää joko uuden
talvi-itiöasteen tahi toisilla lajeilla tästä vallan
poikkeavan k e s ä i t i ö asteen tahi eniten
erilaistuneilla lajeilla pikkukuroma- ja heim
i-i t i ö asteen. Pikkukuromat, joiden merkitys r:n
kehitysjaksossa 011 tuntematon, syntyvät usein
tummilta pisteiltä näyttävissä itiö
(kuroma)-pulloissa (kuvaliite Kasvitauteja I, kuvat 5
ja 16 vasemmalla). — Helmi-itiöt ovat
sienirihmojen sisässä jonomaisesti syntyneitä
kätkö-itiöitä, joiden ulkonaisena suojana on toisinaan
vain irrallaan olevia sienirihmoja
(Cæoma-muoto), toisinaan tähtimäisellä reunalla avautuva
(Æcidium-muoto), tahi epäsäännöllisesti
halkeileva pussimainen (Peridermium-muoto) koppa.
Pikkukuroma- ja helmi-itiöasteet synnyttävät
useimmiten punaisia tahi keltaisia laikkuja
isäntäkasvien lehtiin (kuvaliite Kasvitauteja I,
kuvat 5, 6. 16). Kesäitiöt, jotka muodostavat
kellertäviä tahi ruosteenvärisiä pieniä ryhmiä
isäntäkasvien lehdille, ovat sienirihmojen sisässä
syntyneitä kätköitiöitä (kuvaliite
Kasvitauteja I, kuvat 7, 10). Niiden avulla lisääntyvät
useat r. suunnattomasti kasvuajan kuluessa. —
Niillä r:illä, joilla on kaikki yllämainitut
itiö-muodot. sanotaan olevan täydellinen
kehitys; jos joku itiömuoto puuttuu, on kehitys
vajanainen. Kun mainitut itiömuodot kehittyvät
toinen toisestaan säännöllisessä järjestyksessä
on r :illä selvä sukupolvenvuorottelu.
Usein sienen kaikki itiömuodot kehittyvät samalla
isäntälajilla: y k s i-i s ä n t ä i s e t (autöciset)
lajit. Monilla r:illä elävät kesä- ja
talvi-itiö-asteet toisella, pikkukuroma- ja helmi-itiöasteet
toisella isäntälajilla: muuttoloiset 1.
isäntäkasveja vaihtavat (heteröciset)
lajit. R:iä, jotka eroavat toisistaan
ainoastaan siinä, että ne ovat sidotut (fikseeratut)
määrättyihin erilaisiin isäntälajeihin, nimitetään
biologisiksi lajeiksi.

R. aiheuttavat n. s. ruostevuosina vallan
suunnattomia vahingoita viljelyskasveissa ja
metsäpuissa. Niinpä Ilemileia vastatrix vv. 1870-86
yksin Ceylonin saarella hävitti kahvipensaita
400 milj. mk. arvosta. Viljaruosteet tuottivat
Saksalle v. 1891 noin 525 milj. mk. suuruisen
tappion ja Pohj.-Ameriikan Yhdysvalloissa r.
hävittivät v. 1898 yksistään vehnää n. 335 milj. mk.
arvosta. Suomessa r. aiheuttavat viljalajeissa ja
metsäpuissa vuosittain ainakin muutaman
miljoonan markan suuruisia vahingoita.

Vilja- ja heinäruosteista on n. s.
happo-m a r j a- eli m ustaruoste, Puccinia
grami-nis (kuvaliite Kasvitauteja I, kuvat 5-10)
tärkeimpiä. Sen pikkukuromat ja helmi-itiöt
kehittyvät h a p p o m a r j a p e n s a a 11 a
(Berbe-ris), kesä- ja talvi-itiöt taasen noin parilla
sadalla heinälajilla, joiden joukkoon kuuluvat
kaikki tärkeimmät viljalajit. — Keltaruoste
f Puccinia glumarum), jolla on vain kesä-ja
taivi-itiöasteet, elää monessa heinäkasvissa (myös
viljalajeissa) synnyttäen isäntäkasviensa
pin-| nalle lukuisia, pisteentapaisia sitruunankeltaisia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0174.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free