- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
315-316

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruostesorsa ... - Ruotsalainen puolue

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

315

Ruotsalainen—Ruotsalainen puolue

316

seen kilvoitukseen, eikä myöskään Renqvistin
lailla kokonaan hyljännyt »kielillä puhumista"
ja muita hurmosilmiöitä, vaan koetti varovasti
johtaa herätystä tyynemmille urille.
»Renqvisti-läisyys" pani Keski-Savossa ja Karjalassa rajan
R:n vaikutukselle. Sitä voimakkaammaksi tämä
vaikutus tuli Kainuussa ja varsinkin
Keskipohjanmaalla, jossa Savon heränneisyyteen yhtyi
Jonas Laguksen ja N. G. Malmbergin
toiminnasta lähtenyt herätys Kalajoen laaksossa.
R. kävi siellä päin ensi kerran 1833 ja
sittemmin varsin tiheään yhä kauempana, sitä mukaa
kuin herätyskin levisi: Ruovedellä 1838 ja 1842,
Lapualla 1839 j. n. e. Helsingin heränneen
ylioppilaspiirin keskuudessa hän oli 1838, 1840 ja
1843 (»Espoon häissä"). Näillä matkoilla oli
mitä suurin merkitys heränneisyyden
koossapysymiselle ja yhtenäiselle kehitykselle. Ni;den
välillä ja varsinkin myöhemmin, kun ikä pani
esteitä matkustelemiselle, kävi R:n luona Nil
siässä paljon vieraita »ukko Paavon’’ kanssa
keskustelemassa sielunsa asioista. Merkillinen ja
ainoalaatuinen oli se arvoasema, jonka tälle
oppimattomalle talonpojalle tunnustivat niin monet
etevät kirkon miehet; itse R. leikillä joskus
nimitti itseänsä »kahden hiippakunnan
piispaksi". Tämä arvoasema perustui R:n
persoonallisiin ominaisuuksiin. Hänen kirjeensä
(saneltuja, sillä R. ei osannut kirjoittaa) ovat
sekavan-laisia eivätkä anna käsitystä siitä, miten
erinomainen puhuja hän oli. Harvinaisen tarkkana
sieluntuntijana hän osasi sovittaa syvällistä
kokemusta todistavat sanansa puhuteltavan
oloihin ja tarpeisiin. Puheet olivat rikkaita
sattuvista, joskus leikillisistäkin kuvista ja
vertauksista. Se karkeasanaisuus, josta häntä
mainittiin, puhkesi tavallisesti ilmi vain silloin, kun
hän tahtoi paljastaa teeskentelyä tai saada
umpimielisyyden puhkaistuksi; mutta joskus hän
hairahtui vallattomuuteen (esim. väkevien
juomien viljelemisessä), joka synnytti pahennusta.
Syytös juopumuksesta, joka 1847 nostettiin häntä
vastaan eikä ehtinyt tulla ratkaistuksi ennen
hänen kuolemaansa, oli kuitenkin ilmeisesti
par-jaushalusta lähtenyt. Ulkonaista hurskastelua
hän ei sietänyt, mutta vakava kristillinen
järjestys vallitsi hänen kodissansa, ja joka vain
enemmän aikaa oli hänen seurassaan ja häntä
tahtoi ymmärtää, ihmetteli hänen syvää
kokemustansa ja vilpittömän nöyrää mieltänsä. Ainoa
hänen jälkeenjättämänsä kirja on pieni
lähetys-kirja »Muuan sana heränneille talonpojan
säädystä" (1847), jossa hän esittää käsityksensä
autuuden järjestyksestä. — R:n viime vuosia
rasitti kivuloisuus sekä sisälliset riidat
heränneisyyden piirissä, jonka hajaantumista ei
hänenkään arvovaltansa enää voinut estää. Siitä sekä
R:n opista ks. Heränneisyys 2. Hän kuoli
tammik. 27 p. 1S52, ja hänen hautajaisissaan 8
p. maalisk. oli suunnaton väkijoukko saapuvilla.
ITänen haudalleen Nilsiän kirkkomaalla ovat
heränneet myöhemmin pystyttäneet muistokiven.
[M. Akiander. ..Ilistor. upplysningar" VI-VII;
M. Rosendal, »Suomen heränneisyyden historia";
A. Oravala, »P. R."] J. G.

Ruotsalainen, järvi Heinolan kaupungin
länsipuolella, Heinolan ja Asikkalan pitäjien alueella:
suurin pit. Virtasalmelta Heinolaan 20,5 km,
suurin mitattu syv. 44 m. laivaväylällä syvyys vaih-

telee 3.7-42,8 m, pinnan (keskiveden) kork. 76,7t
m yi. merenp» tulvan kork. n. 0,7 m. korkein
tunnettu vedenpinnan kork. 79.ss m yi. merenp. oli
4 p. heinäk. 1899; rantaviivan pituus (saaret
mukaan luettuina) 270 km. — R:n jakavat pitkät
niemet ja niiden välinen saaristo kahteen osaan :
läntiseen Hopea sei k ään ja itäiseen suurem
paan osaan, varsinaiseen R :een. Hopeaselästä
pistää pitkä, kapea lahti luoteeseen, missä Virta
salmen kautta Kymijoki laskee lahteen, jota
niinmuodoin voi myös pitää Kymijoen pitkänä,
vähitellen (Hopeaseläksi) levenevänä suvantona.
Hopeaselästä johtaa saarien välitse 3 salmea itään
päin R:n pääosaan (Hopeasalmi ja 2 Tornion
salmea). R:n itäisen osan suurin pituus, 18 km.
käy luodepohjoisesta-kaakkoetelään
(Vaipiais-lah-desta R:n eteläisimpään pohjukkaan). — R:n
rannikot ovat yleensä korkeita, kivisiä ja kai
Moisia, paitsi kaakossa, missä rannan muodostaa
hiekkaharju. Ympäristöt metsäisiä moreenimaita ;
viljelyksiä harvassa. — R:sta Konniveteen
lähtevä Kymijoki katkaisee Jyrängönvir
r a s s a Heinolan kaupungin kautta kulkevan
harjun aivan kaupungin äärellä. — R:lla käy
säännöllinen laivaliikenne, Heinolan-Kalkkisten
Vesijärven liikennereitillä. [E. Blomqvist, »Kymi
joki ja sen vesistö" (»Lisiä Suomen
hydrogra-fiaan" II), Teksti siv. 105-106.] L. 11-nen.

Ruotsalainen asutus (Suomessa) ks.
Suomen ruotsinkielinen väestö.

Ruotsalainen jako, aurinkojako, (ilman)
suuntajako ks. Maanjako, palstat 1458-59.

Ruotsalainen kansanpuolue ks. R u o t s a
lainen puolue.

Ruotsalainen puolue. Suomenmielisten vaati
mukset suomen kielen oikeuksien laajentamisesta
ja Suomen sivistyneen säädyn suomalaistutta
misesta herättivät heti esiintyessään vastustusta
suuressa osassa Suomen herrassäätyä. Sen jälkeen
kuin valtiopäivälaitos 1863 oli uudelleen herätetty
eloon ja varsinainen suomalainen puolue oli
syntynyt, esiintyivät tämän puolueen vastustajina
valtiopäivillä ensin liberaalit, joilla oli enemmistö
aatelis- ja porvarissäädyssä (ks.
Liberaalinen puolue). Kun suomalaisen puolueen ja
suomenmielisyyden merkitys 1870-luvulla tuntu
vasti kasvoi, alkoi mainitulla vuosikymmenellä
liberaalien rinnalla vähitellen muodostua, aluksi
yliopistopiireissä, erityinen r. p., joka asetti pää
määräkseen ruotsinkielisen sivistyksen
säilyttämisen ja vahvistamisen. Ruotsinmielisistä käytet
tiin nimitystä »svekomaanit" ja jyrkimpiä heistä
sanottiin ,,viikingeiksi" vv. 1870-74 ilmestyneen
»Vikingen" lehden mukaan. Jo vv:n 1877-78
valtiopäivillä oli ruotsinmielisten vaikutus
huomattavissa, v:n 1882 valtiopäivillä oli
liberaaleilla vielä enemmistö aatelis- ja
porvarissää-dyissä, mutta v:n 1885 valtiopäiviltä lähtien oli
valta näissä säädyissä r:lla p:lla. johon lopulta
melkein kaikki liberaalisenkin puolueen jäsenet
yhtyivät. R:n p:n varsinaisena
äänenkannattajana oli v. 1883 perustettu, jyrkkää
ruotsinmielistä ohjelmaa ajava »Nya Pressen" (ks. t.).
V. 1896 telitiin yritys varsinaisen puoluejärjes
tön luomiseksi, mutta vasta v.sta 1906 alkaen
on tällainen järjestö olemassa. Viimein, v. r. p.
otti viralliseksi nimekseen »Ruotsalainen
kansanpuolue" (»Svenska folkpartiet"). Ohjelmansa
mukaan puolue tahtoo perustuslaillisena puolueena

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0176.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free