- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
317-318

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruotsalainen puolue - Ruotsalainen sivistysrahasto (Svenska kulturfonden) - Ruotsalainen teatteri

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

317

Ruotsalainen sivistysrahasto—Ruotsalainen teatteri

318

varjella ja lujittaa Suomen kansan
perustuslaillisia oikeuksia asettaen päämääräkseen uuden
hallitusmuodon säätämisen, joka laajentaa
eduskunnan oikeuksia lainsäädäntöön ja verotukseen
nähden. Pääkohtana puolueen ohjelmassa ovat
kieli- ja sivistyskysymykset. Puolue katsoo, että
maamme kieliolot ovat järjestettävät eduskunnan
myötävaikutuksella syntyneen lain kautta.
Tärkeänä tehtävänä puolue pitää ruotsinkielisen
väestön eri aineksien lähentämisen ja
ruotsalaisen sivistyneen luokan ja ruotsinkielisen väestön
syvien rivien välillä olevan aukon tasoittamisen.
Eduskuntareformin jälkeen on r:lla p:lla ollut
valtiopäivillä 24-26 edustajaa. V:n 1913 vaaleissa
annettiin r:lle p:lle 94.672 ääntä. Äänestäjiä
r :11a p :11a on ollut Uudenmaan, Turun ja Porin
sekä Vaasan lääneissä. R:n p:n nykyisiä (1915)
pää-äänenkannattajia ovat Helsingissä ilmestyvät
sanomalehdet »Hufvudstadsbladet" ja »Dagens
Press" ja Turussa ilmestyvä »Åbo
Underrättel-ser". R:n p:n pääjohto on keskushallituksella,
johon kuuluu 1) toimeenpaneva johtokunta, jonka
muodostaa 15 pääkaupungissa asuvaa jäsentä,
sekä 2) lisätty hallitus, johon kuuluu, paitsi
edellisiä, 30 maaseudulla asuvaa jäsentä. Puolue
kokoontuu vuosittain vakinaisille puoluepäiville.
R:n p:n johtavista miehistä mainittakoot:
V. M. v. Born, A. Lille, G. G. Rosenqvist, K.
Söderholm ja R. A. Wrede. vrt.
Suomenmieli-svy s, Suomalainen puolue,
Nuorsuomalainen puolue.

Ruotsalainen sivistysrahasto (Svenska
kultur-fonden), rahasto, jonka koroista annetaan
avustusta ruots. opetuksen ja muiden yleisten ruots.
kulttuuritehtävien edistämiseksi Suomessa.
Ajatus tällaisen rahaston perustamisesta syntyi pian
senjälkeen kuin ruots. kansanpuolue oli
perustettu 1906. Kerätyt varat annettiin 1908 Ruots.
kir jallisuudenseuran hoidettaviksi; samalla
määrättiin, että korot oli vuosittain lisättävä
pääomaan, siksi kuin se oli kasvanut miljoonaksi
markaksi; sen jälkeen on kolme nel jännestä
koroista suoritettava kansanpuolueen
keskushallitukselle mainittuihin tarkoituksiin käytettäväksi,
ja jäljellä olevalla neljänneksellä on edelleen
kartutettava rahaston pääomaa. Lokak. 1914
rahasto oli kasvanut niin suureksi, että
avustuksia saatettiin ruveta antamaan; rahaston
pääoma oli v:n 1914 lopussa n. 1,300,000 mk.
Korkovarat jakaa keväästä 1915 lähtien kerran
vuodessa lautakunta, jonka kansanpuolueen lisätty
hallitus vuosittain valitsee.

J. Q.

Ruotsalainen teatteri (Suomessa).
Ruotsinmaalaisia teatteriseurueita on kierrellyt
maassamme ainakin 1700-luvun lopulta alkaen.
Maa-lisk. 9 p. 1827 vihittiin ensimäinen, puinen,
Engelin piirustusten mukaan rakennettu
teatteri-rakennus Helsingissä ja siitä lähin matkustavien
seurueiden teatteriesitykset seuraavat toisiaan
jokseenkin säännöllisesti. Ajatus saada aikaan
pysyväinen näyttämö on 1850-luvun heräävän
kansallistunnon synnyttämä. Sen esitti Fredrik
Cygnæus. joka eräässä kirjoituksessa 1853 vaati
pysyväisen näyttämön perustamista, mikä oli
tapahtuva kansallisella pohjalla, jos sen mieli
saavuttaa merkitystä. Cygn aniksen aloite johti
uuden teatteritalon rakentamiseen 1860. Tämä
paloi 1863. Uusi rakennus valmistui kuitenkin

jo 1866: »Uusi teatteri", r:n t:n nykyinen talo.
Sen arkkitehti oli Chiewitz.

Cygnæus ja hänen kannattajansa olivat
tietenkin ajatelleet tämän kansallisnäyttämön
ruotsinkieliseksi. Kotimainen teatteri tuli kuitenkin
Bergbomin toteuttamana suomenkieliseksi (ks.
Kansallisteatteri). Ruotsinkielisellä ta
holla oli totuttu ruotsinmaalaisiin näyttelijöihin
eikä kotimaisia voimia tällä taholla siis kehi
tettv; 1866 perustettu oppilaskoulu lakkasi jo
jonkun vuoden kuluttua. Kotimaisen ruots.
näyttämön aate alkaa taas elpyä vasta n. 1890.
Kotimaisia ruots. seurueita alkaa kierrellä
maaseutukaupungeissa (etevä teatterinjohtaja oli August
Arppe, ks. t.) ja 1894 perustettiin Turussa
ensimäinen kiinteä kotimainen ruots. näyttämö:
»Svenska inhemska teatern". Tämä teatteri on
vieläkin varsin elinvoimainen. — Helsingissä
perustettiin Jonatan Reuterin aloitteesta 1898
»Folkteatern" niminen näyttämö, joka toimi
ylioppilastalossa v:een 1902, sitten
Arkadia-teatte-rissa. Yritys siirtyi 1903 osakeyhtiölle (A.-b.
Tha-lia), jolta se 1906 siirtyi o.-y:lle ,,A.-b. Folktea
tern". Tämä yhtiö sai sam. v. valtioavun. V:n
1907 alussa näyttämö muutti ruots. Uuteen teat
teriin, mistä oli seurauksena, että r:n t:n
kannatusyhdistys otti huostaansa myös »folkteaterin",
josta tuli toissijainen teatteri ulkomaisen
näyttämön rinnalla. Molemmilla näyttämöillä oli sama
johto v:een 1913, jolloin kannatusyhdistys päätti
osaksi tehdä molemmat samanarvoisiksi osaksi
antaa niille eri johdon. »Folkteatern" sai nimen
»Svenska teaterns inhemska afdelning".
Molempien ruots. näyttämöiden valtiolta ja kunnalta
saama avustus on ollut yhteensä 47,000 mk. v:ssa.
R:n t:n kannatusyhdistys (muodostettu 3 v:ksi
kerrallaan) antaa vuotuista avustusta n. 25.000
mk. Kannatusyhdistyksen 12-jäseninen valtuusto
valitsee keskuudestaan kumpaisellekin teatterille
johtokunnan, joilla on yhteinen puheenjohtaja.
Teatterirakennuksen omistaa erikoinen yhtiö.
V:sta 1908 ylläpidetään kannatusyhdistyksen
teatterikoulua (sen valtioapu on ollut 7,500 mk. v :ssa).
— Kotimaisen ruots. näyttämötaiteen jatkuvan
kehitystyön tukemiseksi perustettiin keväällä 1913
ruots. teatteriyhdistys (»Svenska teaterföreningen
i Finland"). Yhdistys julkaisee kahta
kirjoitus-sarjaa: »Scenisk konst oeh kultur" sekä »Teater
bibliothek".

R. t. oli aikoinaan ainoa näyttämö maassamme
ja se oli kauan senjälkeenkin taiteellisesti
korkealla tasolla; useat Ruotsin huomattavimmista
näyttelijöistä ovat, jo valmiina taiteilijoinakin,
kuuluneet siihen. Kaarlo Bergbom sai
ensimäi-set näyttämökokemukset r:ssa t:ssa, jonka
johtokuntaan hän kuului. Viime aikoina teatteri on
osaksi menettänyt entisen merkityksensä.
Nykyistä kehitysjaksoa voi pitää ylimenokautena.
Ulkomaalainen osasto ei enää nykyään voi samalla
tavoin kuin aikaisemmin saada uusia, täysin
valmistuneita taiteilijavoimia eikä näyttelijiikuntaa
myöskään voida saada kokoonpanoltaan
pysyväiseksi. Kotimainen osasto taas ei nyt voi saada
sitä jakamatonta tukea, jota se jatkuvaa
kehitystään varten kaipaa. Yhä voimakkaammaksi
on kasvamassa mielipide, joka näistä syistä
vaatii ulkomaalaisen osaston lakkauttamista.
f(Week-ström), »Anteekningar om teatern i Finland"
(1864); Emil ITasselblatt, »Folkteatern" (Eu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0177.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free