- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
319-320

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruotsalainen teatteri - Ruotsalainen voimistelu, ks. Voimistelu - Ruotsalaisen kansakoulun ystävät (Svenska folkskolans vänner) - Ruotsalaisen kirjallisuuden seura Suomessa - Ruotsi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

319

Ruotsalainen voimistelu —Ruotsi

320

terpe, 1902) ; Svaate Dahlström, „Deii inhemska
teateridén" „Scenisk konst och kultur" I, 1915;
sisältää bibliografiaa).] O. H-n.

Ruotsalainen voimistelu ks. Voimistelu.

Ruotsalaisen kansakoulun ystävät (Svenska
folkskolans vänner), yhdistys, joka perustettiin
18S2 toht. W. Grefbergin aloitteesta; sen
tarkoituksena on edistää kiinteiden ruots.
kansakoulujen perustamista ja sen ohessa toimia
yleissivistävän kirjallisuuden levittämiseksi,
kansankirjastojen perustamiseksi, kansantajuisten
luentojen toimeenpanemiseksi j. n. e.; vuosimaksu
on 5 mk. (vähävaraisilta 2 mk.) 20 vuoden
aikana t. 100 mk. kerta kaikkiaan; yhdistyksen
asioita hoitaa Helsingissä oleva hallitus;
puheenjohtajina ovat olleet W. Grefberg 1882-86.
V. Öhberg (1880-1907), v:sta 1907 P. Nordmann
(sihteerinä jo v:sta 1884); jäsenluku oli 1915
n. 5,600. — Yhdistys on kannattanut
kansakouluja ja myöhemmin etupäässä pikkukouluja,
joiden toiminnan valvomista varten on olemassa
erityinen konsulentti. Kansankirjastoille on
jaeltu kirjakokoelmia; v:sta 1910 on yhdistyksen
palveluksessa kirjastokonsulentti, joka on Turussa
olevan kirjastotoimiston johtajana; sitäpaitsi on
perustettu keskuskirjasto, josta annetaan
kirjalainoja pienille maaseutukirjastoille. — Yhdistys
on julkaissut 74 kansantajuista kirjasta eri
aloilta, nuottivihkoja y. m.; v:sta 1886 on
vuosittain ilmestynyt yhdistyksen toimittama
kalenteri. — Yhdistyksen toimesta on (v:sta 1893)
pidetty kuusi kertaa yliopistolliset lomakurssit
Helsingissä ja useita ruotsinkielisiä laulujuhlia
(ensimäinen Tammisaaressa 1891). —
Yhdistyksen varat olivat 1914 n. 1 milj. mk.
lahjoitusrahastoja; suurin rahasto on Th. Holmströmin
kansanopistorahasto. J. Q.

Ruotsalaisen kirjallisuuden seura Suomessa
perustettiin Helsingissä 7 p. toukok. 1885. Sen
taikoituksena on kerätä ja julkaista
todistuskappaleita ruotsalaisen kulttuurin synnystä ja
kehityksestä Suomessa, kuten harvinaisia
kirjallisia tuotteita, kansanlauluja ja satuja,
historiallisia asiakirjoja; edistää ruotsin kieltä
tutkimalla maan ruotsalaisia murteita sekä
julkaisemalla kielitieteellisiä tutkimuksia ja koulujen
tarpeeksi sopivia oppi- ja lukukirjoja; edistää
ruotsinkielistä kirjallista toimintaa palkinnoilla
ja raha-avuilla. Näitä tehtäviään seura on
ahkerasti ja suurella menestyksellä koettanut
toteuttaa. Murteita on innokkaasti tutkittu,
kansanrunoutta ja paikannimiä on runsaasti kerätty
ja muihinkin ruotsinkielisen kansanaineksen sekä
henkisiin että aineellisiin puoliin on huomiota
kiinnitetty, palkintoja on jaeltu sekä
tieteellisistä että kaunokirjallisista teoksista.
Julkaisujen lukumäärä nousi v:n 1914 lopussa 117:ään.
Näistä mainittakoon sarjat ,,Förhandlingar och
uppsatser" (27 nid.), joka sisältää seuran
keskus-telemukset ja pieniä tutkielmia; ,’.Abo
universi-tets lärdomshistoria" (10 nid.) ; ..Finlands
svenska vitterhet" (4 nid.); ,.Studier i nordisk
filologi" (5 nid.) ; „Elias Lönnrots svenska
skrif-ter" (2 nid.); „Bidrag tili Helsingfors städs
historia" (4 nid.). Lukuisat arvokkaat yksityiset
tutkimukset liikkuvat kotimaisen sivistys- ja
kirjallisuushistorian sekä kielitieteen alalla.
Myöskin seura on julkaissut useita merkillisten
henkilöiden kirjekokoelmia. — Seuran ,.kansan-

tietous"- (folklore-) kokoelmat sisältävät lähes
40,000 numeroa kansanrunoutta, n. 72.400
murresanaa ja n. 30,200 paikannimeä.
Käsikirjoituksia, kirjeitä, muistiinpanoja, memoaareja y. m.,
on n. 150 numeroa. — Seura on v:sta 1897
nauttinut valtionapua, ensin 8.000. sitten 10,000 ja
nykyisin 12,000 mk. vuosittain, ja seuran
tarkoituksia ovat useat lahjoitukset edistäneet.
Rahastojen yhteenlaskettu määrä nousi v:ii 1915
alussa 2.201.833:89 mk:aan, mistä summasta
1,316,942:19 mk. tuli seuran hoidettavaksi
uskotun, ruotsinkielisen opetuksen ja muitten
sivistystehtävien edistämistä tarkoittavan
..Ruotsalaisen sivistysrahaston" osalle. Suurimpia
lahjoituksia ovat tehneet Victor Höckert, Emy
Procopé, C. E. Pehrman, J. W. Åkerstedt. —
Seuran puheenjohtajina ovat toimineet C. G.
Estlander (1885-97) ja M. G. Schybergson (v:sta
1897). L»,Svenska litteratursällskapet i Finland
1885-1910. Minnesskrift".] R. S.

Ruotsi (ruots. Sverige 1. Sverge < Svea rike
-Svean valtakunta, saks. Schweden, engl. Siredeii,
ransk. Sucde, lat. Suecia), kuningaskunta
Polijois-Euroopassa, itäinen, suurempi Skandinaavian
sisarvaltioista (58 % Skandinaavian
niemimaasta), Muonion- ja Tornionjoen. Pohjanlahden,
Itämeren, Juutinrauman, Kattegatin,
Skagerrakin ja Kolenin viilissä; 448.091 km2 (74.487 km3
Suomea suurempi), josta 36.853 km2 sisävesiä,
5,638,583 as. (1914; 80% Suomen asukasmäärää
suurempi), 14 km2:llä. — R. ulottuu 55° 20’18"
ja 69° 3’ 21" pohj. lev. välillä lounaasta
koilliseen 1. 1,515 km. Läntisin kohta on 11° 6’19",
itäisin (Haaparanta) 24° 9’11" it. pit. Greenw.;
maan keskileveys on 300 km, suurin leveys
400 km on Mälar-järven kohdalla. Merirajain
pituus on 2,500 km, maarajain 2,100 km, josta
1,650 km tulee Norjan ja 450 km Suomen rajan
osalle. Vain raja Suomea vastaan on
luonnollinen; Norjan raja kulkee pohjoisessa pitkin
Koleniä, pysymättä kuitenkaan vedenjakajalla,
etelämpänä se siirtyy kokonaan Kolenin
itäpuolelle. — R. jakaantuu vanhastaan N o r 1 a n t i,
Svean m aa ja Göötanmaa nimisiin
pääosiin sekä nämä seuraaviin maakuntiin: Lappi
(Norrbotten), Vesterbotten. Ängermanland.
Medel-pad, Jämtland, Härjedal, Helsingland,
Gästrik-land (Norlannissa), Taalainmaa, Vermlanti,
Väst-manland, Närke, Södermanland. Uppland
(Svean-maassa), Itä-Göötanmaa, Länsi-Göötanmaa, Dal.
Bohuslän. Halland, Småland. Blekinge, Skåne,
Gotlanti (Göötanmaassa).

Rannikot ovat, lukuunottamatta geologisesti
Fennoskandiasta kokonaan eroavan Skånen
rannikoita, tavattoman rikkonaiset, vaikka muodot
maan vähemmästä korkeudesta riippuen eivät
olekkaan yhtä suuret ja suurpiirteiset kuin
Norjassa; enemmän Ruotsin rannikot muistuttavat
Suomen etelärannikkoa. Saaristoista varsinkin
Luulajan (Rånö, Bergö, Pitholm), Tukholman
(Väddö, Björkö, Ljusterö, Värmdö. Ornö ja Utö),
Karlskronan (Sturkö, Hasslö) ja Länsirannikon
(Hisingen, Orust, Tjörn, Nordkoster ja
Syd-koster) saaristot laajat. Muita rannikkosaaria
mainittakoon (pohjoisesta lukien) Hölmö, Hernö,
Hemsö, Alnö (Pohjanlahdessa), Gräsö ja Singö
(Ahvenanmeressä). Ulompana Itämeressä ovat
suuret Gotlanti (ynnä Fårün ja Gotska sandön)
ja ölanti, jonka Kalmarinsalmi erottaa mante-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0178.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free