- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
321-322

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruotsi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

321

Ruotsi-

322

reestä, sekä Juutinraumassa pienempi Hven. —
Lahdista mainittakoon useat Pohjanlahteen
laskevien jokien pitkät, kapeat suulakdet,
Gäflen-mutka, Tukholman saariston täyttämä lahti,
Södertiiljeviken, Bråviken, Slätbaken
(itärannikolla), laajat Hantin, Skelderin ja Laholmin
poukamat (etelässä), Kungsbackafjorden,
Gullmarsfjorden ja Idefjorden Länsirannikolla.

Geologinen rakenne ja
pinnanmuodostus. R:n geologiasta ks.
Fennoskandia ja siihen kuuluva karttaliite.
— Pinnanmuodostukseltaan Ii. on paljoa
matalampaa kuin Norja. Vain 22% It:sta on yli
400 m yi. merenp. Korkeimmat tienoot ovat
Polijois-Il :n länsi- ja pohjoisosissa; sieltä itään
ja etelään mentäessä maa asteittain alenee.
Kor-keussuhteittensa puolesta K. jaetaan neljään,
muutenkin toisistaan melkoisesti eroavaan osaan.
P o h j o i s-R. on lännessä n. 100 km:n
leveydeltä Koleran täyttämää, jylhää, paraasta päästä
pyöreämuotoista tunturimaata. Sen korkeimmat
huiput ovat: Ruotsin korkein vuori Kebnekaise
(2,123 m yi. merenp.), Sarjektjokko (yli 2,100 m),
Sulitelma (1,877 m), Pellorippe (2.052 m), kaikki
Uumajanjoen pohjoispuolella, etelämpänä
Åre-skutan (1,472 m), Snasahögarna (1,465 m),
Stor-svlen (1,766 m), Helagsfjället (1,797 m).
Jäätiköt (kaikkiaan n. 100) peittävät 400 km2. —
Vuoristoalueen itäpuolella on kaakkoon viettävä,
200-500 m korkea metsä- ja jokirikas
niurto-kivisora- ja suovyöhyke; korkeampia tuntureita
tässä vyöhykkeessä on Jällivaara (617 m yi.
merenp.), Luossavaara (730 m) y. m.
Pohjanlahden rannikolla idässä sekä Helsinglandissa,
Taalainmaassa ja Vermlannissa tämä vyöhyke
laskeutuu 50-150 km leveään
alankovyöhykkee-seen, jossa .jokilaaksojen pohjat ja merenrannikko
on viljelyskelpoista savikkomaata. — Pohjois-R:n
eteläpuolella on kumpuinen K e s k i-R :n alanko
Keski-R:n järvilaaksossa, R:n viljelyksen
rintamaita. Harvat kukkulat kohoovat yli 50-100 m
yi. merenp. (Billingen 300 m, Kinnekulle 279 m,
Halleberg 135 m, Hunueberg 150 m, Omberg
263 m); ne ovat muodostuneet kovemmista
vuori-lajeista. Paikoitellen on karuja, korkeita,
metsäisiä selänteitä (Tiveden, Tylöskogen, Kolmården
Svean- ja Göötanmaan rajoilla). Suurimmat
yhtenäiset tasangot ovat Närken, Västmanlandin,
Itä-Göötanmaan ja Länsi-Göötanmaan
viljelys-lakeudet. — Etelässä Keski-R:n alanko vaihtuu
epätasaiseen, karumpaan S m å 1 a n d i n
ylänköön, joka on n. 100 m yi. merenp. ja joka
käsittää Smålandin, osia Göötanmaasta,
Hal-landista, Blekingestä ja Skånesta. Sen peittävät
suureksi osaksi moreeni- ja
vierinkivisorakerrok-set ja turvesuot. Korkeimmat kukkulat ja
selänteet ovat Tomtebacken (377 m), Eckbacken
(358 m)- Holaveden (250 m), Taberg (343 m),
Ilallandsås (206 m). — Smålandin ylängön
eteläpuolella on Skånen alanko, joka
geologiselta rakenteeltaan (trias-, jura-,
liitumuodos-tumia) eroaa muusta Ruotsista liittyen läheisesti
Tanskaan. Maaperä on erittäin hedelmällistä.
Suurin osa alangosta on voimaperäisesti viljeltyä,
tuottaen viljaa y. m. paljon yli oman tarpeen.
Alangon halki kulkee muutamia tammi- ja
pvökkimetsää kasvavia selänteitä (Linderödsåsen
193 m, Söderås 188 m. Romelås 176 m,
Kulla-berg 188 m).
11. VIII, Painettu 2I/1215.

Vesistöt. Vesirikkaudessa R:n voittaa vain
Suomi; 8,2% R:n pinta-alasta on sisävesiä.
Maan suuremman kaltevuuden takia vesistöillä
ei ole selvää reittiluonnetta kuten Suomen
järvialueen vesillä ja joet ovat samasta syystä
ylimalkaan paljoa vuolaampia ja koskirikkaampia
kuin Suomen. Laaksojen patoutumisen takia useat
Pohjois-R:n joista yläjuoksussaan ovat paisuneet
pitkiksi, kapeiksi järviksi. Tärkeimmät joet ovat
Tornion- (jossa Tornionjärvi), Kainuun-,
Luulajan- (Stora Lulevattnen), Piit men-,
Skelleften-(Hornafvan, Storafvan), Uumajan- (Storuman),
Ångerman- (Vojm, Malgomaj), Indal- (Storsjön
447 km2), Ljungan-, Ljusnan- sekä Dal-joki
(Siljan). Keski-R: n alanko on sangen
järvi-rikasta, ja muutamat sen järvistä ovat Euroopan
suurimpia. Eivät nekään ole Suomen reitti järvien
vertaisia jäsentelyn runsaudessa ja
monipuolisuudessa. Suurimmat ovat: Venern (5,568 km2).
Vettern (1,899 km2), Mälar-järvi (1,163 km2) ja
Hjälmaren (480 km2). Ensimäinen saa
pohjoisesta päin vesirikkaan Klar-joen ja laskee
Gööta-joen kautta Kattegatiin. Muut purkavat vetensä
Itämereen. — Vesirikkaan Smålandin ylängön
monet järvet ovat verraten pieniä (Bolmen
183 km2. Åsnen 145 km2) ja joet lyhyitä (Ätran
243 km, Nissan, Lagan, Ilelgeån). — Vesistöjen
merkitys laivaliikenteelle on, Keski-R:n järviä
lukuunottamatta, vallan vähäinen, mutta tukkien
uittoväylinä ne ovat arvaamattoman tärkeitä ja
koskien vesivoimalla (koskien verraten suuren
putouskorkeuden takia helpommin käytettävissä
kuin Suomen koskien) on nyt jo mitä suurin
merkitys R :n teollisuudelle. Huomattavimmat
kosket ovat Trollhättan (put.-kork. 33 m)
Gööta-ioessa, Por juskoski (50 m) ia Harspråncret (74 m)
Luulajanjoessa, Tännfors (26 m) Indal-joessa ja
Älfkarleby-putous (15 m) Dal-joessa. Kaikkiaan
lasketaan R :n koskissa olevan n. 6.2 mil j. hevosv.
(valtion hallussa 1 milj.), joista 3.5 milj. hevosv.
käytettävissä. Näistä vasta 700.000 hevosv. 011
käytännössä.

Ilmasto ei ole yhtä lauhkea kuin Norjan,
koska lounaistuulet eivät pääse vaikuttamaan yhtä
voimakkaasti. Kuitenkin 011 R:nkin ilmasto
leveys-asteasemaansa nähden sangen lauhkea. Lauhkein
se on Länsirannikolla, mantereisin Pohjois-R:n
sisäosissa. Sademäärä (keskim. 500 mm v:ssa)
alenee lännestä itään ja etelästä pohjoiseen
mentäessä. Jockmockissa (66° 36’ pohj. lev., 259 m
yi. merenp.) kylmimmän kuukauden keskilämpö on
— 14,7° C, kuumimman + 14.4° C, v:n — I.20 C.
sademäärä 390 mm. Haaparannassa vastaavat
arvot ovat — 11,9° C, -f 15° C. + 0,4° C. 450 mm.
Tukholmassa — 3,s° C. -f 16,7° C, -f 5,«° C.
440 mm (vrt. Kristiaanian ja Bergenin arvoja;
ks. artikkeli Norja), Gööteporissa —0.»° C,
-f 16,8° C, -f 7.3° C. 770 mm. Lapissa talvea
kestää 7 kk., Etelä-R :ssa tuskin 3 kk.
Länsi-ja etelärannikolla laivaliikenne jatkuu
keskev-mättä, minkäänlaisitta häiriöittä, kautta talven,
itärannikolla Ahvenanmerestä etelään satamat
jäätyvät vaikka ulappa enimmäkseen onkin
vapaata, Pohjanlahdella liikenne tykkönään
pysähtyy useiksi kuukausiksi.

Kasvisto on Pohjois- ja Keski-R:ssa
suureksi osaksi samanlainen kuin Suomessa
vastaavilla leveysasteilla, ottaen kuitenkin huomioon
R:n länsiosien vuoriluonnon ja Keski-R:n

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0179.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free