Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruotsi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
321
Ruotsi-
324
alangon hedelmällisemmän maaperän sekä jonkun
verran lämpimämmän ilmaston vaikutukset. Siten
tammivyöliykkeen raja pohjoisessa ulottuu
kauemmaksi kuin meillä, kulkien Söderhamnista pitkin
rannikkoa Dal-joelle ja sieltä lounaiseen Norjan
rajalle. Tämän vyöhykkeen eteläpuolella R:ssa
vielä on meiltä kokonaan puuttuva
pyökkivyö-hyke, jonka pohjoisraja kulkee keskisestä
Bohus-läänistä Kalmarin eteläpuolelle. Huomattavaa
lisäksi on, että Suomen kautta Skandinaaviaan
saapunut kuusi ei vielä ole saavuttanut laajinta
levenemistään, vaan yhä valtaa alaa. —
Eläimistö käsittää ylimalkaan samoja lajeja kuin
Suomen (suuremmista petoeläimistä karhuja
tavataan Norrbottenin läänin saloilla) ; etelässä
näkee lisäksi keski-euroopp. lajeja (saksanhirvi,
metsäkauris, haikara, kattohaikara y. m.).
Sisävedet ja meret ovat kalarikkaat.
Väestö ja asutus. Kansallisesti R. on
harvinaisen yhtenäinen. V:n 1910 5.522.403
asukkaasta ruotsalaisia oli 5.468.313 eli 99 %,
suomalaisia 25,268 (joista Norrbottenin läänissä 24,755),
lappalaisia 7,114 (Norrbottenin läänissä 4,330,
Västerbottenin läänissä 1,780), vieraiden
valtioiden alamaisia 21,708 (Suomen alamaisia .">.538,
Norjan 4.537, Saksan 3.400, Tanskan 2,900.
Venäjän 2.900, Yhdysvaltain 816). R:n rajain
ulkopuolella ruotsalaisia on Yhdysvalloissa 1.364.215
henkeä (eniten Minnesotan ja Illinoisin
valtioissa), parisataatuhatta Kanadassa, melkoiset
määrät muissa maanosissa ja n. 100,000 muissa
Euroopan maissa. Lisäksi Suomessa 1910 asui
344,150 ruotsinkielistä. — Ruotsalaiset, jotka
kuuluvat germaanilaisen ,,rodun"
skandinaavilai-seen haaraan, ovat säilyttäneet
rotuominaisuutensa hyvin puhtaina. Ulkomuodoltaan he ovat
solakoita, pitkiä (täysikäisen mielien keskipituus
1.725 mm) ollen maailman pisimpiä,
sinisilmäisiä, vaaleaverisiä, pitkäkalloisia (87%; vain
13 % Ivhytkalloisia). Luonteeltaan he ovat
iloisia, herkempiä kuin norjalaiset, kohteliaita,
itsetietoisia, hiukan turhamaisia. Tieteen ja
käv-tännöllisen elämän, varsinkin tekniikan aloilla
he älyllään ja hyvällä järjestämiskyvyllään ovat
saavuttaneet sangen huomattavia tuloksia.
Vanhat kansantavat ja -puvut ovat käytännöstä
enimmäkseen kadonneet, muutamissa
syrjäseuduissa ja juhlissa niitä enää näkee. —
Uskonnoltaan ruotsalaiset ovat luterilaisia. Muita
uskontokuntia R:ssa on vähän; metodisteja 7.041,
Mooseksen uskolaisia 3.912, baptisteja 3,299,
roomal.-katolisia 2,378. — Kielestä ks. R:n kieli ja
kirjallisuus. — R:n asukasmäärä
1750 oli 1,780.678, 1800 2,347,303. 1850 3.482,541
ja 1900 5,136.441 henkeä. V. 1910 1,000 miestä
kohti tuli 1.046 naista. Syntvneisyys on
melkein säännöllisesti alentunut; 1751-60 se
keskimäärin oli ollut 35,«7 °/oo v:ssa. 1901-10 se oli
vain 25,77°/oo (1912 23,«7 °/oo), ollen siten
kaikkein alhaisimpia Euroopassa. Kuitenkin on
otettava huomioon, että parantuneen elintason (josta
myös selitetään johtuvan ruotsalaisten
keskipituuden kasvamisen 50 mmrllä 70 v:n kuluessa),
korkealle kehittyneen terveydenhoidon (keski-ikä
on 150 v:ssa noussut 35 v:sta 56 v :een) y. m.
syiden vaikutuksesta kuolleisuus samalla on
suuresti alentunut, s. o. 27,24 °/oo :sta (keskimäärin
1751-60) 14,s» °/oo:een (1901-10; 14.20 °/oo 1912).
Kuolleisuus on alhaisimpia Euroopassa ja yli-
syntvneisyys 011 melkoista suurempi kuin puoli
toista vuosisataa takaperin; se on kasvanut
8.4s°/oo:stä 10,88 °/oo :een. Kuitenkin
ylisyntynei-syys jää hieman alhaisemmaksi kuin useimmissa
muissa germaanilaisissa maissa. — Väestön
yli-syntyneisyyttä ei vastaa samansuuruinen
kasvaminen, sillä 1850-luvulla alkanut ja 1860-luvulla
vauhtiin päässyt siirtolaisuus Ameriikkaan vie
R:sta suuren osan ylijäämästä. Keskimääräinen
vuotuinen siirtolaisuus Yhdysvaltoihin
kymmenvuotiskausittain 1851-1910 oli: 1.486." 8,873,
10,117, 32.429. 20,052 ja 21.925. Koko
siirtolaisuus valtamerten takaisiin maihin 1901-10 oli
keskimäärin vuosittain 22.404 henkeä.
Korkeim-milleen siirtolaisuus kohosi 1887. jolloin maasta
lähti 50,786 henkeä. V. 1912 siirtyi valtamerten
takaisiin maihin 14.689 henkeä, joista 13,896
henkeä lähti Yhdysvaltoihin. Taistelua
siirtolaisuutta vastaan johtaa 1907 per. Kansallisyhdistys
siirtolaisuuden vastustamiseksi. —
Siirtolaisuuden takia väestön kasvaminen niin ollen 011
sangen pieni, jääden jälkeen vain muutamista rom.
maista ja Norjasta. Vv. 1751-60 vuotuinen
kasvaminen oli keskimäärin 7.8 00, 1901-10 7.s 0/0(,
(1841-60 vuosittain keskimäärin 10.4 °/00) ja 1912
7,s °/oo- Olipa suurimpina siirtolaisuusvuosina
kasvaminen ajoittain seisauksissa, jopa 1880 väestö
väheni 2,9 "/oo :llä. — Väestön kasvaminen tulee
etupäässä kaupunkien hyväksi. V. 1800
kaupungeissa asui 229.433 henkeä 1. 9.77% koko
asukasmäärästä. 1900 1,103,951 henkeä 1. 21.49%, 1912
1.434.232 henkeä 1. 25,59%. Vielä 1831-40
maaseudun väestö kasvoi nopeammin kuin
kaupunkien, vuosittain keskimäärin 8.37 ja 7,8s°/oo- mutta
18S1-90 vastaavat suhdeluvut ovat O.se ja 26,si°/0o
ja 1901-10 3.00 ja 21,44°/00. Kolmena v. tällä
vuosis. maaseudun väestö väheni (0,i8-l,s4°/oo :llä).
R:ssa on kaksi kaupunkia, Tukholma ja
Gööte-pori, joissa on yli 100,000 as. ja yksi, Malmö,
jossa on yli 50.000 as. — Asukastiheys maan eri
osissa 011 hyvin erilainen, aleten etelästä
pohjoiseen ja idästä länteen.
Elinkeinot ovat R :ssa kehittyneet
suhteellisesti pal joa korkeammalle kuin Suomessa.
Luonnon tarjoamia etuja ja rikkauksia ruotsalaiset
ovat osanneet käyttää mahdollisimman
edullisesti ja he ovat siten luoneet Länsi-Euroopan
maihin verrattavan taloudellisen elämän.
Maailmantaloudessa B :11a on tärkeä osa etupäässä
puutavarain, rautamalmin ja erinäisten koneiden
tuottajana. — Pääelinkeinona on vielä maatalous;
1910 siitä eli 48.23 % väestöstä (1870: 71,87 %).
Teollisuudesta, vuorityöstä ja metsätaloudesta eli
33,16% (14.7t%), kaupasta ja liikenteestä 12,ts%
(5,06%). R:n koko väestöstä harjoitti jotain
elinkeinoa 38.4% (1900).
M a a t a 1 o u s. Maa on suurimmaksi osaksi
talonpoikain hallussa vaikka on myös prtljon her
raskartanoita ja aatelistilojn (varsinkin Tukhol
man, Södermanlandin ja Malmöhusin lääneissä).
Kaikesta 67,239 manttaalista 1910 oli veromaata
40,696 manttaalia ja rälssimaata 21,417
manttaalia. Viljelmistä ja torpista, joita 1911 oli
kaikkiaan 498,548, oli 304,373 omistajan
viljele-miä. — Maataloudessa on R :ssa tapahtunut
samanlainen muutos kuin muuallakin
Pohjoismaissa: siirtyminen maanviljelyksestä
karjanhoitoon. Viljansato ei enää riitä maan tarpeisiin,
joten esim. 1912 ulkomailta vehnää, ruista ja oh-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
