- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
325-326

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruotsi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

321

Ruotsi-

325

raa tuotiin 387,445 ton., mutta maanviljelyksellä
on kuitenkin E’elä- ja Keski-R :ssa, varsinkin
Skå-nessa, niin hyvät luontaiset edellytykset
(hedelmällinen maa ja suopeat sääsuhteet), että viljaa
siellä vielä viljellään paljon yli oman tarpeen.
V. 1911 R:n maan pinta-alasta oli peltoa ja
puutarhaa 9,0%, luonnonniittyjä 3,2%, metsämaata
52,o%, tuottamatonta 35,8%. Etelä R :ssa
muutamien läänien peltoala on verrattavissa
Länsi-Eurooppaan; niinpä on esim. Malmöhusin läänissä
peltoa ja puutarhaa 74,i% maa-alasta.
Pohjoisessa, Norrbottenin läänissä vastaava suhdeluku
on vain 0,4%. Maata viljellään huolellisesti,
käyttämällä laajassa mittakaavassa uudenaikaisia
koneita, tekolannoitusta y. m. Satomäärät
hehtaarin alalta ovatkin läpeensä suuremmat kuin
Suomessa ja 100 v :n kuluessa kasvaneet 30-100 % :11a.
Länsi-Euroopan satomäärät ovat kuitenkin vielä
saavuttamatta (Ranskaa lukuunottamatta).
Vehnän sato hehtaaria kohden on (1912) 2,09 ton.
(110 v. takaperin 1,15 ton.), rukiin 1,46 ton.
(Suomessa 0,99 ton.), kauran l,ei ton., ohran
1,71 ton., perunan 10,01 ton. (Suomessa 6,12 ton.).
Eri viljelyskasvien maant. leveneminen pohjoista
kohden on jokseenkin samanlainen kuin
Suomessa. Satomäärät 1913 olivat: vehnän 253,900
ton. (josta Malmöhusin ja Kristianstadin läänien
osalle yksistään tuli 123.700 ton.), rukiin
560,600 ’ ton., ohran 368,200 ton., kauran
1,448,800 ton., sekaviljan 381,100 ton. Perunan
sato oli 2,051,200 ton. Sadot olivat yleensä
melkoisesti keskinkertaista paremmat. Lisäksi
korjattiin rehunauriita 3.127,200 ton.. kylvöheinää
4.472,100 ton.. heinää luonnonniityiltä 2,041.100
ton., olkia 4,726,000 ton. Vehnänsato on 35v:ssa
kasvanut 123 %, rukiinsato 32 %, ohran
vähentynyt 4 %, kauran kasvanut 76 %, sekaviljan
188%, perunan 39%, rehunauriiden 1,606 %,
kylvöheinän 179 %. — Viljakasvien sadon
raha-arvo 1912 oli 468,4 milj., heinän 419,8 milj.,
juurikasvien (myös sokerijuurikkaan) 193,2.
oljen 152,9 milj. mk. Suomen vastaavat arvot
olivat 132,6 milj., 142,1 milj., 30,2 milj. ja
32,9 milj. mk. — Muita viljelyskasveja on vielä
sokerijuurikas (Skånessa), sato 846,500 ton.,
pellava ia hamppu n. 560 ton. (siemeniä lisäksi
n. 6,000 hl), tupakka 710 ton., herneet 37,000 ton.,
pavut 6,100 ton., vikkeri 23.400 ton. —
Kasvi-ja puutarhanhoito on maan eteläosissa tärkeä
sivuelinkeino. — Karjanhoito on
erinomaisella kannalla ja sen tuotteet tärkeimpiä
vientitavaroita. V. 1911 R :ssa oli 588,485 hevosta,
2,289,609 nautaa (1,837,035 lehmää), 945,709
lammasta, 66.136 vuohta, 951,164 sikaa, 276,084
poroa. Meijereitä 1910 oli 1,416 (osuusmeijereitä
550), niissä vastaanotettiin 1,149,2 milj. kg
maitoa. Meijereissä valmistettiin 32,9 milj. kg voita
(Skånen molemmat läänit yksin 13,a milj. kg)
ja 10,i milj. kg juustoa. — Siipikarjanhoito on
tärkeä etelässä; mehiläishoito paikoitellen
mainitsemista ansaitseva. — Kalastus ei ole yhtä
tärkeä kuin Norjassa, ei edes tyydytä omaa
tarvetta. Merikalastuksen saaliin arvo 1905 oli
n. 15 milj. mk. Puolet siitä tuli Länsirannikon,
s. o. Bohuslänin osalle. Siellä pyydetään silliä,
makrillia, turskaa, hummeria, kampelaa y. m.
Itämeren tärkein kala 011 silakka.
Sisävesikalas-tusta harjoitetaan joissa (lohta), järvissä sekä
myös kalanviljelyslaitoksissa Etelä-R:ssa. —

Metsästyksellä 011 merkitystä enää vain
syrjäisemmillä seuduilla. V. 1911 kaadettiin
17,000 kettua, 127 sutta, ahmaa ja ilvestä sekä
7 karhua. — Metsänhoito tuottaa
suurimmat rahatulot ulkomailta. Metsät ovat
ruotsalaisille sitäkin kallisarvoisempia, koska heidän
rautateollisuudellaan ei ole muuta jalostusainetta
omasta maasta saatavana kuin puuhiiltä.
Suurimmat yhtenäiset metsät ovat Pohjois-R :ssa,
jossa Västernorrlandin ja Gäfleborgin lääneissä
maasta on 82,6’% ja 81,»% metsää. On
Keskiössäkin metsärikkaita läänejä (Vermlannin
läänissä 77,7 %, Kopparbergin läänissä 73,s %)
ja täydellisesti metsäköyhiä ovat oikeastaan vain
Malmöhusin (9,5%) ja Hallandin läänit (17,8’%;
1911). Kulutus 1911 oli 37.6 milj. m3, josta
viedyn puutavaran osalle tuli 6,1 milj., massapuiden
osalle 3,5 milj., ja kaivosteollisuuden osalle
6 milj. 1113. Polijois-R:ssa metsänraiskaus näytti
uhkaavan häviöllä metsiä ja muuallakin
metsäin-käyttö oli kasvanut huippuunsa, josta syystä
ll:ssa ryhdyttiin lainsäädäntötietä metsiä
tehokkaasti suojelemaan. Pohjois-R ;ssa vapaata
metsänhakkuuta rajoitettiin ja v:sta 1903 on koko
R:ssa voimassa metsäasetus, jolla tahdotaan
etupäässä turvata ja edistää uuden metsän kasvu.
—- Kruunun, virkatalojen y. 111. s. yleisluontoisia
metsiä 1911 oli 49.889 km2, 1. 23,1 % metsän
koko alasta. Sam. v. valtiolla oli puhdasta tuloa
metsistään 10,6 milj. mk.

Vuori työ ja teollisuus. — R :n
vuori-taloudelle on luonteenomaista toiselta puolen
maan metalli rikkaus, toiselta puolen kivihiilen
puute. Jo vanhoista ajoista saakka R. on ollut
kuuluisa erinomaisesta rautamalmistaan ja
myöskin R:n hopea- ja vaskikaivokset olivat
ennenvanhaan maailman huomattavimpia.
Viimemainittujen merkitys on nyk. vähentynyt
mitättömäksi ulkoeurooppalaisten maiden tuotannon
rinnalla, eikä R. rautamalmituotantonsakaan puolesta
pääse korkeammalle kuin seitsemännelle sijalle
rautamalmia tuottavien maiden joukossa, tuottaen
1912 6.7 milj. ton. rautamalmia arvoltaan
68.9 milj. mk. Mutta koska R :11a kivihiilen
puutteessa ei ole tilaisuutta jalostaa muuta kuin
vallan pieni osa rautamalmistaan, 011 sen pakko
myödä suurin osa siitä ulkomaille (5.5 milj. ton.
1912, arvoltaan 83 milj. mk.). Ruotsi on siten
Espanjan keralla Euroopan rautateollisuusmaiden
rautamalmin tarpeen ainoa huomattava
tvydvt-täjä. R:n rautamalmi on laadultaan maailman
parasta (ks. Jällivaara, G r ä n g e s b e r g).
Rautamalmia lasketaan R :ssa olevan kaikkiaan
1,335,8 milj. ton., josta 1.158 milj. Lapin
rauta-malmialueella, 122,3 milj. Keski-R :n
rautamalmi-alueella ja 15 milj. ton. titaaninpitoista
käyttämätöntä rautamalmia Tabergissa Vetternin
eteläpäässä. Rautamalmikaivoksia R:ssa 1912 oli
kaikkiaan 300. Tuotannosta tuli Lapin alueen osalle
4,27 milj. ton. (ks. Norrbotten), Keski-R :n
alueen osalle (tärkeimmät läänit Kopparbergin,
Örebron ja Västmanlandin läänit) 2,10 milj. ton.
(siellä on m. 111. kuuluisa Grängesberg; ks. t.).
Ulkomaille (Saksaan 4,i milj., Englantiin
0,3 milj. ton.) Lapin rautamalmi lähetetään
Luulajan ja Narvikin, Keski-R :n rautamalmi
Oxelö-sundin kautta. — Masuuneja R:ssa 1912 oli 119.
Puuhiilen korkean hinnan takia R:ssa ruvettiin
kymmenkunta v. sitten kokeilemaan sähkömasuu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0181.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free