- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
331-332

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruotsi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

321

Ruotsi-

332

bruttorahtia 55 milj. mk. Rahti R:n ja
ulkomaiden välisestä liikenteestä oli 77 milj. mk. — R:n
rannikkoliikenne on kehittynyt verrattomasti
paljoa pitemmälle kuin meillä. Säännöllisin, taajoin
kulkuvuoroin huokeamaksuiset
rannikkohöyrylai-vat ylläpitävät yhteyttä kaikkien
rannikkopaikka-kuntien välillä. — Ulkomaankauppa on
tasaisesti kasvanut senjälkeen kun se viime
vuosis. keskimaissa 20 v:ssa äkkiä kasvoi
nelinkertaiseksi. V. 1912 tuonti oli arvoltaan
1.137 milj.. vienti 1.058 milj. mk. Koko
kauppavaihdosta asukasta kohden tuli 384 mk.
(Suomessa 252 mk.). Paitsi finanssitullia, joka
keskimäärin on n. 2S % tavaran arvosta, R:ssa on
suojelustulleja, keskimäärin 15 % tavaran arvosta
(korkeimmat ovat viljatullit. 25’%-43% tavaran
arvosta; kaura ja maissi on tullivapaata).
Tärkeimmät

tuontitavarat
(milj. mk.)

kivihiili......128

vilja......94

kahvi.......53

vuodat.......46

rautatavarat .... 39

puuvilla .... . 33

knneet.......33

Oljvkakut......33

villa.......26

rasvat.......23

kalat ........ 22

rauta.......21

lannoitusaineet ... 21

polttoöljy......20

Kauppatuttavista tärkeimmät ja kauppavaihto

(milj. mk.) niiden kanssa:
tuontimaat

Saksa.......382

Englanti......267

Yhdysvallat.....84

Tanska......75

Venäjä.......46

Ranska......46

vientitavarat
(milj. mk.)

puutavarat..... 199
puuvanuke, selluloosa . 131
rautamalmi..... 83
koneet.......
rautatavarat . . 68
puuteokset..... 67
voi........ 64
rauta ....... 56
paperi....... 49
vuodat....... 28
teuraskarja..... 23
tulitikut..... 23
kivet....... 19
kalat...... 17

vientimaat

Englanti......310

Saksa.......238

Tanska......94

Ranska......74

Norja.......60

Yhdysvallat . ... 43

R:n ja Suomen väliset kauppasuhteet ovat
verraten vilkkaat. V. 1912 R. osti Suomesta
puutavaroita (sahatukkeja), turkiksia,
tupakkatuotteita, viljaa, karjaa, lihaa v. m. 26 milj. mk:n
arvosta (R:n tilaston mukaan; 15 milj. mk:n
arvosta Suomen tilaston mukaan) ja möi
Suomeen koneita, kojeita, kirjoja, rautaa, metallia,
kalaa y. m. 21 milj. mk:n arvosta (25 milj. mk:n
arvosta Suomen tilaston mukaan). — Tärkeimmät
kauppakaupungit: Göötepori. Tukholma. — M
i-t a t ja painot metriset.

Raha, rahalaitokset ja
varallisuus. Rahayksikkönä on v:sta 1873 krono.
(ks. Kruunu 1.). Setelinanto-oikeus on
v:sta 1903 yksinomaan R:n valtakunnanpankilla
(RiksbankJ, jota hoitavat valtiopäiväin 3-v:ksi
valitsemat johtajat (johtokunnan puheenjohtajan
valitsee kuningas). Sen pääoma v:sta 1893 on
69.5 milj., vararahasto v:sta 1909 17,4 milj. mk.
Seteleitä oli 1913 liikkeessä 326,? milj. mk:n
arvosta. Muita pankkeja 1913 oli 75, niiden
pääomat 547,7 milj., vararahastot 326,7 milj. mk.
Pankkien (myös valtakunnanpankin) varat ja
velat olivat 31 p. jouluk. 1913 4,557 milj. mk.
Yksityisiä säästöpankkeja 1912 oli 438,
tallettajia 1.664.163, tallettajain säästöt 1.254 milj. mk.,
postisäästöpankeissa oli, 569.534 tallettajaa,
säästöt 663 milj. mk., lisäksi oli muissa säästöpankin
tapaisissa laitoksissa 21,523 tallettajaa, säästöt

12 milj. mk. Maa- ja
kaupunkihypoteekki-yhdistysten keskuspankkien Allmänna
hypoteks-bankenin ja Stadshypotekskassanin
maksamattomat obligatsionilainat 31 p. jouluk. 1912 olivat
411 milj. ja 225 milj. mk. — Ruotsalaisten
henkivakuutusyhtiöiden (7 osakeyhtiötä,
^keskinäistä) henkivakuutuskanta 1912 lopussa oli
1.952 milj.. ulkomaalaisten 70 milj. mk. —
Kan-sallistulot laskettiin 1913 2.301 milj. mk :ksi ja
kansallisomaisuus 1908 19.200 milj. mk :ksi (1885
9.100 milj. mk :ksi).

Valtion ja kuntain r a h a-a siat.
Kaikenlaisia veroja valtiolle, kunnille ja
läänin-käräjäkunnille 1911 maksettiin 407 milj. mk.,
74 mk. henkeä kohden. Kaupungeissa
kunnallisverotus keskimäärin vei 6.jg % (1914 6.is %)
verotuksen alaisista tuloista. Maalaiskuntain
tulot olivat (kirkollisia lukuunottamatta) 83 milj..
menot 85 milj. (kansakoulu 37.s mili.), varat
225 milj., velat 96 milj. mk. Kaupunkikunnissa
vastaavat erät olivat 175 milj., 189 milj.
(19.6 milj.), 992 milj.. 751 milj. mk.,
läänin-kärä jäkunnissa 18 milj., 18 milj. (2,i milj.),
58 milj. ja 23 milj. mk. — Valtion tulo- ja
menoarvio v:lle 1915 päättyi 535 milj. mk :aan.
Tuloista oli tulo- ja varallisuusveroa 186 milj.
(siitä maanpuolustusveroa 104 milj.), tullia ja
aksiiseja 195 milj.. valtion tai. laitoksista 70 milj.,
lainoja 59 milj. mk. Menoista nielivät sotalaitos
231 milj., valtion tai. laitokset 56 milj., opetus
ja kirkko 54 mili.. rahalaitos 40 mili..
valtiovelan korot 40 milj., sisäasiat 38 milj. mk.
Valtiovelka 1914 oli 865 milj. mk., valtion varat
1912 2.448 milj. mk.

Sivistys- ja oppilaitokset,
kirkolliset olot. — Kansanopetus on mainiolla
kannalla ja kansanvalistus erittäin korkea;
1911-12 kutsutuista asevelvollisista vain O.is %
oli luku- ja 0.29 % kirjoitustaidottomia.
Kansanopetuksen perustana on 1842 v:n asetuksella luotu
kansakoulu. Asetus velvoittaa iokaisen kunnan
ylläpitämään ainakin yhden kansakoulun.
Harvaan asutuissa seuduissa on kiertäviä
kansa-kouluia. Opetus on maksuton ja koulunkäynti
pakollinen. Kansakouluja valvovat valtio ja kunta
yhteisesti, viimemain. kirkonkokouksen ja
kouluneuvoston kautta. V. 1913 per.
kansakouluyli-hallitus on kansakoulujen keskusvirastona. V. 1912
R :ssa oli 15.339 kansakoulua, joista 6.547
pientenlastenkoulua. 2,506 pienempää kansakoulua,
6.254 kansakoulua ja 32 korkeampaa
kansakoulua. Opettajia oli 20.710. oppilaita 803.479.
Kansakoulunopettajaseminaareja on 9 mies- ja
6 naisseminaaria, edellisissä 1.120. jälkimäisissä
688 opp. — Kansanopistoissa 1912 oli 2.418 opp.
— Oppikouluista tärkeimmät ovat valtion
..yleiset oppikoulut" (allmänna lärovcrk), joita on 77.
Niistä 38 on täydellistä hörjrc läroverkiä. 39 on
reaalikoulua (näistä 19 yhteiskoulua).
Edelliset käsittävät kansakoulun oppijaksoon
perustavan 6-luokkaisen reaalikoulun. joka joko
päättyy erinäisiin korkeampiin ammattioppilaitoksiin
ja käytännöllisiin virkoihin pääsyyn oikeuttavaan
reaalikoulututkintoon. tai ionka 5:nneltä luokalta
oppilas voi siirtyen 4-vuotiseen reaali- tai
latina-lukioon jatkaa opintojaan yliopistoon
valmistuakseen. Tavallisista reaalikouluista lukio-osastot
kokonaan puuttuvat. ..Yleisissä oppikouluissa" 1912
oli 1,631 opettajaa ja 23.613 opp. (1.138 tyttöä).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0184.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free