- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
333-334

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruotsi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

321

Ruotsi-

334

—- Valtion oppikoulujen lisäksi on yksityisiä
keskikouluja (1,933 opp.), kunnallisia keskikouluja
(976 opp.), korkeampia yksityisiä poika- ja
yhteiskouluja (2,931 opp.) ja korkeampia
yksityisiä tyttökouluja (17,046 opp.). — Korkeinta
opetusta antavat Upsalan (per. 1477;
Pohjoismaiden vanhin) ja Lundin (1668) yliopistot,
Tukholman Karoliininen opisto (1810),
Tukholman yksityinen korkeakoulu (1878) ja
Gööte-porin yksityinen korkeakoulu (1891). Yliopistoissa
on 4 tiedekuntaa (jumaluusopillinen,
lainopillinen, lääketieteellinen ja filosofinen), Karoliininen
opisto on lääket.-kirurginen, Tukholman
korkeakoulussa on matemaattis-luonnontieteellinen sekä
oikeus- ja valtio-opillinen tiedekunta
(laajennetaan 4-tiedekuntaiseksi), Gööteporin
korkeakoulussa filosofisen tiedekunnan humanistinen osasto
(laajennetaan matemaattisluonnontieteellisellä
osastolla ja oikeusopillisella tiedekunnalla).
Ylioppilaita 1912 Upsalassa oli 2,383, Lundissa 1,236,
Karoliinisessa opistossa 352, Tukholmassa 657
ja Gööteporissa 235. — Ammatillinen opetus on
erinomaisella kannalla. Ylempiä oppilaitoksia:
teknillinen korkeakoulu Tukholmassa (458 opp.),
kauppakorkeakoulu Tukholmassa (161 opp.),
Clial-mersin teknillinen oppilaitos Gööteporissa (430),
farmaseuttinen opisto (44), eläinlääkäriopisto
(103), maanvilielysopistot (172), metsäopisto (77),
vapaiden taiteiden akatemian opisto (64),
musikaalisen akatemian konservatori (178),
sotakorkeakoulu (51), tykistö- ja insinöörikorkeakoulu (40),
sotakoulu (loppututkinnon suorittaneita 121),
merisotakorkeakoulu (34), merisotakoulu (57).
Alempia ammatillisia oppilaitoksia: Tukholman
teknillinen koulu, teknilliset alkeiskoulut,
meri-koulut, kauppakoulut, maanviljelyskoulut,
maamieskoulut, metsäkoulut, koulut sokeita,
kuuromykkiä ja heikkomielisiä varten y. m. m. —
Tieteellisistä seuroista mainittakoon: Svenska
akademien (per. 1786), K. Vetenskapsakademien
(1739), K. Vitterhets-, historie- och
antikvitets-akademien (1786), K. Lantbruksakademien (1811),
K. Akademien för de fria konsterna (1735),
K. Krigsvetenskapsakademien (1796), K.
Musi-kaliska akademien (1771), Svenska sällskapet
för antropologi och geografi. Tärkeimmät tiet.
ja tait. kokoelmat, kirjastot y. m. ovat
Tukholmassa (ks. t,). Ainoa laatuaan on
Nobel-rahasto (ks. Nobel-palkinnot). —
Sanomalehtiä, aikakauskirjoja y. m. s. 1910 ilmestyi 1,017.
Tärkeimmät valtiolliset lehdet ovat: ..Post- och
inrikes tidningar" (puolivirallinen; per. 1645),
,,Stockholms dagblad" (maltillinen),
„Afton-bladet", „Aftontidningen", „Dagen", ..Dagens
nyheter", ,,Stockholms-tidningen", ,,Svenska
dag-bladet", ..Svenska morgonbladet," (vapaamielisiä),
„Nya dagligt allehanda" (vanhoillinen),
,,Social-demokraten" (sosiaali-demokraattinen; kaikki
tukholmalaisia), ,,Göteborgs händels- och
siöfarts-tidning" (vapaamielinen; Gööteporissa).
Sanomalehtien leveneminen on melkoista suurempi kuin
Suomessa; monet ovat nousseet yli 130.000
kappaleen painoksen. — Kirkolliset olot.
R:n valtiokirkon perustuksena on yhä 1686 v:n
kirkkolaki, tosin monella lisäyksellä muuteltuna
ja uudistettuna (esim. eriuskolaislaki 1873).
Täydellisessä uskonnonvapaudessa on muutamia
rajoituksia (esim. munkkikuntain ja luostarien
perustaminen on kielletty, valtiokirkosta luopu-

jan on yhdyttävä johonkin toiseen kristittyyn
kirkkokuntaan y. m.). Kirkon ylin johtaja on
kuningas. Kirkkolakia säätää joka 5:s v.
kokoontuva kirkolliskokous (30 pappis-, 30
maallikkoedustajaa), valtiopäivät ja hallitus yhteisesti.
Kirkollista hallintoa ja seurakunnanlioitoa
varten R. jaetaan 13 hiippakuntaan (esimiehinä
piispat, joiden rinnalla tuomiokapitulit; Upsalan
piispa on R:n arkkipiispa), 188
kontrahtirovasti-kuntaan ja 2,582 seurakuntaan (1914).
Seurakunnan kirkkoherran tehtäviä kuten meilläkin
on kirkonkirjani pitäminen : siviilirekisteriä ILssa
ei ole. Seurakunnallinen elämä ja järjestys
melkein samanlainen kuin meillä (kirkonkokoukset,
kirkkoneuvosto, lukukinkerit y. m.). —
Lahkolaisuus levinnyt.

Valtiomuoto, hallitus, hallinto ja
oikeudenhoito. R. on perustuslaillinen,
perinnöllinen kuningaskunta. Valtiomuodon
perustana on hallitusmuoto v :lta 1809, perintöjärjestys
v :lta 1810, painolaki v:lta 1812 ja
valtiopäiväjärjestys v :lta 1866 (perinpohjin muutettu 1909).
Kuninkaalla ,,yksin on valta hallita", mutta hänen
on tehtävä hallituspäätöksensä valtioneuvoston
istunnossa, eivätkä ne saa lain voimaa
ennenkuin asianomainen ministeri on ne varmentanut.
Kuningas säätää eduskunnan kanssa lakeja ja
hänellä on absoluuttinen veto-oikeus, jota tuskin
koskaan käytetään, sekä harvoin käytetty
eduskunnan hajoitusoikeus. Kuninkaalla on sitäpaitsi
laaja hallinnollinen ja taloudellinen
lainsäädäntövalta, hän nimittää useimmat virkamiehet (paitsi
alimpia), antaa aatelisarvoja ja on ylin tuomari
sekä sotavoimain ylin päällikkö. Eduskunta
(rilcs-dagen) 2-kamarinen. Ensimäiseen. kamariin
vaalikelpoisia ovat vain ne 35 v. täyttäneet
miespuoliset kansalaiset, joilla on 50,000 kruunun
omaisuus tai 3.000 kruunun vuositulot. Jäsenet,
150 luvultaan, valitaan 6 v :ksi ja vaalin
toimittavat lääninkäräjät sekä Tukholmassa,
Gööteporissa, Malmössä, Norrköpingissä ja Geflessä
kaupunginvaltuustot. Toisen kamarin 230 jäsentä
valitaan 3 v :ksi suhteellista vaalitapaa käyttäen.
Äänioikeutettu on jokainen 24 v. täyttänyt, veroa
maksava, kansalaisluottamusta nauttiva
miespuolinen kansalainen; samat ominaisuudet vaaditaan
vaalioikeutta varten. Vaaleissa kaupungit ja
maaseutu valitsevat erikseen edustajansa;
kaupungeilla on 50, maaseudulla 180 edustajaa.
V:n 1909 valtiopäiväjärjestyksen
voimaanastut-tua 1911 äänioikeutettujen lukumäärä kasvoi
112 %. Valtiopäivät kokoontuvat ilman erityistä
kutsua joka v. 15 p. tammik. lakimääräisille,
sekä kutsusta väliaikaisille valtiopäiville. Ne
päättävät kuninkaan kanssa
perustuslakimuutoksista, siviili- ja rikoslaista, kunnallisoikeudesta,
kirkkolaista ja sotilasrikoslaista ja sitäpaitsi
kuningas useimmiten kuulee valtiopäiväin
mielipidettä hallinnollisissa ja taloudellisissa
lainsäädäntökysymyksissä. Vielä valtiopäivät
päättävät tulo- ja menoarviosta, uusista lainoista,
domeenien hoidosta, rahan muutoksesta ia johtavat
valtakunnanpankkia. TTyvin suuri merkitys on
valtiopäiväin komiteoilla ja valiokunnilla.
Perustuslaki-, valtio-, suostunta-, pankki- ja
lakivaliokunnat pysyvät koolla valtiopäiväin väliajoillakin.
Valtiopäiväin valitsemat reviisorit tarkastavat
valtion taloudenhoidon, ja meidän
prokuraattoriamme vastaava, vuosittain valittu justitie-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0185.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free