Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruotsi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
321
Ruotsi-
335
ombudsman valvoo tuomareiden ja valtion
virkamiesten toimintaa. — Vaikka R:n hallitusmuoto
nimellisesti ei olekkaan parlamentaarinen,
noudatetaan kuitenkin parlamentaarisuuden periaatteita
kuninkaan nimittäessä rinnallaan toimivan
valtioneuvoston (sstatsrad). Jäseniä siinä on 11, joista
kolme salkutonta ja kahdeksan eri ministeriöiden
etunenässä olevaa ministeriä: oikeus-,
maanpuolustus-, meri-, siviili-, raha-, kirkollis- ja
maatalousministerit. Joku valtioneuvoksista on
valtioministerinä, s. o. ministeripresidenttinä. —
Pääkaupunki on Tukholma. —
Paikallishallintoa varten maa on jaettu 24 lääniin
ja Tukholman käskynhaltiapiiriin. Läänit,
niiden pinta-alat (ilman neljää suurta järveä),
asukasmäärät ja asukastiheydet (1914) :
Uliini km2 as. as kme:llil
Blpkingp....... 3,015 150.049 50
Gotlanti........ 3,lfi0 55.422 18
Giiflpbnrg........ 19.728 257,514 13
GUOtppori ja Bohus . . . . 5,047 395.471 78
Hallnnd........ 4.9» 1 146.771 30
Jämtland...... . 51,556 121.400 2
Jönköping....... 11,522 216.697 19
11.540 2 7.798 20
Koppa rborg....... 29.870 239.025 8
Kristianstad...... 6.456 2:12.734 36
Kronoborg....... 9,910 157.260 16
Malmiihus...... 4.833 469.377 97
Norrbotten....... 105,520 168.870 2
Örehro........ 9.134 210.666 23
Östprgiitland...... 11.049 298.488 27
Skaraborg ....... 8.480 240.667 28
Södprmanhmd...... 6,811 182.180 27
Tukholma (kaup.) . . . . 113 382.085 —
Tukholma....... 7.763 222.046 30
Upsala........ 5.313 130.404 24
Vestprbottpn...... 58.994 166.107 3
Vestprnorrland..... 25.533 256.666 10
Vpstmanland...... 6708 159,522 24
Vprmlanti ....... 19.324 260.034 13
Älfsborg........ 12.729 291,330 23
Läänien edustajakokoukset ovat lääninkäräjät
(lavdsting); Kalmarin lääni on jaettu kahteen
landstingiin. Läänien esimiehet ovat maaherrat.
— Läänit jakaantuvat 100 kaupunkiin, 39
kauppalaan (joista itsenäisiä kuntia 33), 164
taaja-väkiseen yhdyskuntaan ja 2,377 maalaiskuntaan
(1914). Kaupunki- ja maalaiskuntain
kunnallishallinto on järjestetty jokseenkin samalla tavalla
kuin meillä. — Oikeudenhoitoa varten
maa on jaettu 121 tuomiokuntaan ja 216
käräjä-kuntaan. Käräjäkunnissa istuvat
kihlakunnanoikeudet, joissa tuomarin rinnalla on 12
lautamiestä. Kihlakunnanoikeuksia vastaavat 91
kaupungissa toimivat raastuvanoikeudet, jokaisessa
pormestari ja ainakin kaksi raatimiestä.
Toisena oikeusasteena ovat hovioikeudet, joita on
kolme (Svean v:lta 1614, Göötan v:lta 1634 ja
Skånen ynnä Blekingen v:lta 1820). Korkeinta
tuomiovaltaa kuninkaan sijaisena hoitaa ylin
tuomioistuin (Ilögsta domstolen), jonka
muodostavat 24 lakineuvosta. — Hallinnollisissa
oikeusasioissa ylimpänä tuomioistuimena on
hallitus-oikeus ( Hegeringsrätlen).
Sotalaitos perustuu asevelvollisuuteen.
Uuden, 1914 hyväksytyn järjestelyn mukaan
jokainen ruotsalainen on asevelvollinen 20-42
ikä-vuotensa välillä, josta 11 v. ensimäisessä
kutsunnassa, 4 v. toisessa kutsunnassa ja 8 v.
maan-puolustusväessä. Palvelusaika vaihtelee 355-390 p.,
josta suurin osa käytetään ensimäiseen harjoi
tukseen. loput 2-4 kertaa pidettyihin
kertausharjoituksiin. Paitsi asevelvollisia on
vapaaehtoisista muodostettu vakinainen sotaväki.
Sotajoukko on jaettu 6 divisioonaan (Helsingborgin.
Linköpingin, Sköfden, Tukholman kaksi,
öster-sundin) sekä Bodenin linnoituksen ja Gotlannin
joukkoihin. — Raulianaikana (1914) sotajoukkoon
kuuluu 75,255 miestä (joista 14.868 vakinaista
vapaaehtoista). Sodanaikana sen lukumäärän
lasketaan nousevan 350.000 mieheen,
lukuunottamatta n. 165,000 miestä maanpuolustusioukkoja.
Linnoitettuja paikkoja ovat Tukholma (Vaxholm,
Oskar Fredriksborg). Karlskrona, Göötepori
(Älfsborg), Boden. Karlsborg sekä Gotlannilla
Fårösnnd ja Tingstäde. — Vapaaehtoisiin am
pumaseuroihin (nauttivat valtioapua) kuuluu n.
162,000 jäsentä. — Sotalaivastoon 1914 kuului
93 alusta, yhteensä 67,500 ton., 452 tykkiä, 146
torpedoputkea. 5,149 miestä; lisäksi vedenalaisia,
koululaivoia v. m. s. Panssarilaivoja ei ollut
yhtään (1915 laskettiin teloilta
kansalliskeräyk-sellä kootuilla varoilla rakennettu panssarilaiva
,,Sverige" ja 2 on rakenteilla),
panssaritornilai-voja ja panssariristeilijoitä oli 13. 44.700 ton.,
243 tykkiä, 19 torpedoputkea. —
Kansallis-värit: sininen, keltainen. Lippu: keltainen
makaava risti sinisellä pohjalla. Sotalippu on
kolmikielekkeinen, keskimäinen kieleke keltainen,
molemmat toiset sinisiä. Vaakunat. Pieni
vaakuna: kolme kultaista kruunua sinisellä
pohjalla. Tso vaakuna: neliosainen, sininen, kahden
kultaisen leijonan tukema, kunink. kruunulla
kruunattu; ensimäisessä ja neljännessä osassa on
R:n pieni vaakuna, toisessa ja kolmannessa
Göötan kultainen leijona. Keskellä on sydänkilpi,
jossa Vaasan ja Pontecorvon suku ien vaakunat.
Siirtomaita R :11a ei enää ole.
[Ahlenius-Kempe, ..Sverige" (alkanut ilmestyä
1908), ..Karl Andree’s Geocrraphie des
Welthan-dels" T (1910). Flach. Juhlin, Dannfelt ja
Sundbärg, ..Sveriejes jordbruk" (1909), Guinchard,
..Schweden" (hallituksen toimesta julkaistu; 1913).
TTolm. „Sveriges ekonomiska geografi" (1910).
Nyström, ..Handbok i Sveriges geografi" (1895),
Sundbärg, ..Sverige" (1901); tilastoa: ..Statistisk
årsbok för Sverige" (1914).! E. E. K.
Historia. Vanhin aika. R :n
nykyisen, germ. väestön esi-isät asuivat jo
kivikaudella Etelii-R :ssa ja muutamissa osissa Keski
ja Pohjois-R :ia. Pronssikausi alkoi R:ssa. niin
kuin muissakin Skandinaavian maissa, n. 1.800 v.
e. Kr., rautakausi n. 500 v. e. Kr. R. jakaantui
aikaisin useaan maakuntaan (fylke), ja nämä
taas kihlakuntiin (härad t. hvndare), joiden
käräjissä kaikki oikeusasiat ratkaistiin; isot
maakuntakäräjät, joihin kaikki vapaat tilalliset
saivat ottaa osaa, mutta joissa varakkaat
talonpojat. varsinkin mahtavien perheiden päämiehet,
lausuivat ratkaisevan sanan, säätivät lakeja
ja päättivät maakunnan yhteisistä asioista.
Kuningasvallan synnyttyä maakunnista tuli
pikku kuningaskuntia. Yhdeksännellä vuosis.
Uplannin Y n g 1 i n sr a-sukuiset kuninkaat lopul
lisesti yhdistivät R:n yhdeksi valtakunnaksi:
maakunnat säilyttivät kuitenkin edelleen omat
käräjänsä ja suhteellisen itsenäisyyden.
Karkoi-tetut pikkukuninkaat ja heidän kannattajansa
ynnä monet muut, jotka olivat tyytymättömiä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
