- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
337-338

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruotsi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

353

Ruotsila—Ruotsin kieli ja kirjallisuus

338

uuteen olojen järjestykseen, lähtivät etsimään
onneansa muualta; heihin yhtyi joukoittain niitä,
jotka väestön voimakkaasta lisääntymisestä
johtuvien toimeentulovaikeuksien tähden olivat
pakotetut poistumaan maasta. Näin syntyivät n. 800
viikinkiretket. joista Skandinaavian maiden
historiallinen aika lasketaan alkavan. Sillä aikaa
kuin tansk. ja norj. viikingit purjehtivat
laivoillaan länteen ja1 etelään, kulkivat ruotsalaiset
itäänpäin, Itämeren rantamaille ja perustivat
800-luvun keskipalkoilla Laatokan etelä- ja
itäpuolelle Venäjän valtakunnan (Gardarike). Eerik
Voitollisen (Segersäll) hallitessa (k. 993) oli
Tanska jonkun aikaa Ruotsin vallan alla. —
Viikinkiretkien aika on Pohjoismaiden historiassa
käänteentekevä siinä kohden, että nämä maat
nyt joutuivat lähempään yhteyteen muun
Euroopan kanssa ja että kristinusko alkoi niissä saada
jonkin verran jalansijaa. R:ssa saarnasi uutta
oppia frankkilainen munkki Ansgarius ensi
kerran n. 830 Mälar-järven seuduilla, toisen kerran
853, saavuttamatta kuitenkaan sanottavia
tuloksia. Vasta v:n 1000 jälkeen alkoi kristinusko
huomattavammin levitä R:ssa Englannista tulleiden
opettajien toimesta; n. v. 1008 antoi maan
hallitsija Olavi Sylikuningas (Skötkonung)
kastaa itsensä. Hänen poikaansa E m u n d
Vanhaan päättyi R :n vanha kuningassuku
n. 1060.

Keskiaika 1 0 6 0-1 5 2 1.

S t e n k i 1 i n suku 1 0 60-1 1 2 5. Vanhan
kuningassuvun sammuttua syntyi kuninkaiden
asettamisesta usein riitoja etelämpänä asuvien
göötalaisten ja pohjoisempana asuvien
svealais-ten välillä; kun edelliset olivat kristityitä,
jälkimäiset vielä enimmäkseen pakanoita, olivat
nämä sisälliset sodat samalla taistelua
kristinuskon ja pakanuuden välillä. Emundin kuoltua
kaikki yhtyivät kuitenkin valitsemaan
kuninkaaksi hänen vävynsä, jaarli Stenkil
Rag-valdinpojan, joka oli kristitty ja joka edisti
kristinuskon leviämistä Bremenistä lähetettyjen
opettajien avulla. Stenkilin kuoltua 1066
kristittyjen ja pakanain keskinäinen vihamielisyys
puhkesi ilmi sodaksi. V:n 1080 tienoilla
hallitsivat Stenkilin pojat H a 1 s t e n ja T n g e V a
n-hempi, jotka svealaisetkin näyttävät
tunnustaneen hallitsijoikseen. Mutta kun Inge yritti
hävittää pakanuutta svealaisten maassa,
valitsivat nämä kuninkaakseen hänen lankonsa Svenin,
joka suostui toimittamaan veriuhrit ja siitä sai
nimen B 1 o t-S v e n. Tämän tultua surmatuksi
Inge luultavasti jälleen pääsi valtaan
Svean-maassakin. Näinä aikoina menetettiin Jämtland
Norjalle. Halstenin poikaan Inge
Nuorempaan Stenkilin suku päättyi 1125. Tämän
ajanjakson kuluessa oli kristinusko vähitellen saanut
jalansijaa maassa. Kahdennentoista vuosis. alussa
tapahtui myöskin Norjan kuninkaan Sigurd
Jorsalafare n Kalmarin seuduille tekemä
ristiretki. Lopullisesti kristinusko vakaantui
R:ssa vasta n. 1200.

Sverkerin ja Eerikin suvut 113
0-1 2 5 0. Muutamia vuosia kestäneen häiriötilan
jälkeen valittiin n. 1130 kuninkaaksi
Ttä-Göötan-maalta kotoisin oleva S v e r k e r. N. 1150
svea-laiset luopuivat hänestä ja ottivat
kuninkaakseen Eerik Jedvardinpojan. Näistä miehistä
polveutuvat Sverkerin ja Eerikin suvut, jotka

vuosis :n ajan olivat vuorotellen R:n
valtaistuimella. Sverker harrasti etupäässä
kirkollisia asioita; hänen aikanaan luostarilaitos sai
alkunsa R:ssa ja kristinusko vakaantui
Göötan-maassa. Kun hänet murhattiin n. 1156, valittiin
hänen seuraajakseen hänen poikansa Kaarle
(jota sittemmin aiheettomasti sanottiin Kaarle
Viliksi). Sveanmaassa saavutti sillä välin
suuren maineen oivallisena hallitsijana Eerik
Jedvardinpoika (myöhemmin 1 unnettu
IX :n ja Pyhän nimellä). Hän lujitti
kristinuskon asemaa Sveanmaassa, rakensi kirkkoja ja
asetti kristittyjä opettajia; hänen sanotaan
myöskin säätäneen lain, joka myönsi vaimolle
naimaoikeuden pesään. N. 1155 Eerik teki
ristiretken Lounais-Suomeen. V. 1160 tansk. prinssi
Maunu Henrikinpoika sai salakavalalla
hyökkäyksellä käsiinsä Eerikin ja mestautti hänet.
Kansa piti kuningasvainajaa pyhimyksenä ja
koko katolisena aikana häntä palveltiin R:n
suo-jeluspyhänä. Jo seur. v. svealaiset Göötanmaan
hallitsijan Kaarle Sverkerinpojan avulla
voittivat ja surmasivat tansk. vallananastajan ja
tunnustivat Kaarlen kuninkaakseen; hän on
Stenkilin ajan jälkeen ensimäinen kuningas, jonka
varmasti tiedetään hallinneen koko R:n
valtakuntaa. Kaarle koetti saada aikaan
kiinteämpää yhteyttä R:n tähän asti erillään olleiden
maakuntien kesken; tästä lähtien ei eri
maakunnilla enää ollut omaa jaarlia (joka oli
kuninkaan edustaja ja piti silmällä kruunun etua,
kun taas laamanni oli kansan puhemies), vaan
koko valtakunnalla oli yhteinen jaarli, joka oli
valtakunnan korkein virkamies ja hallituksen
johtaja. Yhdistämistyötä edisti myöskin se
seikka, että R:sta 1164 tuli erityinen
kirkko-provinssi ja että R. samalla sai oman
arkkipiispan Upsalaan. Valtaistuintaisteluita jatkui siitä
huolimatta edelleen. V. 1167 Kaarlen surmasi
Eerik Pyhän poika K n u u t, joka 5 vuotta
tais-teltuaan sverkeriläisiä vastakuninkaita vastaan
tunnustettiin (1172) koko R:n hallitsijaksi.
Hänen aikanaan karjalaiset ja virolaiset merirosvot
(1187) tunkeutuivat Mälar-järven seuduille ja
polttivat Sigtunan kaupungin; Mälar-järveen
vievän väylän puolustamiseksi perustettiin silloin
Stockholmen nimiselle saarelle linnoitus;
täällä syntyneestä asutuksesta kehittyi ennen
pitkää Tukholman kaupunki, josta 150 v.
myöhemmin tuli R:n pääkaupunki. Knuut kuninkaan
jaarlina oli mahtavaa ja rikasta Folkunga-sukua
oleva Birger Brosa, joka osasi pitää puolueet
aisoissa; hänen toimestaan valittiin Knuutin
kuoleman jälkeen 1195, syrjäyttämällä tämän pojat,
kuninkaaksi hänen vävynsä Kaarle Sverkerinpojan
poika Sverker Nuorempi. Tämä myönsi
1200 kirkon miehille oikeuden tulla rikosasioissa
tuomituiksi omissa hengellisissä
tuomioistuimissa ja vapautti kirkon trlat verosta
(hengellinen rälssi). V. 1207 Knuutin poika
Eerik X karkoitti valtaistuimelta Sverkerin.
joka pakeni Tanskaan ja Tanskan avulla kaksi
eri kertaa koetti valloittaa takaisin R:ia, mutta
joutui tappiolle ensin Lenan (1208) ja sitten
Gestilrenin tappelussa, missä sai surmansa 1210.
Eerikin kuoltua 1216 valittiin kuninkaaksi
Sverkerin poika Juha n a ja tämän kuoleman
jälkeen 1222 Eerik X:n alaikäinen poika Eerik,
tunnettu nimellä S a m m a 1 k i e 1 i ja N i 1 k k u.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0191.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free