- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
339-340

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruotsi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

353

Ruotsila—Ruotsin kieli ja kirjallisuus

340

Viimemainitun karkoitti maasta 1229 eräs
hänen sukulaisensa Knuut Pitkä, mutta tämän
kuoltua Eerik uudelleen tunnustettiin
kuninkaaksi 1234. V. 1248 saatettiin Skeningen
kokouksessa. paavin legaatin Vilhelm Sabinalaisen
toimesta, katolinen kirkkojärjestys täydellisesti
voimaan R:ssa. Samasta v :sta lähtien hoiti
hallitusta kuninkaan sisaren puoliso,
Folkunga-sukua oleva Birger Jaarli, Bjälbon herra.
Tämä teki 1249 ristiretken Hämeeseen ja
vahvisti R: n vallan läntisessä osassa Suomea.
Suomessa ollessaan Birger Jaarli sai sanan
kaulinkaan kuolemasta (1250), mutta ennenkuin hän
ennätti palata R:iin, oli siellä valittu
kuninkaaksi hänen vanhin poikansa Valde m a r.
Näin pääsi valtaistuimelle Folkunga-suku.

F o 1 k u n g a-s u k u. Unionin v a 1 m i s t
a-ininen 1 2 5 0-1 3 8 9. Valdemar (1250-75) oli
vähäpätöinen henkilö; hallitusta hoiti kuolemaansa
saakka 1266 hänen voimakas isänsä Birger
Jaarli, joka oli R:n ensimäinen todellinen
valtiomies. Hän tahtoi ylläpitää rauhaa ja tasapainoa
Skandinaavian valtakuntien kesken ja hankki
R:lle, joka tähän asti oli ollut niistä heikoin,
enemmän arvonantoa, mutta Lyypekin kanssa
tekemällään kauppasopimuksella hän valmisti alaa
Hansaliiton vastaiselle ylivallalle. Suurimman
maineen Birger Jaarli on saavuttanut laeillaan
(rauhan lait ks. Edsöre; hän sääsi myöskin,
että sisar oli perivä puolet siitä, mitä veli sai;
pani alulle orjuuden poistamisen kieltämällä
ketään rupeamasta vapaaehtoisesti orjaksi).
Valdemarin kukisti hänen voimakas veljensä M a u n u
(1275-90), joka oli R:n oivallisin kuningas
keskiajalla. Lainsäätäjänä hän jatkoi isänsä Birger
Jaarlin aloittamaa työtä. Alsnön herrainpäivillä
1279 hän kielsi väkinäismajoituksen. s. o.
matkustajia väkisin ja ilmaiseksi ottamasta
tarpeitansa rahvaalta; tästä maalaiskansan
suojelemisesta hän sai lisänimensä L a d o n 1 u k k o. Hän
korotti kuningasvallan arvoa ja laajensi sen
vaikutusvaltaa kaikilla yhteiskuntaelämän aloilla.
Tärkein hänen asetuksistaan oli ratsupalvelusta
koskeva säännös. Saadakseen ratsuväkeä, jota
tähän aikaan yleisesti käytettiin sodissa, Maunu
Alsnön kokouksessa 1279 määräsi, että jokainen,
joka otti tehdäksensä ratsupalvelusta, sai itsensä
ja tilansa veroista vapaaksi; näin syntyi
maallinen rälssi. Verovapautta nauttivista
rälssimiehistä kehittyi aikaa voittaen
perinnöllinen aatelissääty, johon alkua jo ennestäänkin
oli olemassa. Hengelliset ja maalliset ylimykset
alkoivat näihin aikoihin yhä enemmän erota
rahvaasta elintapo jensa, sivistyksensä ja valtansa
puolesta ja muodostua erityisiksi, muusta
kansasta erillään oleviksi säädyiksi. Ylimysten
piiristä kuningas otti ylimmät virkamiehet, jotka
yhdessä piispain kanssa muodostivat hänen ii e
u-voskuntans a. Kun kuningas kutsui
suuremman joukon ylimyksiä yhteiseen
neuvotteluun, sanottiin tällaista kokousta
herrainpäiviksi. Skeningen herrainpäivillä 1285
Maunu Ladonlukko pidätti itselleen oikeuden
yhdessä neuvoskuntansa ja etevimpien miestensä
kanssa säätää lakia sellaisissa tapauksissa,
joista ei ollut mitään säännöstä vanhoissa
laeissa. Tämän aikakauden
yhteiskuntakehityksen huomattavin piirre onkin se. että rahvaan
ikivanhaa itsehallintoa, sen maakuntakäräjillä

harjoittamaa verotus- ja lainsäätämisoikeutta
ruvetaan rajoittamaan ja että valta yhä
enemmän siirtyy kuninkaan ja ylimysten,
maallisten ja hengellisten, käsiin.

Maunu Ladonlukon seuraaja oli hänen ala
ikäinen poikansa Birger (1290-1319). Hänen
holhoojanansa ja sittemmin etevimpänä
neuvonantajanansa oli tarmokas ja jaloluontoinen
marski Torgils Knuutinpoika, joka
hoiti hallitusta Birger Jaarlin ja Maunu
Ladon-lukon hengessä. Hän teki 1293 ristiretken
Karjalaan ja valloitti Lounais-Karjalan, mutta
hänen toinen Suomen-retkensä, jonka
tarkoituksena oli laajentaa Ruotsin vallan alue Laatok
kaan ja Nevajoelle asti, ei tuottanut tuloksia.
Birgerin aikana häiritsivät valtakuntaa hänen
ja hänen veljiensä, Eerik ja Valdemar herttuain
väliset riidat. Viimemainitut uskottelivat
kuninkaalle, että Torgils Knuutinpoika oli
veljesten välisen eripuraisuuden synnyttäjä, minkä
johdosta marski vangittiin ja mestattiin 1306.
Ivoilta senjälkeen herttuat ottivat Birgerin
vangiksi Håtunassa (Håtunan leikki) ja anastivat
haltuunsa koko valtakunnan. Birger sai
sittemmin takaisin osan Ruotsia ja antoi vuorostaan
panna veljensä vankeuteen Nyköpingin linnan
torniin (Nyköpingin pidot), missä he luultavasti
nääntyivät nälkään. Kansa ja herttuain ystävät
nousivat nyt kapinaan Birgeriä vastaan ja hänen
täytyi paeta Tanskaan. Hänen sijaansa
valittiin kuninkaaksi 1319 Eerik herttuan ainoa
poika Maunu Liehakko (1319-63);
äidinisänsä Haakonin kuoltua tämä samaan aikaan
tunnustettiin Norjankin kuninkaaksi. Maunun
alaikäisyyden aikana R:n hallitusta hoiti
ylimyksistä kokoonpantu valtaneuvoskunta. V. 1323
tehtiin Novgorodin kanssa Pälikinäsaaren rauha,
ensimäinen R:n ja Venäjän välinen
rauhansopimus, jossa R. sai Savon, Jääsken ja Äyräpään
kihlakunnat ja valtakuntain välinen raja tuli
määrätyksi. Suurin osa Suomea oli tästälähin
R:n yhteydessä; myöskin lappalaiset alkoivat
maksaa veroa R :n kruunulle ja Norlannissa
edistyi asutus suurin askelin. Pitkällisen
holhooja-hallituksen aikana ylimysten valta paisui
arveluttavasta eikä hyväntahtoinen, mutta heikko
Maunu kuningas kyennyt itse valtaan päästyään
1332 asiainmenoa muuttamaan. Hallituksensa
alussa Maunu sai suurilla lunnailla Tanskalta
Skånen, Blekingen ja Hallandin maakunnat,
mutta joutui siten pysyväiseen rahapulaan.
Maunun hyväätarkoittavista säännöksistä
mainittakoon. että hän kielsi väkinäismajoituksen ja julisti
orjuuden lakkautetuksi. Tärkeintä oli kuitenkin,
että hän antoi Ruotsille sen ensimäisen yleisen
lain, joka tuli maakuntalakien sijaan. V:n 1347
jälkeen valmistui hänestä nimensä saanut M a u n u
Eerikinpojan yleinen maanlaki;
sen yhteydessä laadittiin myöskin yleinen
kaupunginlaki. Mutta kahden onnettoman
venäläisiä vastaan tehdyn sotaretken ja v. 1350
Ruotsissa raivonneen mustan surman johdosta syntyi
maassa suuri tyytymättömyys kuninkaaseen,
varsinkin ylimyksissä, joiden omavaltaisuutta hän
oli koettanut ehkäistä. V. 1356 Maunun täytyi
antaa kapinaan nousseelle vanhemmalle pojalleen
Eerikille Kaakkois-R. ynnä Suomi; Eerikin
kuoltua 1359 Maunu jälleen hallitsi koko valtakun
taa. Seur. v. Tanskan kuningas Valdemar anasti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0192.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free