- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
341-342

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruotsi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

353

Ruotsila—Ruotsin kieli ja kirjallisuus

342

takaisin Skånen, Blekingen ynnä
Etelä-Hallan-din ja ryösti Gotlannin saarella olevaa rikasta
Visbyn kaupunkia. Syyttäen kuningasta näistä
onnettomuuksista ylimykset julistivat hänet
erotetuksi ja kutsuivat 1362 kuninkaaksi Maunun
nuoremman pojan H a a k o n i n, joka jo tätä
ennen oli hallinnut Norjassa. Mutta kun Haakon
piti isänsä kanssahallitsijana ja vasten
neuvoskunnan tahtoa meni naimisiin Tanskan kuninkaan
tyttären Margareetan kanssa, niin R:n herrat
1363 kutsuivat hallitsijaksi Maunun sisarenpojan,
mecklenburgilaisen ruhtinaan A 1 b r e k t i n
(1363-89). Tämä voitti Maunun ja Haakonin
Enköpingin läheisyydessä (1365). Käyttäen
tilaisuutta hyväkseen Tanskan Valdemar valtasi
m. m. Pohjois-Hallandin ja Gotlannin. V. 1371
Maunun ja Haakonin täytyi tunnustaa Albrekt
U:n kuninkaaksi. Albrektin aikana valta oli
ensin saksalaisten herrain, sittemmin R:n
ylimysten käsissä. Viimemainituista oli mahtavin
Bo Joninpoika Grip, jolla oli panttina tai
lääni-tyksenä koko Suomi ja kaksi kolmatta osaa R:sta.
Ylimysten omavaltaisuus nousi nyt huippuunsa;
väkinäismajoitukset, ryöstöt ja yksityiset sodat
olivat jokapäiväisiä ilmiöitä; linnoista, joita
aateliset rakennuttivat, he sortivat kansaa
laittomilla veroilla ja päivätöillä, ja talonpoikien
vapaus näytti olevan liäviämäisillään. Kun
Albrekt Bo Joninpojan kuoltua aikoi ottaa
haltuunsa tämän jättämän perinnön, niin R:n
ylimykset tätä estääksensä kutsuivat R:n
valtaistuimelle Tanskan ja Norjan hallitsijan
Haakonin lesken M a r g a r e e t a n (1389-1412), jonka
sotajoukko voitti Albrektin Falköpingin
läheisyydessä (1389); Tukholma joutui Margareetan
haltdun vasta 1398, Suomi seur. v.

Unionin aika 1 3 8 9-1 5 2 3. Jotta
Skandinaavian valtakunnat voisivat saavuttaa
suuremman merkityksen ja pitää paremmin puoliaan
ulkonaisia vihollisia vastaan, koetti Margareeta
saattaa niiden välisen satunnaisen yhdistyksen
pysyväiseksi. Sitä varten hän jo eläessään
valitutti sisarensa tyttärenpojan Eerik
Pommerilai-sen Norjan, Tanskan ja Ruotsin kuninkaaksi.
V. 1397 hän kutsui näiden valtakuntien
ylimykset Kalmariin, missä Eerik Pommerilainen
kruunattiin samalla kertaa kaikkien kolmen
valtakunnan kuninkaaksi. Sen lisäksi kokoontuneiden
hyväksyttäväksi esitettiin erityinen unionikirja,
jonka mukaan R:lla, Tanskalla ja Norjalla
vastedes aina piti olla yhteinen kuningas ja
yhteinen ulkopolitiikka, mutta kutakin maata oli
hallittava sen omien lakien mukaan. Tämä n. s.
Kalmarin unioni oli kuitenkin vain ehdotus, joka
ei koskaan saavuttanut laillisesti sitovaa voimaa
ja pätevyyttä. Margareeta hallitsi voimakkaasti
ja piti ylimykset aisoissa; 1396 päätetyllä
reduktsionilla peruutettiin joukko aateliston ja
kirkon haltuun vääryydellä joutuneita tiloja.
Margareetan seuraaja Eerik
Pommerilainen’ (1412-39) herätti pian tyytymättömyyttä
huonolla hallituksellaan. Holsteinin kreivejä ja
Hansa-kaupunkeja vastaan käytyä sotaa varten
kiskottiin raskaita veroja; ylimykset ja voudit,
jotka enimmäkseen olivat ulkomaalaisia,
harjoittivat kaikenlaista omavaltaisuutta. Pahimman
maineen saavutti Vestmanlandin ja Taalainmaan
vouti, tansk. Jösse Eerikinpoika. Kun kuningas
ei ottanut taalalaisten valituksia kuuleviin

korviinsa, nousivat he 1434 vuorimiehen
Engel-brekt Engelbrektin pojan johdolla
kapinaan, joka pian levisi muihinkin maakuntiin.
Vadstenaan kokoontuneen neuvoskunnan oli pakko
peruuttaa kuninkaalle vannottu
uskollisuudenvala. Tammikuussa 1435 Engelbrekt valittiin
valtakunnanpäämieheksi Arbogan kokouksessa,
jonka osanottajien joukossa oli myöskin
kaupunkien edustajia ja rahvaanmiehiä. Mutta
ylimykset, jotka kadehtivat halpasäätyistä Engelbrektiä,
hieroivat sovintoa kuninkaan kanssa ja valitsivat
1436 valtakunnanpäämieheksi Kaarle
Knuutin-poika Bonden. Tämän täytyi kuitenkin jakaa
valta rahvaan suosiman Engelbrektin kanssa.
Jo sam. v. Engelbrekt sai surmansa yksityisen
vihamiehen kädestä. Hän oli lyhyenä
toimi-aikanaan antanut R:n rahvaalle takaisin sen
entisen vapauden ja herättänyt henkiin tähän
asti uinuneen kansallishengen. Kun Eerik
kuninkaan kanssa pidetyt neuvottelut eivät vieneet
tulokseen, valittiin Kaarle Knuutinpoika 1438
valtionhoitajaksi ja Eerik erotettiin 1439
lopullisesti R :ii valtaistuimelta. Tanskassa ja
Norjassa tuli hänen sijallensa hänen sisarenpoikansa
Kristoffer Baierilainen (1440-48),
joka valittiin myöskin R:n kuninkaaksi. Hänen
hallitessaan vahvistettiin R:lle 1442 uusi yleinen
laki, tunnettu Kristoffer kuninkaan maanlain
nimellä. Näistä ajoista lähtien R:ssa taisteli
vallasta kaksi puoluetta: unionipuolue. johon
kuuluivat muutamat mahtavat ylimyssuvut
(Oxenstjerna, Vasa, y. m.) ja kansallinen puolue, jota
rahvas kannatti ja joka halusi unionin
purkamista ja kotimaista kuningasta. Kristofferin
kuoltua valittiin kansallisen puolueen toimesta
kuninkaaksi ruots. mies, Kaarle Knuuti n
poika Bonde (1448-57; 1464-65; 1467-70).
V. 1457 Kaarlen karkoitti valtaistuimelta
arkkipiispa Jöns Pentinpoika Oxenstierna, ja R:n
kuninkaaksi valittiin Tanskan Kristian I. Kun
tämä vuorostaan oli karkoitettu 1464, palasi
Kaarle takaisin R:iin, mutta oli jo seur. v:n
alussa pakotettu luopumaan toisen kerran
kruunusta. Tämän jälkeen valta oli kaksi vuotta
ylimysten käsissä, kunnes Kaarle 1467
kolmannen kerran huudettiin kuninkaaksi. Hänen
kuoltuaan valittiin vasten unionipuolueen toivomusta
valtionhoitajaksi Sten S t u r e V a n h.(1470-97.;
1501-03), joka 10 p. lokak. 1471 Brunkebergin
tappelussa voitti R:n kruunua uudelleen
tavoittelevan Kristian kuninkaan ja siten turvasi R:n
itsenäisyyden neljännesvuosis :n ajaksi. Rahvaan
täyttä luottamusta nauttiva Sten Sture hoiti
hallitusta taidolla ja tarmolla. Hän suojeli
porvaristoa saksalaisia hansakauppiaita vastaan, jotka
jo 1300-luvulla olivat saaneet käsiinsä vallan R:n
kaupungeissa, ja kumosi sen lakimääräyksen, että
puolet kaupunkien neuvostojen jäsenistä oli oleva
saksalaisia. V. 1477 perustettiin Upsalan
yliopisto. Näistä ajoista lähtien Venäjästä tuli
R:Ile vaarallinen naapuri. V. 1495 venäläiset
piirittivät Viipuria ja tekivät 1496 hyökkäyksen
kauas Sisä-Suomeen. Ylimykset, jotka jo
ennestään olivat tyytymättömiä Sten Sturen
hallitukseen, moittivat häntä Suomen puolustuksen
laiminlyömisestä ja erottivat hänet virasta 1497.
Tanskan kuningas Hannu, jonka R:n herrat jo
1483 olivat valinneet kuninkaaksi, tuli
sotajoukko mukanaan maahan, mutta menetti jo

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0193.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free