- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
343-344

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruotsi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

343

Ruotsi

1501 uudestaan vallan Sten Sturelle, joka kuoli
1503. Taromik. 1504 valittiin valtionhoitajaksi
Svante Sture, jonka aikana R:n johtavana
valtiomiehena oli kiivas Tanskan vihollinen, piispa
Hemming Gad. Tanskaa vastaan oltiin miltei
yhtämittaisella sotakannalla. Sotaan
kyllästyneet ylimykset olivat juuri nousemaisillaan
kapinaan Svante Sturea vastaan, kun tämä kuoli
tammik. 1512. Valtionhoitajaksi tuli nyt hänen
poikansa Sten Sture Nuor. Hänen pahin
vastustajansa oli arkkipiispa Gustaf Trolle, joka
toimi Tanskan kuninkaan Kristian II :n hyväksi.
Yritettyään 1517 ja 1518 turhaan valloittaa R:ia
tanskalaiset 1520 voittivat Länsi-Göötanmaalla
Bogesundissa Sten Sturen, joka sai kuolinhaavan.
Sam. v. Kristian II saapui Räin, Sten Sturen
lesken Kristiina Gyllenstjernan puolustama
Tukholma antautui hänelle, ja hän sai aikaan, että
hänet tunnustettiin R:n p e r i n t ö kuninkaaksi.
Herättääksensä pelkoa ja tukahduttaaksensa
ainaiseksi kapinanhengen ruotsalaisista Kristian heti
kruunauksensa jälkeen vangitutti ja 8 p.
mar-rask. mestautti 82 henkeä, piispoja, ylimyksiä
ja porvareita. Tämä tapaus on saanut T u
k-h oi m an verilöylyn ja sen toimeenpanija
Kristian kuningas Tyrannin nimen.
Veritöitä jatkettiin vielä maakunnissa, myöskin
Suomessa, jossa m. m. Hemming Gad mestattiin.
Mutta jo tammik. 1521 ruots. aatelismies K u
s-taa Eerikinpoika Vaasa nostatti
taa-lalaiset kapinaan, voitti tanskalaiset Vesteråsin
lähellä ja valittiin sam. v. Vadstenassa R:n
valtionhoitajaksi. V. 1523 oli tanskalaiset
kar-koitettu kaikkialta R:n valtakunnasta, ja sam. v.
Kustaa Vaasa valittiin Strängnäsissä kuninkaaksi.
Unioni oli lopullisesti purettu; yhä uudistuvat
pyrkimykset saada unioni, ellei muuten, niin
väkivallalla ylläpidetyksi olivat vain
synnyttäneet katkeran kansallisvihan ruotsalaisten .ja
tanskalaisten välillä.

Uusi aika v:sta 1 5 2 3.

Vaasan suku 1 5 2 3-1 65 4. Tanskaa
vastaan käydyn vapautussodan jäljestä elinkeinot
olivat lamassa, hallinto epäjärjestyksessä, valtio
ilman varoja, vieläpä suuressa velassa Lyypekille.
Saadakseen valtion talouden paremmalle
kannalle Kustaa I (1523-60) liittyi
uskonpuhdistukseen, jota veljekset Olaus ja Laurentius Petri
sekä Laurentius Andreæ tähän aikaan julistivat
R:ssa. Vesteråsin valtiopäivillä 1527 päätettiin
m. m., että kirkon liika omaisuus oli otettava
valtion haltuun ja että jumalansanaa oli
saarnattava puhtaasti ja ilman ihmisten lisäyksiä.
Tähän Vesteråsin resessin nimellä tunnettuun
päätökseen liittyy Vesteråsin ordinantia, joka
järjesti kirkon uuden aseman; paavin si jaan
tuli kuningas kirkon päämieheksi. Kuninkaan
uudistukset synnyttivät aluksi tyytymättömyyttä
rahvaassa; häntä vastaan (Taalainmaassa v. m.)
tehdyistä kapinoista oli vaarallisin Smålandin
Dacke-sota, joka lopetettiin 1543. Ankaralla,
usein omavaltaisella hallituksellaan Kustaa Vaasa
totutti R:n kansan tottelemaan hallitusta ja
vahvisti siten kuninkaanvaltaa. Samaan suuntaan
vaikutti myös Vesteråsin valtiopäivillä 1544
sovittu perintöyhdistys, jonka mukaan kruunu
oli menevä perinnöksi Kustaa Vaasan
miespuolisille perillisille. Paitsi kirkontilojen
peruutuksella Kustaa Vaasa kartutti kruunun tuloja ja

omaisuutta verottamalla tarkemmin
maaomaisuutta ja ulottamalla kruunun omistusoikeuden
yhteismaihin, kalastuksiin, vuorikaivoksiin y. m.
Kruunun lisääntyneet tulot tekivät hänelle
mahdolliseksi perustaa vakinaisen maasotajoukon ja
laivaston. Kaupan alalla hän lakkautti
saksalaisten etuoikeudet ja sai ruotsalaiset itse
lähettämään laivoja ulkomaille. Maanviljelystähän
edisti asuttamalla erämaita ja panemalla omissa
karjataloissaan toimeen mallikelpoisen
taloudenpidon. Lukuunottamatta opetuslaitosta, jonka
Kustaa Vaasa jossakin määrin laiminlöi, hän
laski mitä erilaisimmilla aloilla perustuksen R:n
vastaiselle sisälliselle kehitykselle. Hänen
sisäistä uudistustyötänsä helpotti suuresti hänen
varovainen ulkopolitiikkansa, jonka päämääränä
oli ulkonaisten selkkausten välttäminen.
Kuitenkin hän Tanskan liittolaisena otti osaa n. s.
kreivisotaan fks. t.) Lyypekkiä vastaan, jonka
ylivalta nyt murrettiin. Kustaa Vaasan
loppuvuosia syntyi sota Venäjää vastaan; se
päättyi 1557 Moskovan rauhaan, jossa rajat
jätettiin entiselleen. Hänen poikansa ja seuraajansa
Eerik XIV (1560-68) otti saksalaisen
ritarikunnan hajaantuessa haltuunsa Tallinnan ja
Pohjois-Viron, aloittaen siten sen
valloituspoli-tiikan, joka oli vievä R:n suurvalta-asemaan.
Viron anastuksesta oli seurauksena sota Puolaa
vastaan ja osittain samasta syystä sai alkunsa
R :n ja Tanskan välinen seitsenvuotinen
pohjoismainen sota (1563-70), jota käytiin merellä ja
maalla ja jossa rajamaakuntia hirveästi
hävitettiin. Sisällisen hallituksen alalla luulevainen
Eerik ei kyennyt jatkamaan suuren isänsä työtä.
Heti hallituksensa alussa hän vähensi tuntuvasti
nuorempien veljiensä valtaa heidän
herttuakun-nissaan, perusti aateliston miellyttämiseksi
kreivin ja vapaaherran arvot ja vähensi aatelisten
ratsupalvelusvelvollisuutta. Veljensä. Suomen
herttuan Juhanan, joka oli auttanut lankoansa
Puolan kuningasta lainalla, hän vangitutti 1563
Turussa. Tämän jälkeen Eerikin luulevaisuus
kääntyi aatelistoa vastaan, jonka jäseniä hän
mielisairauden vallassa ollen surmautti
muutamia Upsalan linnassa 1567. Seur. v. kuninkaan
veljet, vapaaksi päässyt Juhana ja Kaarle
herttua, nousivat kapinaan häntä vastaan ja
syök-sivät hänet valtaistuimelta, jolle nyt astui J
u-hana TIT (1568-92). Puolan ja Tanskan sodat
päättyivät pian tämän jälkeen, mutta Venäjää
vastaan syntyi Viron omistuksesta pitkällinen
sota (1570-95), jota käytiin Virossa, Inkerissä ja
Suomen rajoilla; sen lopetti Täyssinän rauha
(1595), minkä jälkeen R:n ja Venäjän välinen
raja käytiin uudestaan. Horjuvainen Juhana
osoitti taipuvaisuutta katolisuuteen ja määräsi
1577 noudatettavaksi liturgian (,.punaisen
kirjan"), joka sisälsi joukon katolisia menoja;
pappeja, jotka eivät sitä noudattaneet, vainottiin.
Hallituksensa alussa kuningas lisäsi aateliston
etuoikeuksia ja antoi kreiveille ja vapaaherroille
laajoja läänityksiä; säätämällä, että aatelismies,
jolla ei ollut lilaa ja joka ei tehnyt
ratsupalve-lusta, sai pitää aateluutensa, hän perusti R:n
sukuaatelin. Juhanan seuraaja oli hänen
poikansa Sigismund (1592-99), joka oli
kasvatettu katoliseen uskoon ja v. 1587 valittu
Puolan kuninkaaksi. V. 1593 pidettiin Upsalan
kokous, jossa Augsburgin tunnustus Raamatun ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0194.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free