- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
345-346

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruotsi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

353

Ruotsila—Ruotsin kieli ja kirjallisuus

346

kolmen yleisen uskontunnustuksen ohessa
hyväksyttiin R:n kirkon uskonoh jeeksi. R:iin
tultuaan Sigismund setänsä Kaarle herttuan
pakottamana k ruuna jäisissään vahvisti Upsalan
kokouksen päätöksen valalla, jota hän ei
kuitenkaan aikonut pitää. Palatessaan 1594 Puolaan
Sigismund järjesti R:ii hallituksen niin, että
siinä syntyi pian suurta sekaannusta. Kaarle
herttua antoi senvuoksi säätyjen 1595
Söderkö-pingin valtiopäivillä tunnustaa itsensä
valtionhoitajaksi; tämä päätös vahvistettiin uusilla
Ar-bogan valtiopäivillä 1597. Kuningas ei
hyväksynyt näitä päätöksiä, ja näin oli ilmiriita
syntynyt hänen ja herttuan välillä. Jo 1596
puhkesi sisällinen sota Suomessa, missä talonpojat
tarttuivat aseisiin kuninkaan käskynhaltiaa
Klaus Flemingiä vastaan (Nuijasota). V. 1598
Sigismund vei sotajoukon R:iin, mutta joutui
tappiolle Stång-joen siltojen kohdalla ja palasi
Puolaan. Seur. v. R:n säädyt peruuttivat
Sigis-mundille vannomansa uskollisuudenvalan ja
herttua kukisti asevoimin Sigismundin
kannattajat Suomessa. R:n valtiollista
itsenäisyyttä ja sen protestanttista uskoa uhkaava
vaara oli torjuttu. Hallitsijaksi tuli Kaarle
herttua nimellä Kaarle IX (1599-1611);
kuninkaan nimeä hän käytti vasta
Norrköpingin valtiopäivistä lähtien 1604; niillä
myönnettiin perintöoikeus kruunuun erinäisillä
ehdoilla myöskin Kaarlen naispuolisille
jälkeläisille. Kaarle rankaisi ankarasti sekä Ruotsissa
että Suomessa niitä aatelismiehiä, varsinkin
neuvoskunnan jäseniä, jotka olivat pitäneet
Sigismundin puolta. Ollen ainoa Kustaa Vaasan
pojista, joka oli perinyt isänsä suuret
ominaisuudet, hän koetti palauttaa järjestystä heikkojen
edelläkävijäinsä aikana sekaantuneihin oloihin,
edisti rappiolle joutuneita elinkeinoja m. m.
järjestämällä rahalaitoksen ja kehitti henkistä
viljelystä panemalla uudelleen kuntoon Upsalan
yliopiston. Kaarlen sisällistä hallitusta
häiritsivät sodat. Puolan sota jatkui Liivinmaalla. V.
1609 Kaarle sekaantui Venäjän asioihin auttaen
tsaari Mikael Sujskia. Tämän kukistuttua Jaakko
De la Gardie valloitti R:lle Käkisalmen läänin ja
Novgorodin (1611). V. 1611 syntyi vielä sota
Tanskaa vastaan, jota R:n taholta käytiin
huonolla menestyksellä. Kaarlen seuraaja Kustaa
II Aadolf (1611-32) sai Tanskan sodan
lopetetuksi 1613 Knärödin rauhalla ja Venäjän
sodan 1617 Stolbovan rauhalla, jossa R. sai
Inkerinmaan ja Käkisalmen läänin. Puolan sotaa
käytiin edelleen Liivinmaalla, Kuurinmaalla ja
Länsi-Preussissa; se päättyi 1629 Altmarkin
välirauhaan, jossa R:lle luovutettiin m. m.
Lii-vinmaa. Seur. v. Kustaa Aadolf sekaantui
kolmikymmenvuotiseen sotaan ja tunkeutui
voitollisesti Etelä-Saksaan asti, mutta kaatui jo 1632
Liitzenin kentällä. Yhtämittaisista sodista
huolimatta hän sai sisällisenkin hallituksen alalla
aikaan suuria. Lainkäytön parantamiseksi
perustettiin ylempiä tuomioistuimia, joita nimitettiin
hovioikeuksiksi. Hallinto järjestettiin
yhtenäisemmäksi ja kiinteämmäksi asettamalla uusia
keskusvirastoja, kollegeja. V. 1617 julkaistiin
ensimäinen valtiopäiväjärjestys, jossa
valtiopäiväin jako neljään säätyyn määrättiin
pysyväiseksi, 1626 annettiin ritarihuonejärjestys.
Kustaa Aadolf vasta perusti varsinaisen valtiotalou-

den tekemällä verolaitokseu yksinkertaisemmaksi,
järjestämällä verojen kannon ja yhdistämällä
valtakunnan tulot ja menot valtakunnan
pää-kirjaan. Aineellista ja henkistä viljelystä
edistettiin; koululaitos asetettiin uudelle kannalle.
Mutta antamalla aatelistolle uusia etuoikeuksia
Kustaa Aadolf edisti ylimysvallan paisumista;
muita varjopuolia olivat raskaat verot ja
alituiset sotaväenotot, jotka rasittivat rahvasta sitä
enemmän, mitä enemmän aatelisto saavutti
vapautuksia. Kustaa II:n Aadolfin seuraaja oli
hänen tyttärensä Kristiina (1632-54) ; hänen
alaikäisyytensä aikana hallitusta hoiti viiden
korkeimman valtakunnanvirkamiehen muodostama
holhoojakunta, jonka vaikutusvaltaisin jäsen oli
valtiokansleri Aksel Oxenstjerna.
Kolmikymmenvuotista sotaa jatkettiin vaihtelevalla
menestyksellä. Sen kestäessä R:n oli käytävä
1643-45 myöskin Tanskaa vastaan sota, joka päättyi
Brömsebron rauhaan, missä R. sai Jämtlandin.
Härjedalin, Gotlannin, y. m.
Kolmikymmenvuotisen sodan lopetti Westfalenin rauha (1648).
joka tuotti R:lle alueita Saksan
Itämerenranni-kolla: Etupommerin, osan Takapommeria,
Wis-marin kaupungin sekä Bremenin ja Verdenin
hiip-pakunnat. Tähän sotaan osaa ottamalla R. kohosi
Euroopan suurvaltojen joukkoon. Sisällisen
hallituksen alalla holliooiat Oxenstiernan johdolla
jatkoivat Kustaa Aadolfin aloittamaa työtä.
Hallintolaitosta kehitettiin edelleen n. s. v:n 1634
hallitusmuodolla. Kristiina kuningattaren oma
hallitus osoittautui valtakunnalle turmiolliseksi.
Hän tosin edisti tieteitä ja taiteita; uusi
koulujärjestys julkaistiin ja 1640 perustettiin
Suomen silloisen oivallisen kenraalikuvernöörin
Pietari Brahen toimesta Turun yliopisto, mutta,
tuhlaavaisuudellaan Kristiina saattoi valtion
talouden täydelliseen epäjärjestykseen. Jo aikaiseni
min oli kruununtiloja ja -veroja myyty tai
pantattu joukoittain varsinkin aatelisille. Kristiina
jakeli niitä niin suuressa määrin, että kruunu
menetti tuntuvan osan säännöllisiä tulojansa,
samalla kuin aatelissäädyn valta paisui
talonpoikain vapaudelle vaaralliseksi.
Läänitysjärjestel-mään tyytymättömät aatelittomat säädyt vaati
vatkin v:n 1650 valtiopäivillä kruununtilojen
peruutusta. Peläten odotettavissa olevia
vaikeuksia ja muutenkin kyllästyneenä hallitukseen
Kristiina luopui kruunusta 1654.

Pfalzilainen suku 165 4-1 7 1 8.
Kristiinan jälkeen nousi R :n valtaistuimelle hänen
serkkunsa Kustaa II Aadolfin sisarenpoika
Kaarle X Kustaa (1654-60), joka oli saks.
Pfalz-Zweibrückenin sukua. Reduktsioni pantiin
alulle, kun Tukholman valtiopäivillä 1655
päätettiin n. s. neljänneksen peruutus (ks.
Reduktsioni). Jo sam. v. R. aloitti sodan Puolaa
vastaan, jonka kuningas, Vaasan sukua oleva
Juhana Kasimir, kieltäytyi tunnustamasta Kaarle
Kustaan oikeuksia R:n kruunuun. R:n kuningas
hyökkäsi Puolaan ja saavutti siellä aluksi
menestystä, mutta kun myöskin Venäjä, Tanska j^
Itävalta aloittivat sodan R:ia vastaan, niin hän

1657 riensi Tanskaa vastaan ja teki tammik.

1658 kuuluisan retkensä jäätyneitten Belttien
poikki Sjellandiin, missä pakotti Tanskan
Roskilden rauhaan 1658; siinä R. sai Skånen,
Hallandin, Blekingen, Bohuslänin, Trondhjemin
läänin ja Bornholmin. Jo sam. v. Kaarle Kustaa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0195.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free