- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
347-348

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruotsi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

353

Ruotsila—Ruotsin kieli ja kirjallisuus

348

aloitti uudelleen sodan Tanskaa vastaan, mutta
kärsi vastoinkäymisiä ja kuoli ennen sodan
loppua. Hänen jälkeensä tuli hallitsijaksi hänen
alaikäinen poikansa Kaarle XI (1660-97).
Holhoojahallitus sai 1660 aikaan Puolan kanssa
ölivan rauhan, Tanskan kanssa Kööpenhaminan
rauhan, jossa R. antoi takaisin Trondhjemin
läänin ja Bornholmin, 1661 Venäjän kanssa
Kardisin rauhan. Huomattavimmat holhoojista
olivat valtakansleri Magnus Gabriel De la Gardie
ja rahavarainhoitaja Gustaf Bonde.
Holhooja-hallituksen toimintaa lamautti keskinäinen
eripuraisuus ja alituinen varojen puute. Sisällinen
hallinto joutui epäjärjestykseen ja sotalaitos
pääsi rappeutumaan; reduktsioni keskeytyi.
Kaarle XI :n holhoojien hyödyllisistä
toimenpiteistä ansaitsee mainitsemista valtakunnan
pankin ja Lundin yliopiston perustaminen (1668).
Ulkopolitiikassaan holhoojat ensin asettuivat
Ranskaa vastaan yhtyen 1668 Hollannin ja
Englannin kanssa trippelallianssin (ks. t.l,
mutta 1672 R. Hollannin sodan alkaessa liittyi
Ludvik XIV:een. Kun ruotsalaiset hyökättyään
Brandenburgiin olivat joutuneet tappiolle
Fehr-bellinissä 1675, julistivat Hollanti ja Tanska
sodan R:ia vastaan. Tanskalaiset voittivat
merellä ja nousivat maihin Skånessa samalla kuin
norjalaiset hyökkäsivät Bohusläniin ja
Länsi-Göötanmaahan. Vaaran ollessa suurimmillaan
nuori kuningas itse tarttui lujasti ohjaksiin ja
pelasti aseman useilla voitoilla, joista tärkein oli
Lundin taistelussa (jouluk. 1676) saavutettu. V.
1679 tehtiin Brandenburgin kanssa S :t Germainin
rauha, missä R. luovutti Oderin itäpuolella olevan
osansa Pommeria, Tanskan kanssa Lundin rauha,
missä R. ei menettänyt mitään. Sodan jälkeen
Kaarle Xl aatelittomain säätyjen ja alemman
aatelin avulla ryhtyi panemaan toimeen laajalle
ulottuvia uudistuksia. V:n 1680 valtiopäivillä
holhoojat velvoitettiin tekemään tiliä
hallituksestaan, kaikki kreivi- ja vapaaherrakunnat sekä
muut suurenpuoleiset läänitykset päätettiin
peruuttaa kruunulle ja kuningas tehtiin
neuvoskunnasta riippumattomaksi. Seuraavien, v :n 1682,
valtiopäivien antaman lausunnon perusteella
kuningas anasti itselleen koko
lainsäätämis-vallan; kuningasvalta oli nyt kohonnut miltei
rajattomaksi. Samoilla valtiopäivillä annettiin
reduktsioniasia kokonaan kuninkaan haltuun, ja
kuningas käytti tätä valtuutta pannakseen
toimeen reduktsionin mitä laajimmassa mitassa.
Kaarle XT:n iso reduktsioni teki lopun
yl-häisaatelin vallasta, pelasti talonpoikain vapauden
ja saattoi valtion talouden kukoistavalle kannalle.
Lisääntyneitä valtiontuloja kuningas käytti
etupäässä sotalaitoksen hyvään kuntoon panemiseksi;
jo aikaisemmin aloitettu ruotujako- ja
ratsutila-laitos saatettiin yleisesti voimaan. Laivastoa
vahvistettiin ja Karlskronasta tehtiin uusi
sota-satama. Oikeudenhoidon ja hallinnon alalla tuli
entisen hämmingin sijaan hyvä järjestys; kirkon
olot järjestettiin v:n 1686 kirkkolailla.
Taloudellinen vaurastuminen pääsi näissä oloissa hyvään
vauhtiin, mutta lamautui tuntuvasti vv:n 1696-97
hirveästä kadosta. Kaarle XI :n seuraaja oli
hänen 15-vuotias poikansa Kaarle XII
(1697-1718), joka jo syksyllä 1697 julistettiin
täysi-ikäiseksi. Kuninkaan nuoruus ja kokemattomuus
rohkaisi R:n naapurimaiden. Tanskan, Puolan

ja Venäjän hallitsijoita aloittamaan sodan R:ia
vastaan aikaisemmin menetettyjen alueiden
ta-kaisinvalloittamiseksi. Näin syntyi v. 1700
suuri pohjoismainen sota (ks. t.). jossa R:lla
oli aluksi menestystä. Tanska pakotettiin
Tra-venthalin rauhaan 1700, venäläiset voitettiin
sam. v. Narvan edustalla ja Kaarle XII sai
monivuotisen Puolan sotaretken jälkeen August II :n
luopumaan Puolan kruunusta Altranstädtin
rauhassa 1706. Mutta sittenkuin Pietari tsaari oli
voittanut Sisä-Venäjälle hyökänneen Kaarlen
Pultavan tappelussa 1709, alkoivat
vastoinkäymiset. Tanska ja August II aloittivat uudelleen
sodan ja Kaarlen oleskellessa tappionsa jälkeen
Turkissa valloittivat venäläiset
Itämerenmaa-kunnat ja Suomen; myöskin saksalaiset alueet,
menetettiin kokonaan, sittenkuin R:n vihollisiin
1715 olivat liittyneet myöskin Preussi ja
Hannover. Palattuaan R:iin 1715 Kaarle taipumatta
myönnytyksiin jatkoi sotaa ja keräsi uuden
sotajoukon, joka ylläpidettiin hänen kaikkivoipaisen
ministerinsä Görtzin hankkimilla lainoilla ja
liikkeeseen laskemalla hätärahalla (mynttimerkeillä).
Tehtyään 1716 onnistumattoman sotaretken
Norjaan Kaarle hyökkäsi sinne uudelleen 1718. mutta
kaatui Fredrikshaldin edustalla.

Vapaudenaika ja Gottorpin suku
17 18-1818. Lapsettoman Kaarle XII: n
jälkeen valittiin R:n kuningattareksi 1719 hänen
sisarensa Ulriika Eleonoora, joka 1720
luovutti kruunun puolisolleen Fredrik I:lle
(1720-51). Jo 1719 tehtiin Tukholmassa rauha
Hannoverin (ja Englannin) kanssa, joka sai
Bremenin ja Yerdenin, ja Preussin kanssa, jolle
luovutettiin kaakkoinen Etu-Pommeri y. m.
Seur. v. Tanska suostui Fredriksborgin rauhaan
ja 1721 saatiin Venäjän kanssa aikaan
Uudenkaupungin rauha, jossa sille luovutettiin
Liivin-maa. Viro. Inkerinmaa ja kaakkoinen Karjala.
R. oli menettänyt suurvalta-asemansa, jonka
ylläpitämiseen sen voimat ja varat eivät olleet
riittäneet. Valtakunnan onnettomuudet pantiin
itsevaltiuden syyksi; sen väärinkäytösten ja
kansan tyytymättömyyden uhrina Görtz päätti
päiviinsä mestauslavalla. Ylempi kansanluokka ei
enää luottanut kuningasvaltaan, ja senvuoksi se
vv:n 1719 ja 1720 hallitusmuodoilla supistettiin
aivan mitättömäksi. Hallitusvalta joutui
neuvoskunnalle. mutta tämä oli kokonaan riippuvainen
säädyistä, joista aateli oli vaikutusvaltaisin,
talonpoikaissääty vähäpätöisin. Todellisuudessa
tuli valta tänä n. s. vapaudenaikana olemaan sen
puolueen käsissä, joka kulloinkin oli
enemmistönä valtiopäivillä. Vv. 1726-27 valtiopäiviltä
lähtien asiain johto joutui jo ennestäänkin
vaikutusvaltaiselle kansliapresidentille Arvid Hornille.
Tämä noudatti ulkovaltoihin nähden rauhallista,
mutta itsenäistä politiikkaa. Rauhan turvissa
valtakunta toipui nopeasti pitkällisen sodan
vaurioista, ja elinkeinojen edistämiseen
kiinnitettiin erityistä huomiota noudattamalla
mer-kantiili jär jestelmän periaatteita: 1726
julkaistiin tuoteplakaatti. jonka mukaan vieraat,
kansat saivat tuoda R:iin ainoastaan oman maansa
tuotteita. V. 1734 hyväksyttiin uusi, kauan
valmistuksen alaisena ollut lakikirja. Mutta jo
1730-luvun alkupuolella syntyi uusi, Hornin
politiikkaa vastustava puolue, joka halusi uudistaa
R:n suurvalta-aseman ja senvuoksi vaati ryh-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0196.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free