- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
349-350

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruotsi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

353

Ruotsila—Ruotsin kieli ja kirjallisuus

350

dyttäväksi sotaan Venäjää vastaan. Tämä
puolue, jonka perustajia olivat Karl Gyllenborg ja
Daniel von Höpken, nimitti halveksuen
vastustajiansa (yö ) m y s s y i k s i, mutta omia
kannattajiansa hatuiksi. Päästyään 1738 valtaan
hatut Ranskan apuun luottaen aloittivat sodan
Venäjää vastaan (Hattujen sota 1741-43), mutta
se päättyi onnettomasti ja 1742 venäläiset
ottivat valtaansa koko Suomen, ks. Pikku viha.
Turun rauhassa 1743 R:n täytyi luovuttaa
Venäjälle Kymijoen ja Saimaan itäpuolella oleva osa
Suomea ynnä Savonlinna. Onnettomasta sodasta
huolimatta hattujen onnistui edelleen pysyä
vallassa. Heidän sisällisessä hallituksessaan ilmeni
sama isänmaallinen into, mutta myöskin sama
kevyt- ja ylimielisyys kuin heidän
ulkopolitiikassaan. Hattujen talouspolitiikka tarkoitti
varsinkin teollisuuden edistämistä; tehtailijoille
annettiin runsaita erioikeuksia ja edullisia
valtionlainoja ja näin saatiin eräät
teollisuudenhaarat, varsinkin kutomateollisuus nopeasti
kukoistamaan, mutta tätä suotuisaa asiaintilaa
ei kestänyt kauan; työvoimain ’runsas
siirtyminen maanviljelyksen, maan pääelinkeinon, alalta
teollisuuteen vaikutti, että R. ei enää, kuten
aikaisemmin, voinut itse tyydyttää
viljantarvet-tansa, vaan oli pakotettu tuomaan paljon viljaa
muualta. Rahalaitos joutui epäjärjestykseen, kun
valtiopankki laski liikkeeseen seteleitä niin
runsaasti, että niiden arvo alenemistaan aleni.
Kaunein puoli hattujen toimintaa oli heidän tieteille
osoittamansa suosio. V. 1739 perustettiin R:n
tiedeakatemia; miehet sellaiset kuin Polhem,
Svedenborg, Linné, Celsius, Lagerbring olivat
tähän aikaan R :n tieteen kaunistuksena. Fredrik I :n
jälkeen tuli kuninkaaksi v. 1743
kruununperilliseksi valittu Gottorpin sukua oleva Aadolf
Fredrik (1751-71). Luottaen äskensyntyneeseen
hovipuolueeseen, joka tahtoi laajentaa kuninkaan
valtaa, Aadolf Fredrik vallanhimoisen puolisonsa
Loviisa Ulriikan yllyttämänä alussa koetti
esiintyä itsenäisesti eikä tahtonut mukautua
neuvoskunnan päätöksiin. Mutta v:n 1755
valtiopäivillä säädyt asettuivat neuvoskunnan puolelle ja
määräsivät, että jos kuningas kieltäytyi
allekirjoittamasta neuvoskunnan päätöksiä, niin
neuvoskunta sai käyttää kuninkaan
nimileima-sinta. Hovipuolueen 1756 suunnittelema
vallankumousyritys tuli ennen aikojaan ilmi ja tuotti
vain uusia nöyryytyksiä kuningasparille. V. 1757
hattuhallitus sekoitti R:n edellisenä vuonna
alkaneeseen, seitsenvuotisen sodan nimellä tunnettuun
sotaan Preussia vastaan. Tämä sota, jota
käytiin Pommerissa ja jota siitä syystä R:ssa
sanottiin Pommerin sodaksi, ei tuottanut mitään
tuloksia ja päättyi 1762 Hampurin rauhaan.
Onnistu-maton sotapolitiikka ja hattujen harjoittama
suunnaton valtionvarojen tuhlaus teki lopulta
heidän asemansa kestämättömäksi. Vv. 1765-66
valtiopäivillä myssyt pääsivät valtaan. Nämä
turvasivat kyllä sananvapauden v:n 1766
pa;no-vapausasetuksella, mutta tekivät suuria virheitä
hallituksenhoidossa. Hatut olivat olleet
läheisissä suhteissa Ranskaan, myssyt antautuivat
kokonaan Venäjän johdettaviksi. Valtion
taloudenhoidossa he harrastivat säästäväisyyttä, mutta
kun he vähentääksensä liikkeessä olevien
pankin-setelien määrää ja siten korottaaksensa niiden
arvoa lakkauttivat kaiken lainaksi-annon pan-

kista ja vaativat takaisin ennen myönnetyt
lainat, tuli maassa yleinen rahanpuute ja
liike-elämän seisahdus. Tämän johdosta syntynyt
tyytymättömyys saattoi hatut valtaan 1769,
mutta jo 1772 myssyt uudelleen saivat hallituksen
ohjat käsiinsä. Puolueidenvälisen hankauksen
lisäksi oli vielä tullut aatelin ja aatelittomain
säätyjen välinen ristiriita. Samalla
vapauden-ajan varjopuolet olivat aikaa voittaen tulleet yhä
räikeämmin esiin. Vallassaoleva puolue sorti
vastustajiansa ja kaikki puolueet ottivat vastaan
lahjoja ulkovalloilta. Naapurivallat Venäjä,
Preussi ja Tanska sitoutuivat keskinäisessä
sopimuksessa (1769) tarpeen tullen asevoimalla
ylläpitämään R:n valtiomuotoa, sen heikkouden
peri juurta. Näin R:n olemassaolo itsenäisenä
valtiona oli joutunut vaaranalaiseksi.
Valtakunnan pelastajaksi tuli Aadolf Fredrikin seuraaja
Kustaa III (1771-92), joka elok. 1772 pani
toimeen vallankumouksen ja s;ten teki lopun
säätyjen hallituksesta. V:n 1772 hallitusmuoto
laajensi tuntuvasti kuninkaan valtaa: hän sai
nyt käsiinsä koko hallitusvallan ja osallisuuden
lainsäätämisvaltaan. Hallituksensa alkuaikoina
Kustaa III pani toimeen useita, osittain ransk.
valistusfilosofian vaatimusten mukaisia
uudistuksia. Kidutusten käyttäminen kiellettiin; uusi
painovapausasetus julkaistiin; kaupalle ja muille
elinkeinoille suotiin enemmän vapautta; sekavat
rahaolot järjestettiin v:n 1777
raharealisatsio-nilla; maahan muuttaneille ulkomaalaisille
suotiin rajoitettu uskonvapaus. Pohjois-Ameriikan
vapaussodan aikana R. teki 1780 merenkulkunsa
turvaamiseksi Venäjän ja Tanskan kanssa
aseellisen puolueettomuusliiton. Sen kansansuosion, jota
Kustaa III vallankumouksen jälkeen nautti, hän
menetti kuitenkin jonkun vuoden kuluttua.
Kaikissa kansanluokissa oltiin tyytymättömiä
hänen omavaltaisuuteensa ja tuhlaavaisuuteensa.
Talonpoikia katkeroitti erityisesti
kotitarve-polton kieltäminen ja vi;nanvalmistuksen
ottaminen kruunun yksinoikeudeksi. Aatelisto ei
voinut unohtaa, että Kustaa oli siltä riistänyt
sen entisen vaikutusvallan. Suomessa alkoivat
n. s. itsenäisyysmiehet Yrjö Maunu
Sprengtportens johdolla ja Venäjän kannatuksella toimia
Suonien erottamiseksi R:n yhteydestä.
Tehdäkseen lopun Venäjän juonitteluista ja
saadak-sensa takaisin kansansuosionsa Kustaa III 178S
aloitti sodan Venäjää vastaan. Ensimäinen
sotavuosi ei tuottanut mitään tuloksia. Merellä
Suursaaren tappelu jäi ratkaisematta, maalla
keskeytyivät ruotsalaisten sotatoimet upseerien
kinastelun johdosta (ks. Anjalanliitto).
Upseerien sopimaton menettely ja kuninkaan
isänmaallinen esiintyminen Tanskaa vastaan,
jonka hyökkäys pysäytettiin, saattoi
aatelittomain säätyjen mielialan kääntymään kuninkaan
puolelle. Niiden avulla ja, aatelin vastustuksesta
huolimatta kuningas sai v:n 1789 valtiopäivillä
hyväksytyksi hallitusmuodon lisäyksen, n. s.
yhdistys- ja vakuutuskirjan, joka melkoisesti
laajensi hänen valtaansa ; säädyt menettivät
aloiteoikeuden lainsäädäntöasioissa ja kuningas sai
oikeuden yksin julistaa hyökkäyssodan ja vallan
järjestää valtakunnan hallituksen mielensä
mukaan; neuvoskunnan sijaan tuli nyt korkein
tuo-nfoistuin ja hallintoa varten valtakunnan
yleisten asiain valmistelukunta. Sotaa jatkettiin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0197.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free