- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
351-352

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruotsi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

353

Ruotsila—Ruotsin kieli ja kirjallisuus

351

vaihtelevalla menestyksellä. V. 1789 ruotsalaiset
joutuivat tappiolle Ruotsinsalmen meritaistelussa,
mutta voittivat seur. v. Venäjän saarilaivaston
samassa paikassa. Sota päättyi 1790 Väriilän
rauhaan, jossa kaikki jäi entiselleen. Kaksi
vuotta myöhemmin Kustaa 111 joutui aatelisen
salaliiton uhriksi. Kustaa III:n aika oli R:n
runouden ja taiteen loistokautta; hän perusti
R:n akatemian, kirjallisuus-, historia- ja
an-tikviteettiakatemian (1786) ja ruotsalaisen
teatterin. Kustaa III:n seuraaja oli hänen
poikansa K u s t a a IV Aadolf (1792-1809). jonka
alaikäisyyden aikana hallitusta hoiti nimellisesti
hänen setänsä Kaarle herttua, mutta todellisesti
tämän suosikki Reuterholm. Viimemainittu poisti
hallituksesta melkein kaikki .Kustaa ITI:ii
ystävät ja lähestyi ulkopolitiikassansa ensin
Ranskan tasavaltaa. V. 1796 Kustaa IV Aadolf itse
ryhtyi hallitukseen. Seur. vuosina kova kato.
kaupan lamautuminen, rahaolojen sekavuus ja
hallituksen osoittama vapaudenaatteiden kammo
synnyttivät tyytymättömyyttä maassa.
Ulkopolitiikassansa kuningas ensin lähestyi Venäjää ja
yhtyi 1800 Venäjän. Tanskan ja Preussin kanssa
uudistettuun aseellisen puolueettomuuden
liittoon, joka oli suunnattu Englantia vastaan,
mutta joka hajosi jo seur. v. Muutamia vuosia
myöhemmin vähälahjainen ja itsepäinen Kustaa
Aadolf antoi R:n ulkopolitiikalle vaarallisen
suunnan, kun hän 1805 liittyi Napoleonin
vihollisiin. V. 1807 menetettiin Pommeri
ranskalaisille, ja Tilsitin rauhan jälkeen Napoleoniin
yhtynyt Venäjän hallitsija Aleksanteri I helmik.
1808 aloitti sodan R :ia vastaan pakottaaksensa
sen luopumaan Englannista ja liittymään
Napoleonin mannermaansulkemuspolit iikkaan; etelästä
ja lännestä uhkasi Tanska. Suomeen
hyökänneet venäläiset saivat toukok. 1808 haltuunsa
lujan Viaporin ja pakottivat Suomen armeian
pitkällisen ja sitkeän vastarinnan jälkeen ennen
saman vuoden loppua peräytymään R:n puolelle
rajaa. Seur. v:n alussa venäläiset olivat kolmelta
eri kohdalta hyökkäämässä R:iin, tanskalaiset
valmistautuivat kulkemaan Juutinrauman poikki,
lännestä Norjan armeia aikoi tunkeutua maalian.
Kun kuningas valtakunnan arveluttavasta
asemasta huolimatta käyttäytyi yhä
järjettömäm-min, ryhtyivät muutamat ylemmät upseerit,
Adlersparre, suom. Adlercreutz, Sköldebrand,
valmistamaan vallankumousta; 13 p. maalisk. 1809
Kustaa IV Aadolf vangittiin ja svöstiin
valtaistuimelta. Toukok. kokoontuivat Tukholman
valtiopäivät, jotka 5 p. kesäk. hyväksyivät uuden
hallitusmuodon, mikä vieläkin on voimassa; seur.
päivänä Kustaa ITT :n veli Södermanlandin
herttua otti vastaan R :n kruunun Kaarle XIII :na
(1809-18). Kun hän oli lapseton, valittiin heinäk.
kruununperilliseksi Norjan armeian päällikkönä
toiminut Augustenborgin prinssi Kristian
August, joka R :n kruununprinssinä käytti nimeä
Kaarle August. Tornion kautta Poli jois-Ruotsiin
hyökänneitä venäläisiä vastaan jatkettiin, vaikka
huonolla menestyksellä, sotaa, joka päättyi 17
p. syysk. 1S09 tehtyyn Haminan rauhaan; siinä
R. menetti koko Suomen ja Ahvenanmaan ynnä
kappaleen Länsi-Poh jaa ja R :n Lappia, niin että
Tornion- ja Muonionjoet tulivat olemaan rajana.
Tanskan kanssa solmittiin sam. v. rauha
Jönkö-pingissä, Ranskau kanssa Pariisissa 1810. jolloin

R. sai takaisin Pommerin, mutta sitoutui
Englantiin nähden noudattamaan
mannermaansulke-musta. Vv. 1809-10 valtiopäivillä tehtiin
ensimäinen päätös Göötan-kanavan rakentamisesta
ja hyväksyttiin hallitusmuodon lisäksi kolme
muuta perustuslakia: vallanperimyslaki v:lta
1S09 sekä valtiopäiväjärjestys ja
painovapaus-asetus, molemmat v:lta 1810. Kruununprinssi
Kaarle Augustin kuoltua toukok. 1810 valittiin
kruununperilliseksi ransk. marsalkka Jean
Ber-nadotte, joka otti nimekseen Kaarle
Juhana ja josta tuli R:n nykyisen
hallitsija-suvun kantaisä. Kaarle Juhana saavutti heti
johtavan asema R :n hallituksessa. Kun Napoleon
tyytymättömänä siihen laimeaan tapaan, millä R.
noudatti mannermaansulkemusta, alkoi esiintyä
loukkaavasti R :ia vastaan, vieläpä antoi
joukkojensa miehittää R:n Pommerin, lähestyi Kaarle
Juhana Venäjää ja teki Aleksanteri I :n kanssa
salaisen liiton, jossa viimemainittu sitoutui
auttamaan R :ia saamaan Norjan. Sittenkuin
Napoleon oli aloittanut sodan Venäjää vastaan,
yhtyivät Kaarle Juhana ja Aleksanteri elok. 1812
Turussa, jossa heidän välinen liittonsa
vahvistettiin uudella sopimuksella. V. 1813 R. yhtyi
Napoleonia vastaan muodostuneeseen liittokuntaan
ja Kaarle Juhana otti pohjoisarmeian päällikkönä
osaa tämän vuoden sotaretkeen Saksassa.
Leipzigin taistelun jälkeen hän vei R:n armeian
Tanskaa vastaan ja pakotti sen tammik. 1814
Kielin rauhaan, jossa Tanska luovutti Norjan
ja sai sijaan R:n Pommerin. Suurin osa Norjan
kansaa ei kuitenkaan tahtonut mukautua Kielin
rauhaan, vaan halusi uudistaa Norjan entisen
itsenäisyyden. Toukok. 17 p. 1814 hyväksyttiin
Eidsvoldin kokouksessa Norjalle oma
perustuslaki ja tansk. prinssi Kristian valittiin Norjan
kuninkaaksi. Mutta kun R:n sotajoukko kesällä
1814 hyökkäsi Norjaan, taipuivat norjalaiset
sovintoon, suurkäräjät hyväksyivät Norjan
yhdistämisen erityisenä valtiona R:iin ja valitsivat
4 p. marrask. Kaarle XIII :n Norjan kuninkaaksi.
R :n ja Norjan välisen unionin ehdot määräsi
tarkemmin v:n 1815 valtionperuskirja (riksalct).

Bernadotten suku vista 1818. Kaarle
XIII :n seuraaja Kaarle XIV J u h a n a
(1818-44) ei voinut kuninkaana kauan ylläpitää
kruununprinssinä saavuttamaansa kansansuosiota.
Hänen vapaamielisille aatteille ja uudistuksille
vihamielinen kantansa ja hänen Venäjän
ystävyyttä tavoitteleva ulkopolitiikkansa herätti sekä
valtiopäivillä että sanomalehdistössä
tyytymättömyyttä ja vastustusta, jota hallitus turhaan
koetti tukahduttaa ahdistamalla ja
lakkauttamalla sanomalehtiä. Vaikka Kaarle XIVJuhana
oli ammatiltaan sotilas ja kuninkaanakin
erityisesti harrasti sotalaitoksen kehittämistä, oli
hän ensimäinen R :n hallitsija, jonka aikana
tämä valtakunta ei käynyt sotaa. Rauhan
turvissa elinkeinot edistyivät huomattavasti.
Maatalouden vaurastuttamiseksi perustettiin
talousseuroja, maanviljelyskouluja ja säästöpankkeja;
ennen alulle pantua isojakoa jatkettiin, tilojen
halkominen tehtiin mahdolliseksi. Kauppaa ja
teollisuutta edisti varsinkin laajennettu
elinkeinovapaus ja rahalaitoksen järjestäminen v:n
1834 raharealisatsionilla. minkä jälkeen
valtiopankki jälleen saattoi lunastaa setelinsä niiden
nimellisarvosta. Uusia liikenneväyliä avattiin:

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0198.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free