- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
353-354

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruotsi - Ruotsila - Ruotsin akatemia (Svenska akademien) - Ruotsin kieli ja kirjallisuus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

353

tärkein niistä oli Göötan-kanava, joka
valmistui 1832. V. 1840 saatettiin voimaan n. s.
de-partementaaliliallitus; departementteja on
seitsemän, ja jokaisen departementin päällikkönä on
asianomainen ministeri (valtioneuvos).
Karoliininen lääketieteellinen instituutti ynnä joukko
muita ammattiopistoja perustettiin. V. 1842
annettu asetus määräsi, että jokaiseen pitäjään oli
perustettava kansakoulu ja että vanhempain tuli
hankkia lapsilleen opetusta. Kaarle XIV
Juhanan jälkeen tuli hallitsijaksi hänen poikansa
Oskar I (1844-59), joka varsinkin
alkuaikoi-naan johti hallitusta vapaamieliseen suuntaan.
Taloudellinen-edistys jatkui; elinkeinovapaus ja
vapaakauppajärjestelmä saatettiin voimaan;
en-simäiset rautatiet rakennettiin;
kotitarpeen-poltto lakkautettiin. Ulkopolitiikassaan Oskar I
ei kulkenut isänsä jälkiä, vaan lähestyi
itämaisen sodan aikana Ranskaa ja Englantia;
marraskuun sopimuksessa 1855 länsivallat
sitoutuivat auttamaan R:ia Venäjän hyökkäyksiä
vastaan. Pariisissa 1856 tehdystä rauhasta R;lla
oli se etu, että Venäjä ei saanut linnoittaa
Ahvenanmaan saaria. Jo tätä ennen R. oli
lähestynyt, Tanskaa ja 1848 Slesvig-IIolsteinin kapinan
aikana lähettänyt sotaväkeä Fyeniin Jyllannin
turvaksi. Oskar I koetti saada aikaan läheistä
liittoa Tanskan kanssa ja kannatti sitä
skandinaa-vilaista liikettä, joka tähän aikaan levisi
varsinkin Skandinaavian maiden yliopistonuorisoon ja
joka tahtoi Pohjoismaiden kansoissa herättää
selvempää tietoisuutta niiden läheisestä
heimolai-suudesta ja yhteisistä eduista. Myöskin seuraava
hallitsija, Oskar I:n poika Kaarle XV
(1859-72), harrasti R:n ja Tanskan välisten suhteitten
lujittamista. R. oli juuri tekemäisillään
puolustusliiton Tanskan kanssa, kun Tanskan
kuninkaan Fredrik VII:n äkillisen kuoleman
(marrask. 1863) aiheuttama asemanmuutos sai
R:n peräytymään; monta sataa ruots.
vapaaehtoista otti kuitenkin 1864 osaa
Tanskan sotaan Preussia ja Itävaltaa vastaan.
V. 1862 julkaistuilla laeilla uudistettiin
kunnal-lislaitos. Kauan päiväjärjestyksessä ollut
kysymys eduskuntalaitoksen muuttamisesta
ratkaistiin v:n 1865 valtiopäivillä. Nelisäätyisten
valtiopäiväin sijaan tuli v:n 1866
valtiopäiväjärjestyksen mukaan kaksikamarinen eduskunta.
Suuren vaikutusvallan uudessa eduskunnassa sai
Arvid Possen johtama maamiespuolue (ks. t.).
Kaarle XV :n seuraaja oli hänen veljensä
Oskar II (1872-1907). Tämän pitkällisen
hallituksen aikana R. kehittyi yhä suuremmassa
määrässä teollisuusmaaksi, jossa varsinkin
puutavara-ja rautateollisuus ovat tärkeitä
tuotannonhaaroja; v. 1888 siirryttiin vapaakaupasta jälleen
tullisuojeluksen kannalle. Norjan ja R:n kesken
syntyneet unioni riitaisuudet kärjistyivät lopulta
niin, että unioni purkautui v. 1905 (ks. Norja,
historia). Tärkeimpiä sisäpoliittisia kysymyksiä
on kauan ollut kysymys puolustuslaitoksen
järjestämisestä, V:n 1901 asevelvollisuuslailla ja
v:n 1902 armeianjärjestyksellä tämä laitos
vihdoin saatettiin ajanmukaiselle kannalle. Kun
R:n asema ulkovaltoihin nähden unionin
purkautumisen johdosta heikontui, on R:ssa viime
aikoina erityisellä innolla harrastettu
puolustuslaitoksen vahvistamista; enemmän kuin kolmas
osa valtion menoista suoritetaan tätä nykyä ar-

12. VIII. Painettu is.

354

meian ja laivaston ylläpitämiseksi. V. 1914
päätettiin uusi sotalaitoksen järjestely (ks. Ruotsi,
sotalaitos). V. 1908 R. teki toiselta puolen
Itämeren-, toiselta puolen Pohjanmerenvaltain
kanssa sopimukset nykyisten aluesuhteitten
voi-massapitämisestä näiden merien rannoilla. Elok.
1909 tapahtui R:ssa suurlakko, johon otti osaa
284,000 työläistä, mutta joka ei vienyt
tarkoitetuille perille. Sam. v. julkaistiin uusi vaalilaki
ja uudet kunnallislait; edellinen saattoi voimaan
(miesten) yleisen äänioikeuden toisen kamarin
vaaleissa ja suhteellisen vaalitavan molempien
kamarien jäseniä valittaessa. V:sta 1907
hallitsee R:ssa Oskar II :n poika Kustaa V.
[Gei-jerin, Strinholmin, Fryxellin, Hildebrandien
historiateokset; Carlsson, ,,Sveriges historia under
konungarne af pfalziska laiset"; Malmström,
,,Sveriges politiska historia från Karl XII:s död
tili 1772"; Odhner, ,,Sveriges politiska historia
under konung Gustaf III :s regering"; Forssell.
,,Sveriges inre historia från Gustaf I";
Hildebrand, ,,Svenska statsförfattningens historiska
utveckling". vrt, Suo m i.] J. F.

Ruotsila, maatila Kiikan pitäjässä,
Kokemäenjoen rannalla, lähellä Kiikan rautatieasemaa,
käsittää R:n ratsuvelvollisen säterin sekä 7
verotilaa, yhteensä 4.ss manttaalia, 2,713 ha, josta
787,n ha peltoa. Kotitarvesaha ja -mylly sekä
pärehöylä. — Nyk. omistaja (1915) kruununvouti,
varatuomari A. A. G. Rydman. Komea
päärakennus on vrlta 1889. A. Es.

Ruotsin akatemia (Svenska akademien)
perustettiin Kustaa III:n toimesta 17S6 Ranskan
akatemian mallin mukaan. Se sai tehtäväkseen
työskennellä ruotsin kielen puhtauden ja kauneuden
edistämiseksi sekä tieteissä että runoudessa ja
kaunopuheisuudessa. Sen mielilause on „s n i 11 e
och s m a k" (nero ja. aisti). Jäseniä on 18.
Näistä valitaan pysyväinen sihteeri, sekä puoleksi
vuodeksi puheenjohta ja ja varapuheenjohtaja.
Palkintoja koskevia määräyksiä on aikojen kuluessa
monasti muuteltu; v:sta 1870 alkaen suurena
palkintona annetaan 400 kruunun arvoinen
kultamitali. Akatemian julkaisuista on ensi sijassa
mainittava sivistyshistoriallisesti tärkeä ,,Svenska
akademiens handlingar". Akatemian tehtäviin
kuului myöskin kieliopin ja sanakirjan
toimittaminen. Kielioppi julkaistiin 1836, mutta
sanakirjatyö, johon ryhdyttiin jo 1700-luvulla, ei ole
vieläkään loppuun suoritettu. Suureksi
.suunnitellusta sanakirjasta ,,Ordbok öfver svenska
språket", jota uuden suunnitelman mukaisesti on
tehty vista 1884 alkaen, on (1915) ilmestynyt
kolme nidosta, [Ljunggren, ,,Svenska akademiens
historia" (1886) .1’ " R. S.

Ruotsin kieli ja kirjallisuus. 1. Kieli.
Skand. alkukielen jakautumisesta eri murteisiin
ja näiden kehittymisestä eri kieliksi ks. S k a
n-dinaavilaiset kielet .ja Norjan
kieli ja kirjallisuus. Muista skand.
kielistä eroavasta ruotsin kielestä voidaan
tavallansa puhua jo v:sta 800. mutta vasta
13:nnella vuosis. käyvät molempien
itäskan-dinaavilaisten kielten, muin.-tanskan ja
muin.-ruotsin kielen, keskinäiset eroavaisuudet
tuntuvammiksi. Näistä mainittakoon seuraavat:
1) substantiivein yks. nom:ssa r-pääte on
säilynyt muin.-ruotsissa, mutta on kadonnut
muin.-tanskassa, esim. kalver: kalf (vasikka); 2) indi-

Ruotsila—Ruotsin kieli ja kirjallisuus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0199.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free