- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
371-372

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruotsinsalmi (Svensksund) - Ruotsin suomalaiset

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

353

Ruotsila—Ruotsin kieli ja kirjallisuus

372

välin idästä päin tulevat väylät avatuiksi ja
Kustaa III: n, joka seurasi taistelun kulkua
Kotkan saarelta, nimenomaisesta käskystä
Ehrensvärd alkoi klo 7 i 11- uuden ottelun lähes
kolminkertaista, verestä ylivoimaa vastaan. Kahden
tunnin kuluttua venäläiset pääsivät täydelleen
voitolle ja Ruotsin saaristölaivasto peräytyi yötä
myöten Svartholman linnoituksen turviin.
Ruotsalaisten tappiot olivat 1,350 miestä ja 5 isoa
sekä useita pieniä aluksia, joiden lisäksi
joukko Kyminlahteen jääneitä laivoja poltettiin
ja eräälle saarelle jäi 500 sairasta. Venäläisten
mieshukka oli 1.010 henkeä. Tämän tappion
johdosta Ruotsin maa-armeian, jonka oikeata siipeä
saaristolaivasto oli tukenut, täytyi vetäytyä
Kyminjoen taakse.

Toinen, ruotsalaisille voitollinen R:n taistelu
oleltiin 9 ja 10 p. heinäk. 1790. Ruotsin
saaristolaivasto oli suoriuduttuaan Viipurin
kujanjuoksusta (3 ]). heinäk.) vetäytynyt Kotkan
edustalle. Ylulyttyään täällä Kaarle Olavi
Cron-stedtin johtamaan osastoon se käsitti n. 150
erikokoista alusta, joissa miehistöä oli 14,000
henkeä. Päätettiin täällä ryhtyä ratkaisevaan
taisteluun. Heinäk. 8 p. saapuikin venäläinen
laivasto Kirkkomaan ja Haapasaaren välille. Siinä
oli 159 alusta, joiden joukossa isompia aluksia
(m. m. S fregattia) runsaammin kuin
ruotsalaisilla; miehistöä oli 18.500 henkeä. Johtajana oh
Nassau-Siegenin prinssi, joka he;näk. 9 p:nä
Katariina IT:n valtaistuimelle nousun
vuosipäivänä — ryhtyi taisteluun, aikoen lopullisesti
tuhota vastustajan. Ruotsin laivasto, jonka
ylipäällikkönä nimellisesti oli Kustaa ITI itse. mutta
jota varsinaisesti johti sittemmin Viaporin
luovuttamisesta tunnettu yllämain. Cronstedt,
järjestäytyi rintamaan, jonka keskusta oli
Varis-saarten ja Hietakarin välillä, oikea sivusta
suuntautui Varissaarista Mussaloon. vasen
Hietakarista Lehmään. Rintaman taakse jätettiin
varalaivoja. Taistelu alkoi 1/2 10 aam. ja loppui
vasta seuraavana aamuna Ruotsin laivaston
täydelliseen voittoon, suurimpaan, mitä se
koskaan oli saavuttanut. Tulokseen vaikutti
melkoisesti vähitellen myrskyksi yltyvä
lounaistuuli. Venäläiset olivat menettäneet n.
kolmannen osan aluksistaan (m. m. 5 fregattia), n. 6.500
miestä vankeina ja n. 3,000 kaatunutta ja
haavoittunutta. Vastapuolen tappiot olivat vain
300 miestä ja 4 alusta. Tämä taistelu ratkaisi
koko sodan ja johti piakkoin Värälän
rauhaan. Kustaa TTT. joka itse oli seurannut
taistelua veneestä rintaman takana, lyötätti voiton
johdosta muist orahan („Svensksundsmedal jen"),
jota hän itse kantoi ja joka jaettiin
kaikille taisteluun osaaottaneille upseereille.
Tukholmassa Skeppsholmenilla on R:n voiton
satavuotispäivänä (1890) paljastettu muistopatsas.

R:n taistelujen ajoilta R:n itäpuolella
olevissa salmissa on vielä jäännöksiä 1789 sinne
esteiksi upotetuista laivoista. Useilla läheisillä
saarilla on taisteluissa kaatuneiden hautoja.

Huomattuaan vv:n 1788-90 sodassa paikan
strategisen merkityksen venäläiset 1791-95
linnoittivat R:n lähistöllä olevat saaret. Tämä n. s.
R:n linnoitus (Rotsensaljmskij port), jonka
rakentaja oli sittemmin kuuluisa kenraali
Suvo-rov. oli aiottu laivastosatamaksi ia
rajavarustuk-seksi Ruotsia vastaan. Se käsitti 19 erillään

olevaa linnaketta, joista isoin osa oli Kotkan
saarella. Pari salmessa olevaa luotoa,
Varis-saaret ja Hietasaari, linnoitettiin myös ja saivat
tällöin nyk. nimensä: Fort Elisabet ja Fort Slava.
Miehistö oli 14,000 henkeä. Haminan rauhan jäi
keen Il:n linnoitus menetti merkityksensä. Sota
satamana se oli v:een 1826 ja sitten
kasarmi-paikkana kunnes armollinen käskykirje v :lta 1836
luovutti Suomen siviilihallinnolle sen
rakennukset, jotka englantilaiset hävittivät 1855. Sen
raunioita on vielä runsaasti jäljellä Katariinan
puistossa Kotkassa ja yllämainituilla luodoilla.

A. Es.

Ruotsin suomalaiset. P o h j o i s-R u o t

s i i n, Norrbottenin rannikolle, lienee
suomalaisia asettunut jo ajanlaskumme ensimäisinä
vuosisatoina. Nykyisen suomalaisasutuksen
alkuperästä on lausuttu eri mielipiteitä: M. A.
Castrén piti sitä itäsuomalaisena (kuten eräät
tutkijat myöhemminkin), Yrjö Koskinen hämäläisenä.
Kun R. s:n murre — samoinkuin Suomen
puolella rajaa — eräistä itäsuomalaisista piirteistä
huolimatta on länsisuomalaista, täytyy päättää
nykyisen asutuksen valtavalta pääosaltaan
olevan länsisuomalaista. Nimenomaan murre
viittaa eteläiseen Satakuntaan (eräiltä piirteiltään
Varsinaissuomeen), ja näin ollen on
todennäköisenä pidettävä, että n y k y i n e n
suomalaisasutus enimmäkseen on saanut alkunsa
pirkkalaisista. Tätä päätelmää tukee voimakkaasti
paikannimistö. -— Rannikolta ja Tornion-joen suulta
levisi asutus niin, että Ylitornion Pellonkylä
1553 on poh joisin kyläkunta. Jukkasjärvessä
tavataan ensimäinen uutisasukas 1631.
Kaaresuvan-nossa 1650. 1700-luvun keskivaiheilla alkoi Jälli
vaaran suom. asutus; 1740 oli Jukkasjärven
Lapissa 8 paikassa suom. uutisasukkaita. Nykyään
suom. asutus käsittää seur. Länsipohjan (Vester
bottenin) ja Lapin maakuntain pitäjät ja
kappelit: Alatornion, Karungin, Hietaniemen,
Ylitornion. Korpilompolon. Pajalan, Tärännön,
Muo-nionalustan, Junosuannon, Kaaresuannon, Juk
kasjärven ja suurimman osan Jällivaaraa.
Vanhin on suomalaisasutus Suomen rajaa vastassa
olevissa pitäjissä. — Pohjois-Ruotsin
suomalaisten lukumäärä oli 1860 13.739. 1870 14.015, 1880
16,510, 1890 19.345, 1900 21.940 ja 1910 25.266.
Norrbottenin väestöstä oli suomalaisia aiemmin n.
18%, 1900 enää vain 16% ja 1910 15,4%.
Ri-peintä on suomalaisten prosenttiluvun
aleneminen ollut Jällivaarassa, jossa vuorikaivokset ja
rautatie ovat lyhyessä ajassa
moninkertaistutta-neet ruotsalaisten lukumäärän (ruotsalaisia 1890
1.476. 1900 8.394, 1905 11.158). Kuitenkin
suomalaisten (suomenkielisten) lukumäärä
Pohj.-Ruotsissa on tuntuvasti suurempi kuin viralliset
numerot osoittavat, ja voitaneen nykyjään
arvioida n. 30.000 hengeksi.

Norrbottenin suomalaisväestö elää ylipäänsä
sangen niukoissa oloissa. Mainittavaa varakkuutta
tavataan vain pääjokien varsilla. Pääelinkeinot
ovat tietenkin maanviljelys ja karjanhoito. Ohra
on tärkein viljalaji; yleisin on kuusirivinen.
Ruista tapaa Tornion jokilaaksossa Pellon
kylään saakka. Ohran ohessa on peruna, „putti",
tärkein viljelyskasvi : sen sato ei kuitenkaan
riitä vuoden tarpeeksi. Paitsi meillä tavallisia
ohrankorjuutapoja käytetään Norrbottenissa pit
kiii pystyvartaita, joihin lyhteet pujotetaan.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0208.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free