- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
377-378

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruotujakolaitos ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

377

Ruotujakolaitos

määrätyt. Viimeinen tehtiin 1733, jolloin
Pohjanmaallakin pantiin voimaan r. Kansa suostui
näissä kontrahdeissa asettamaan määrätyn luvun
miehiä (1,000-1,200). Kuningas puolestaan takasi,
ettei kansaa muunlaisella sotaväenotolla enää
tämän lisäksi rasiteta. Tätä Kaarle XI :n ruotu
jako-laitosta on sanottu maaomaisuudesta riippuvaksi
asevelvollisuudeksi. Kaikki talot jaettiin r u
o-t u i h i n, jotka puolestansa pestasivat ja
palkkasivat miehen. Useimmiten tuli ruotu olemaan
n. 2 manttaalia; ne koetettiin jakaa niin, että
ne suuruudeltaan ja varallisuudeltaan olivat
tasaväkisiä. Suurin ruodun taloista oli päätalo ja
sen omistaja ,,ruotumestari". Kuu sotamies
oli kuollut tai hänen paikkansa muuten
tullut avoimeksi, piti ruodun hankkia uusi mies
kolmen kuukauden kuluessa. Kuka hyvänsä ei
kuitenkaan sotamieheksi kelvannut. Rykmentin
päällikkö ja ruotujen puolesta usein maaherra
yhdessä tarkastivat väenottokokouksissa
(rekry-teringsmöte) kaikki uudet miehet; silloin
hyljättiin heikot ja kykenemättömät. Ruodun
päätalo oli pääasiallisesti vastuussa sotamiehen
hankkimisesta. Sotamiehet saivat ruodultansa pestin
(10-125 kruunua), vuosipalkan (2-15 kruunua),
torpan, johon kuului tupa tarpeellisine
ulkohuo-neineen, kaalimaa, 1/2 tynnyrinalaa peltoa, niitty,
josta voi saada 2 häkkiä heiniä. Missä torppia ei
ollut, siellä saivat sotamiehet asunnon sekä
muonan ruodulta. Palkka oli eri suuri eri seuduilla.
Kokouksiin ja katsastuksiin piti ruodun myös
miehensä kyyditä ja huolehtia heidän
elannostaan niissä. Kustaa III:n ajoista maksoivat
ruodut muutamissa osissa valtakuntaa
katsastusajan muonasta erikoisen passevolanssimaksun,
joka 1812 tuli yleiseksi Ruotsissa. Sodan aikana
piti ruotujen huolehtia sotamiesten torppien
kunnossapitämisestä. Ruodut olivat vielä velvolliset
sotamiehilleen kustantamaan tarpeelliset
pito-vaatteet ; kruunu antoi heille univormupuvut sekä
aseet. Ruotujaosta olivat vapautetut:
säteri-talot, kuninkaankartanot ja -karjatalot, papin
ja lukkarin puustellit sekä prebendatalot, osa
siviiliviranomaisten puustelleista,
sotilaspuustel-lit, ratsutilat, osa kestikievareista, posti- ja
luotsitaloista, ynnä jotkut muut. —
Kuninkaan-ja karjakartanolta sekä puhtaita kruununtaloja
tehtiin upseerien puustelleiksi. Ne
valittiin siten, että päällikkö tuli asumaan väkensä
keskellä voidakseen tarkemmin pitää sitä silmällä.
Palkkansa päällystö sai osaksi talonveroina.
Tarkat maakirjat tehtiin kaikista sotalaitokselle
määrätyistä taloista ja veroista. — Ahkeraan oli
määrätty sotaharjoituksia, kokouksia ja
katsastuksia pidettäväksi. Kuri oli ankara ja
sotamiehet saivat kestää kovia ponnistuksia. Yleisissä
kokouksissa ja katsastuksissa tarkastettiin aseet
ja vaatteet, otettiin ja erotettiin sotamiehiä ja
ratkaistiin riitoja. Uskonnollinen Kaarle XI oli
määrännyt, että tällaisissa kokouksissa
sotamiehillä myös kuulusteltaisiin kristinopin
pää-totuuksia. — Sisämaassa asettivat ruodut
miehiä jalkaväkeen, rannikolla ja saaristossa
laivastoon (merimiesruodut). Kaupungit asettivat myös
laivastoväkeä.

Ne kruununtalot, joiden vero ennen oli mennyt
r a t s u v ä e n pitoon, saivat nyt tämän veron
asemesta asettaa miehen ja ratsun täysine
varustuksineen armeiaan. Näitä taloja ruvettiin

nimittämään ratsutiloiksi (ks. t.) 1. r u s
t-holleiksi. Kaarle XI perusti senlisäksi
uusia ratsutiloja osaksi peruuttamistansa taloista,
osaksi tavallisista verotaloista, joiden omistajien
kanssa tehtiin erikoisia sopimuksia: he saivat
vapautusta tai lyhennystä veroista suorittamalla
vain ratsupalvelusta. Ellei vapautusta
ratsutilasta kruunulle tulevasta verosta katsottu
riittäväksi korvaukseksi" ratsupalveluksesta, saivat
ne kantaa joidenkuiden lähitalojen verot. Näitä
taloja sanottiin augmentti- 1. a k
u-menttitaloiksi. Kullekin ratsutilalle annet
-tiin erikoinen ratsutilakirja.

Ratsutilojen tuli sodan ja rauhan aikana hank
kia ja kustantaa hevonen ja mies täysissä
varustuksissa. Kun mies tai hevonen oli kuollut tai
niiden paikka muuten tullut tyhjäksi, tuli
ratsutilojen kuuden viikon kuluessa hankkia uusi.
Samaten kuin jalkaväen päällystö sai ratsuväenkin
puustelleja asuttavaksensa ja palkkansa
erinimisinä talonveroina.

Aikojen kuluessa tähän järjestelmään tehtiin
joitakin muutoksia. Niinpä sallittiin myöhemmin.
1700-luvulta alkaen, että ruotuväki rykmenteissä
oli vakansseja, s. o. ne eivät olleet
täysilukuisia, jolloin puuttuvien miesten ja hevosten
puolesta maksettiin erikoinen v a k a n s s i v e r o.
Mutta toisenlainenkin ilmiö oli havaittavissa.
Ruodut velvoitettiin vakinaisten miesten lisäksi
hankkimaan täydennysmiehiä
(vargc-ringskarlar), jotka varsinkin Suomessa ajoittain
muodostivat melkoisia joukkoja; etenkin 1741 v:n
sodan jälkeen asetettiin tällaisia
täydennysjoukkoja (Pohjanmaalla rahvas ei ottanut niitä
asettaaksensa; Ruotsin puolella koko tämä uusi
laitos jäi vähiin tuloksiin).

V:n 1788-90 sodan syttyessä oli olemassa
seuraavat jaoitetut joukot:

Jalkaväkeä:
Turun läänin rykmentti 8 komppaniaa 1,025 miestä
Porin 8 ., 1,025 „
Hämeen ,,8 ,, 1,025 „
Savon
jalkaväkirykmentti * 8 „ 954
Uudenmaan „ 8 „ 1,025 „
Elimäen komppania
Kyminkartanon
pataljoona 1 „ 92 „
Pohjanmaan rykmentti 8 ,. 1,200 „
Kajaanin pataljoona

(ruotujakoinen osa) 4 .. 356 ,.

Yhteensä 58 kompp. 6.702 miestä
Ratsuväkeä:

Henki rakuuna
rykmentti 8 eskadroonaa 1,000 miestä
Uudenmaan rakuuna-

rykmentti 8 ., 1.000

Kyminkartanon

eskadroona 1 „ 50 „

Karjalan rakuuna-

rvkmentti 2 „ 200

Yhteensä 19 eskadr.

2,250 miestä

Vv:n 1788-90 sodan jälkeen muodostettiin
henkirakuunarvkmentistä ja osasta Uudenmaan
rakuunoita jalkaväkijoukkoja. Henkirakuunoista
muodostettiin :

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0211.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free