- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
379-380

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruotujakolaitos ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

379

Turun läänin rykmentin

ratsutilapataljoona 4 komppaniaa 50U miestä
Porin rykmentin
ratsutilapataljoona 4 komppaniaa 500 miestä

Uudenmaan rakuunarykmentistä muodostettiin
Hämeen rykmentin jääkäripataljoona, 4
komppaniaa, yhteensä 500 miestä.

Vv:n 1808-09 sodan alkaessa oli Suomen
jaoite-tun armeian miesluku:
Vakinaista väkeä:

Jalkaväkeä 8,199 miestä
Ratsuväkeä 750 „

T ä y d e n n y s v ä k e ä 4,050 „

Yhteensä 12,999 miestä

Karjala, jossa ei aikaisemmin ollut
ruotuväkeä, jaettiin nyt 416 ruotuun, mutta rahvas
pääsi pyynnöstään toistaiseksi asettamasta
sotaväkeä suorittamalla aikaisemmin maksettua n. s.
j ä ä k ä r i v e r o a kahta vertaa enemmän. Tällä
verolla ylläpidettiin pestattua joukkoa, n. s.
Karjalan jääkäreitä, joita oli 600 miestä
ja joiden riveissä syntyneitten aukkojen
täyttämisestä rahvaan itsensä tuli pitää huoli.

R. oli voimassa Ruotsissa tälle vuosisadalle
saakka. Vasta 1901 saatiin uusi
asevelvollisuuslaki, seur. v:n alusta vapautettiin ruodut ja
ratsutilat velvollisuudesta asettaa uusia miehiä
(viime vuosisadan kuluessa oli useaan kertaan
muutettu ruotujen velvollisuuksia miesten
vaatetuksen, palkan y. m. suhteen sekä sallittu
kokonaisia rykmenttejäkin olla vakanssitilassa). V.
1909 oli Ruotsissa vielä 5,795 miestä ruotuväkeä.

Suomessa r. lakkasi 1809. Porvoon
valtiopäivillä Aleksanteri I suostui säätyjen anomukseen,
että Suomi sotaväen asettamisen sijasta maksaisi
50 vuotena erikoista veroa: 8 tyn. ruista ja
2 1/2 tyn. kauraa ratsutilalta sekä 22U tyn. ruista
ja 1 tyn. kauraa ruodulta. Täydennysmiehistön
ja laivaväen asemesta maksettiin myös veroa.
Vasta itämaisen sodan aikana 1854 asetettiin
Turun ja Porin, sekä Vaasan ja Oulun lääneissä
2 ruotutarkk’ampu japataljoonaa, à 600 miestä.
Myöhemmin asetettiin sitten muihinkin
lääneihin samanlaisia tarkk’ampu japataljooneja, jotka
kuitenkin jälleen 1867 lakkautettiin. Kun 1879
Suomessa asevelvollisuus oli pantu voimaan,
lakkautettiin r. 1885; vakanssimaksuja maksettiin
kuitenkin v :een 1889.

Aikoinaan r. oli sotalaitoksena aivan
erinomainen. Samoihin aikoihin, jolloin muualla
maailmassa oli etupäässä palkkajoukkoja, oli Ruotsissa
ja Suomessa kotimainen, kansallinen sotavoima,
joka vielä asui ja elikin kansan keskellä.
R :n tuottama rasitus ei myöskään ollut niin
suuri, ettei kansa sitä olisi voinut kestää.
Edellistä sotaväenotto järjestelmää se oli paljoa
parempi. Väärinkäytökset vältettiin paremmin,
kun sotamies kaikissa tapauksissa oli vapaasti
pestattu ja palkkaa nauttiva. Sotamiehet
olivatkin rauhan aikana hyödyllisiä yhteiskunnan
jäseniä, useimmiten he viljelivät peltotilkkukaan
tai auttoivat isäntiään maatöissä, sodan
puhjetessa taas tarttuivat aseisiin. Heikoin kohta
tässä laitoksessa oli se, että harjoitus jäi useasti
liian vähiin; ei ollut helppo saada hajallaan
asuvia miehiä koolle. [Frosterus. »Inleduing tili

380

svenska krigs-lagfarenheten"; Rabenius, „Om
båtsmanshållet" : Wijkander, »Öfversigt af svenska
krigsförfattningens historiska utveckling från
äldre tider tili indelnings verkets afslutande år
1733"; Mankell, »Anteckningar rörande finska
arméens och Finlands krigshistoria".]

E. IV. J. & M. v. 11.

Ruotulaitos ks. R u o t u j a k o 1 a i t o s.

Ruotumanttaali ks. Ruotu j akolaitos.

Ruotumestari ks. Ruotu j akol a itos.

Ruotus, kansanrunossa esiintyvä Herodeksen
(ks. t.) nimen väännös.

Ruotutalo ks. Ruotuj akolaitos.

Ruotuvakanssi ks. Ruotujakolaitos.

Ruotuväki ks. Ruotujakolaitos.

Ruoveden kihlakunta käsittää Ruoveden,
Vilppulan, Kurun, Teiskon, Oriveden ja
Juupajoen kunnat Hämeen lääniä. Pinta-ala (maata)
2,796,2 km2; väkiluku (1908) 33.163 henkeä (=
11,9 1 km2:iä kohti).

Ruoveden tuomiokunta käsittää seur. 3
kä-räjäkuntaa: 1. Ruovesi ja Vilppula; 2. Orivesi
ja Juupajoki; 3. Kuru ja Teisko. Turun
hovioikeuden alainen.

Ruovesi. 1. Ku n t a, Hämeen 1., Ruoveden
kih-lak., Ruoveden-Vilppulan nimismiesp.; kirkolle
sekä Vilppulan että Korkeakosken
rautatieasemilta 32 km. Pinta-ala (Ruovesi ynnä osa Vilppu
laa) 1,034,4 km2, josta viljeltyä maata (1910) 11,021
ha (siinä luvussa luonnonniityt 2,356 ha,
puutarha-ala 33,4 ha). Manttaalimäärä 51,7552, talonsavuja
304, torpansavuja 737 ja muita savuja 980 (1907).
11,265 as. (1913); 2,249 ruokakuntaa, joista
maanviljelys pääelinkeinona 1,496:11a, teollisuus
411: llä (1901). 893 hevosta, 3,134 nautaa
(1912). — Kansakouluja (1914) 15 (22 opett.).
Säästöpankki. Kunnanlääkäri. Apteekki.
Kunnansairaala. Keuhkotautiparantola (rakennuttanut
maanviljelysneuvos A. Aminoff, omistaa R:ii
kunta, avustaa „Keräystoimikunta vähävaraisten
keuhkotautisten hyväksi"). —Teollisuuslaitoksia:
Vehkakosken saha (rva A. Grönberger) ; Salmen
saha (J. Virtanen); Muroleen saha (A. Eklöf o.-y.) ;
Pekkalan meijeri (A. Aminoff). — Vanhoja
kartanoita: Pekkala (ks. t.), Pitkälä, Ritoniemi
y m. — Luonnonnähtävyyksiä: Koveron järvi.
Helvetin kolu, »Runebergin lähde" (Kirstan
lähde), Poukanharju y. m. — 2. Seurakunta,
konsistorillineiii Porvoon hiippak» Ruoveden
rovastik.; lohkaistu Pirkkalasta (ks. t.) omaksi
emäseurakunnaksi n. 1576 (tahi 1571). R:een
ovat aikoinaan kuuluneet seuraavat nykyjään
itsenäiset khrakunnat: Virrat, Ätsäri, Kuru,
Keuruu, Pihlajavesi, Multia ja Vilppula.
Kirkko puusta, rak. 1778, korj. 1852 ja 1905.
[K. R. H., »Piirteitä Ruoveden pitäjästä"
(Aamulehti 1912, N:o 22).] L. H-nen.

Ruovivesi (engl. bilge-water), aluksen pohjalle
sen sisälankutuksen alle kokoontunut vuoto- y. m.
vesi. F. W. L.

Ruovonpäristäjä, kaulushaikaran (ks. t.)
toi-sintonimi. vrt. myös Pelikaani.

Rupeama, kahden aterian välinen aika,
ruoka-väli.

Rupi (lat. crusta), kuolleista kudososista ja
ihottumien eritteestä muodostunut kerrostuma
ihossa tai limakalvoissa. Polttamalla tai
syövyttämällä (hapot, alkalit) tuhoutuneita
kudos-osia sanotaan karstaksi (escliara) ; vasta sit-

Ruotulaitos—Rupi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0212.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free