- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
385-386

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rusko ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

385

Rusko—Ruskolevät

386

leen sekä ankaria vastustajia että innokkaita
ihailijoita. Hänen tyylinsä on loistavaa ja
henkevää, hänen
taidekäsityk-sensä herkkä ja totuuteen
pyrkivä, joskin hän
teknillisiä seikkoja
arvostellessaan iskee usein harhaan.
N. s. prerafaeliittista
taidesuuntaa R. lämpimästi
puolusti. Taiteellisia
näkökantojaan hän edelleeu
esitti teoksissaan : ,.The
se-ven lamps of architecture"
(1849), „The stones of
Ve-niee" (3 nid., 1851-53),
„Giotto and his works in
Padua" (1854-55),
Clements of drawing" (1857)
y. m. Mutta varsin pian
hänen tuotantonsa sai
uuden suunnan: Stuart Millin ja Carlylen
vaikutuksesta hän yritti sovelluttaa
taiteeseenkin sosiaalis-poliittisia ja
kansantaloudellisia näkökantoja, taistellen sen mielipiteen
puolesta, että taiteen tulee palvella ja kasvattaa
suurta yleisöä. Hän perusti työväestöä varten
piirustus- ja taidekouluja sekä taidemuseoita,
herätti jälleen harrastusta käsiteollisuuteen ja
viittasi tietä uudenaikaiselle koristetaiteelle. Hän
inhosi nykyaikaisen yhteiskunnan työnjakoa,
suuria savuisia telidaskaupunkeja ja yksitoikkoisia
työkasarmeja, perusti
kommunistis-ko’operatiivisen yhteiskunnan ,,St, GeorgeJs guild"in sekä
rakennutti malliasuntoja työväestölle. Monissa
teoksissaan hän esitti uudistus-aatteitaan: „The
po-litical economy of art" (1858), „Unto this last"
(1860), j.Munera pulveris" (1862-63), „Crown of
wild olive" (1860), „Sesame and lilies" (1865),
.,Ethics of the dust" (1866), „Time and tide"
(•1867), „Fors clavigera" (1871-84). Vv. 1869-84
R. toimi taidehistorian professorina Oxfordissa.
Hermosairautensa vuoksi hän vietti loppuikänsä
eristettyä elämää kirjoittaen elämäkertaansa
„Præterita" (3 nid., 1886-89). R:n teokset,
erikoiset ,,Ruskin-Reading-Guilds", joita nykyään
myödään tuhansittain, ovat ilmestyneet koottuna
painoksena. [Mather, „Life and teaching of J.
R.", 6 :s pain. (1902), W. G. Collingwood, „The
life and work of J. R." (1893), Hohson, „J. R.,
social reformer" (1899), R. de la Sizeranne, „R.
et la religion de la heauté" (1897), M. v.
Bunsen, „J. R., sein Leben und sein Wirken" (1903).]

H. Kr-n.

Rusko. 1. K u n t a, Turun ja Porin 1.,
Maskun kihlak., Raision-Naantalin-Ruskon
nimis-miesp.; kirkolle 11 km Turusta. Pinta-ala 47,2
km2, josta viljeltyä maata (1910) 1,468 ha (siinä
luvussa luonnonniityt 99 ha). Manttaalimäärä
16 5/i2, talonsavu ja 40, torpansavuja 18 ja muita
savuja 107 (1907). 745 as. (1913); 165
ruokakuntaa, joista maanvil jelys pääelinkeinona 85 :llä
(1901). 163 hevosta, 619 nautaa (1912).
—Kansakouluja 1 (1914). — Teollisuuslaitoksia: Ruskon
ja Vahdon osuusmeijeri. — Historiallisia
muistoja: ks. Märttelä. — Vanhasta 1200-luvulla
rakennetusta kirkosta siirretty suuri joukko
vanhoja esineitä Turun museoon. — 2.
Seurakunta, keisarillinen, Turun arkkihiippak.,
Mynämäen rovastik.; vanha seurakunta
katoli-13. VIII. Painettu »h 16.

seita ajalta oli v:sta 1340 (kuten Raisio, Lieto
ja Nousiainenkin) Turun tuomiorovastin
annek-sina ainakin v:een 1540, sittemmin Raision
anneksina (tai kappelina), kunnes 1577 tuli
Maskun anneksiksi, määrättiin sen. päät. 30p:ltä
toukok. 1893 lakkautettavaksi, mutta ennenkuin
määräys ennätettiin panna toimeen, antoi senaatti
uuden määräyksen 1900 (11 p. jouluk.), jonka
mukaan R. oli erotettava eri khrakunnaksi, mikä
toteutui 1907. — Kirkko harmaasta kivestä, rak.
1200-luvulla. L. H-nen.

Ruskohiili, fossiilisista kasvinjäännöksistä
muodostunut hiiliaine. Se eroaa kivihiilestä
siinä, että sen hiiltyminen on vähemmän pitkälle
ehtinyt, väri ruskea, ja että se värjää
kalilipeä-liuoksen ruskeaksi, syttyy helposti ja palaa
savuavalla liekillä. Hiilenpitoisuus on 50-70 %. R:tä
tavataan tertiäärisysteemin kerrostumissa
Pohjois* ja Keski-Saksassa, Puolassa ja Böömissä,
Devonshiressä, Fär-saarilla ja Islannissa,
Pohjois-Ameriikassa y. m. Sitä käytetään etupäässä
polttoaineeksi. P. E.

Ruskolevät. 1. Varsinaiset
ruskolevät (Phæophyta, Phæophyceæ) ovat hyvin
eri näköisiä vedessä kasvavia leväkasveja,
joiden soluissa on lehtivihreälle läheistä sukua
olevaa, värihiukkasissa tavattavaa 1 e v ä r u s k e a a,
joka antaa r:ille keltaisen t. ruskean värin.
Yhteyttämistuloksena syntyy öljyä. Sekovarsi on
hyvin monimuotoinen, alkaen pienistä
yksinkertaisista haarautuneista rihmoista melkoisessa
määrässä ja hyvin säännöllisesti erilaistuneisiin
suuriin muotoihin, joilla on selvät, alustaan
kiinnittyvät juurimaiset elimet sekä
varsimaiset ja lehtimäiset osat. Sisärakenne on silloin
tav. myös hyvin kehittynyt (vahvike-,
yliteyttä-mis-, varasto- ja jolitosolukkoja voi olla). Yleistä
on suuri limaisuus (suojeluskeino kuivettumista
ja aaltojen vaikutusta vastaan).
Lisääntymiselimet ovat vain harvoilla muodoilla täydellisesti
tunnetut. Eri määrässä kehittynyttä suvullista
lisääntymistä tavataan. Eräillä muodoilla
hedelmöittävät munapesäkkeestä ulos tulleen
liikkumattoman munasolun liikkuvat siittiöt (Fucaccce),
toisilla liikkumattomat siittosolut. Edelleen on
muotoja, joilla sukusolut (gameetit) ovat kaikki
liikkuvia (parveilusiitossoluja), joko samanlaisia
t. erimuotoisia. Useilla on suvullisen
lisääntymisen ohella suvuttomia parveilusoluja, jollaisina
voivat toimia myös yhtymättömät sukusolut.
Liikkumista välittävät kaksi värekarvaa sijaitsevat
lisääntymissoluissa sivullisesti. Lisääntyminen
voi monella tapahtua myös sekovarren
murto-kappaleiden avulla t. yksityisillä muodoilla
liikkumattomien itiöidenkin välityksellä. Useimmat
r. elävät merissä, varsinkin kylmissä ja
lauhkeissa. Monet kasvavat uiko- 1. päällysvieraina
toisilla levillä t. toisten sisässäkin. Jotkut ovat
loisia. Sukulaisuussuhteita ylöspäin ei ole voitu
näyttää toteen, joten ryhmä on sukupuussa
alhainen, erillinen haara. Fossiileina on r:iä
todennäköisesti tavattu jo siluurissa ja devonissa.
2 pääryhmää erotetaan: Pliceosporeæ (p a
r-v e i 1 u s o 1 u i s e t r.), joilla lisääntymiselimet
syntyvät sekovarren pinnalla joko erityisissä
haarakkeissa t. erilaistuneissa pintasoluissa.
Kaikki lisääntymiselimet liikkuvia, paitsi
pienessä, erillisessä Tilopteridaccce ryhmässä.
Etelä-ja Keski-Suomen rannikoilla kasvavat meressä

John Ruskin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0215.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free