- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
389-390

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruskolilja ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

389

Ruskolilja—Russell

390

Erilaisia piileviä. 1 Synedra, 2 Navicula, 3
GrammMo-phora, 4 Fragilaria, 5 Meridion, 6 Pleiirosigma angulatum. 7
Diatoma, 8 Cymbella. i) Schisonema, 10 Gomphonema, 11
Bid-dulphia. 12 Actinoptychus, 13 Triceratium, 14 Barteriastrum.
Kuvissa 1—5, 7, 10 ja 12: a piilevä päällyssivulta, b
vyöhyke-sivulta nähtynä. Kuva 9 a hyytelövarsikkoinen yhteiskunta
luonnoll. koossa, b osa siitä paljon suurennettuna. Kuva 14
esittää luonteenomaista kellujamuotoa. Kaikki kuvat,
paitsi 9 a, paljon suurennettuja.

hykesivuilta katsottuna erimuotoinen. Solujen
muoto vaihtelee eri lajeilla mitä moninaisimmalla
tavalla, pyöreästä kolmikulmaiseen,
suorakaidemaiseen, sukkulamaiseen, neulamaiseen j. n. e.
Usein on (plankton-muodoilla) kellumista
helpottavia sarvimaisia, piikkimäisiä y. m. lisäkkeitä.
Hyvin yleisesti on solun muoto tarkoin
tasa-mukainen. Useilla on omituinen ryömivä liike,
joka tapahtuu napaviivan raosta esiin tulevan,
virtaamisliikkeessä olevan plasman avulla.
Piilevät lisääntyvät jakautumalla siten, että kuoret
loittonevat toisistaan, solunsisällys jakautuu
kahtia ja kumpikin osa synnyttää kuorelleen uuden
pienemmän sisäkuoren. Toinen uusista yksilöistä
tulee täten pienemmäksi. Uusiutuvien jakojen
kautta tapahtuva vähittäinen pieneneminen
kes-keytyy itiömuodostuksen kautta. Syntyy 1 t. 2
itiötä, jotka eri muodoilla muodostuvat eri
tavalla, suvuttomasti t. kopulatsionin kautta. Itiö
on suurempi kuin se tai ne solut, joista se
syntyy; tämän vuoksi sitä nimitetään
paisuma-itiöksi (auxospor). Siitä voi heti kasvaa uusi
yksilö. Piileviä on muutamia tuhansia lajeja ja
ne ovat levinneet ympäri maapallon.
Tavattoman yksilörikas on ryhmä varsinkin pohjoisissa
merissä. Planktonissa ne muodostavat usein
pääosan, ollen siten tärkeää pienten vesieläinten ja
siis ainakin välillisesti kalojen ruokaa.
Meri-ja makeassa vedessä on useimmiten aivan eri
lajit. Alustalla elävät piilevät muodostavat usein
ruskeita peitteitä suuremmille vesikasveille,
vedessä oleville kiville j. n. e. Jotkut ovat
sapro-fyyttejä. Piikuoria tavataan yleisesti useissa
geologisissa kerrostumissa liituajalta lähtien ja
muodostavat valkeana, harmaana t. ruskeana
jauheena pii- 1. kiiseliguurin ja
piilevä-maan nimellä tunnettuja, paikoitellen melko
mahtavia (Liineburgin nummella 12 m) kerroksia.
Suomessakin on piilevämaata (ks.
Kiiseli-guuri). Piileväjauhetta käytetään paljon väri-

teollisuudessa, puhdistus- ja pakkausaineena,
po-leeraukseen, tulenkestävien vaatteiden, vesilasin
ja dynamiitin (ks. t.) valmistukseen y. m.
Hieno-rakenteisen kuorensa takia useat piilevät ovat
sopivia mikroskoopin hyvyyttä osoittavia
koe-esi-neitä (esim. Pleurosigma angulatum).
Johtofos-siileina ne ovat nuoremmissa kerrostumissa
tiedemiehille usein hyvin tärkeitä, esim. meikäläisiä
Ancylus-, Litorina- y. m. kerrostumia (savia y.
m.) tutkittaessa. Selviteltäessä vesimassojen liik
keitä merissä on niiden tuntemisella
hydrogra-feille suuri merkitys. Piileväsukuja mainittakoon
Diatoma, Synedra, Epithemia, Navicula, Nitschia,
Pinnularia, Gomphonema y. m.; meidän järviemme
planktonissa ovat erinomaisen yleisiä m. m.
Me-losira, Asterionella ja Tabellaria-lajit. K. L.

Ruskolilja ks. L i 1 i u m.

Ruskosammalet, soita muodostavat,
tavallisesti ruskeanväriset lajit Amblystegium, Eypnum,
Paludella y. m. sammalsuvuista, etenkin
ensin-mainitusta. E. kasvavat varsinkin
kalkinpitoi-sissa, ravintorikkaissa soissa (päinvastoin kuin
valko- 1. rahkasammalet, Sphagnum) ja
muodostavat r u s k o s a m m a 1 s o i t a ja
-turvetta. vrt. Suo. K. L.

Rusniakit ks. Ruteenit.

Ruso juuri ks. Lithospermum a r v e n s e.

Rusokki ks. B i d e n s.

Russakka ks. Torakat.

Russell [rasal], vanha engl. suku, jonka
jäsenet 17:nneltä vuosis. ovat kuuluneet
whig-puolueeseen.

1. William R. (1639-83), valtiomies, välit
tiin 1661 alihuoneeseen ja oli v:sta 1673
vas-tustuspuolueen johtaja; hän oli niitä, jotka
innokkaimmin vaativat, että Kaarle II :n veli,
Jaakko herttua, oli katolisena suljettava pois
kruununperimyksestä. Syytettynä osanotosta
kuningasta vastaan tehtyyn salaliittoon R., vaikka
hän epäilemättä oli viaton, tuomittiin kuolemaan
ja mestattiin. Norj. runoilija A. Munch on
käsitellyt hänen kohtaloansa näytelmässä ,,Lord
William R.", ja Guizot on kuvannut hänen ja hänen
vaimonsa hellää suhdetta („L’amour dans le
mariage").

2. Edward R. (1653-1727), amiraali,
edellisen serkku; oli 1688 toimeenpannun
vallankumouksen päämiehiä, mutta koetti siitä
huolimatta pitää yllä salaisia suhteita
karkoitettui-hin Stuarteihin; voitti 1692 Ranskan laivaston
La Hoguen kohdalla.

3. John R. (1792-1878), jaarli, valtiomies;
valittiin 1813 alihuoneeseen; sai 1828 aikaan
test-säännön kumoamisen; sai 1831 tehtäväkseen
valmistaa uuden vaalilain ehdotuksen: „suuren
parlamentinparannuksen" perille ajaminen olikin
osaltaan hänen ansiotansa; tuli 1835 sisäasiain-,
1839 siirtomaaministeriksi; edellisessä toimessa
ollessaan sai hyväksytyksi sarjan tärkeitä
reformilakeja (vaivaishoitolain, kaupunkien
kunnallislain, siviiliavioliittolain). Ministeristön
erottua 1841 R. oli vapaamielisten johtajana siinä
taistelussa, jota käytiin vapaakaupan hyväksi, ja
tuli 1846 pääministeriksi vieden vapaamielisen
talouspolitiikan päätökseen laivaliikennelakien
kumoamisella; kukistui helmik. 1852, mutta
rupesi joiiluk. sam. v. jäseneksi Aberdeenin
koalitsioniministeristöön; tuli 1855
Palmer-stonin ministeristöön, mutta luopui jo heinäk.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0217.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free