- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
391-392

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruskolilja ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

391

Russkaja pravda—Rustokalat

392

sam. v. sen johdosta, että oli huonosti
suorittanut erään diplomaattisen tehtävän Wienissä;
oli 1859-65 ulkoasiainministerinä, mutta osoitti
tässä virassa sekä tietämättömyyttä että
taitamattomuutta; suuri merkitys oli kuitenkin sillä,
että hän kannatti Italian yliteyspyrintöjä;
sensijaan hänen esiintymisensä puolalaisten hyväksi
1S63 ei vienyt mihinkään tuloksiin. Palmerstonin
kuoltua 1865 hän tuli pääministeriksi, mutta
luopui jo saui. v. Julkaissut m. m. William R:n
elämäkerran ja muistelmia. [Spencer Walpolen
kirjoittama elämäkerta.] J. F.

Russkaja pravda (»venäläinen oikeus"),
muinaisvenäläinen lakikirja, jonka vanhin
tunnettu käsikirjoitus on 13:nnen vuosis. lopulta.
Se on kokoonpantu 1019 suuriruhtinas Jaroslavin
toimesta ja 011 erittäin mielenkiintoinen lähde
muin.-ven. oikeustapain ja -käsitteiden
tuntemiseen. Nykyään on olemassa laaja kirjallisuus
sen alkuperäisistä slaav. ja siihen vaikuttaneista
mskand. ja bysanttil. aineksista. Parhaat R. p:n
julkaisut ovat Mrocek-Drozdovskijn ja
Sergeje-vitsin (1904). Tärkeimmät sitä koskevat
tutkimukset ovat kirjoittaneet Vladimirskij-Budanov
ja M. A. Djakonov venäjäksi sekä saksaksi
J. F. G. Ewers »Das älteste Recht der Russen"
(1826) ja L. K. Goetz »Das russische Recht" I-IV
(1910-13). J. J. M.

Russkija vedomosti (»Venäläiset uutiset"),
Moskovassa ilmestyvä jokapäiväinen sanomalehti;
sen perusti 1863 N. F. Pavlov; maltillinen,
edistysmielinen; useat kirjoittajat yliopistomiehiä.

Russofiilit (nilat, russo = venäläinen, ja
kreikan philos- ystävä), venäläisystävät.

Russula, hapero, ks. Helttasienet.

Russwurm, Karl (1812-83),
itämerenmaakun-talainen historian- ja sukuliistoriantutkija, oli
v:sta 1869 lähtien arkivaarina Viron
ritariston-arkistossa Tallinnassa. Hänen lukuisista
tutkimuksistaan mainittakoon: »Eihofolke oder die
Schweden an den Küsten Ehstlands und auf Runö’’
(1855), »Sagen aus Hapsal und der Umgegend"
(1860) ja »Besitzungen des Deutschen Ordens in
Schweden" (1861). " IL O.

Rustholli (ruots. rusthdll) ks. Ratsutila.

Rusthollivakanssi ks.
Ruotujakolaitos.

Rustiikka (lat. opus rusticum =
maalaistyö-tapa), rakennust., fasadi pinnaltaan tavalla tai
toisella karkeiksi, ulospäin mykeviksi jätetyistä
rosopintaisista kvaaderi- (neljäkäs-) kivistä tehty
ulkomuurirakenne. R:lla on
yhä vieläkin tärkeä sija
luonnollisesta kivestä tehdyissä
fasadeissa. Aikaisimpina
esimerkkeinä mainittakoon
kuningas Salomon rakennuttama
Jerusalemin muuri sekä
varsinkin eräät roomalaisten
rakennukset, joissa r.-kivet
olivat varustetut
reunatasauk-sella. Italian keskiaikaisissa
rakennuksissa r.-kivet olivat
kokonaan karkeapintaiset ja
kivien suuruusmitat
satunnaiset (Palazzo Vecellio
Firenzessä, Pai. Ricciarelli
Volter-rassa), muistuttaen
nykyaikaista varsinkin Skotlan-

1. Roomalaista
rus-tiikkaa.

2. Pahizzo Strozzi.
Firenze.

nissa ja Pohjois-Ameriikassa käytettyä r :aa.
Esi-renesanssin aikana r. alkaa täysin harkitulla
tavalla kehittyä siksi vaikuttavaksi ja
monivivahteiseksi rakennustaiteelliseksi tekijäksi,
jollaisena se on tavattavissa Toscanan
suurenmoisissa palatsifasadeissa. Tunnusmerkillistä on
näille hienoiksi hakattujen erikoisosien, listojen
y. m. sovittaminen voimakkaan r:n rinnalle, joka
alakerroksessa useinkin on hyvin uhkeaa
hienon-tuen kerros kerrokselta ylöspäin. Palazzo Pitti’n
(Firenzessä) terassimuureissa ulkonevat mahtavat
r.-kivet 1 111:11 ja suurin kivi on lähes 9 m pitkä.
[»Handbuch der Architektur", 2 :sen osan 5 :s
nide.] K. S. K.

Rusto (cartilago) on tukikudokseen kuuluva
pehmeä, kimmoinen kellanliannaa aine, jonka
muodostavat osaksi pyöreähköt isot rustosolut
osaksi näiden välinen soluväliaine. R.-solut ovat
sinne tänne siroteltuina soluväliaineessa, joka
muodostaa näille vahvempia r.-solukoteloita.
Tällaisessa kotelossa sijaitsee joko yksi tai
tavallisesti useampi solu, mitkä solut silloin ovat
syntyneet alkujaan mainitussa kotelossa sijainneesta
yhdestä ainoasta solusta. Solujen välinen
väliaine on joko homogeenista, lasinkirkasta,
hya-liiniainetta (lasi- 1. hyaliinirusto) tai on tässä
väliaineessa sidekudossäikeitä ’(sidekudos-r.) tai
kimmoisia säikeitä (kimmoinen 1. elastinen r.).
R:oa on täysikasvaneella useissa
ruumiinkoh-dissa (kurkunpää-r :t, kylki-r:t, nivel-r:t, nenän
r:t, ilmatorven ja sen haarojen r:t, korva-r:t
j. n. e.). Sikiöllä on koko »luuranko" r:n
muodostama, mikä r. myöhemmin luutuu. Samoin
näemme, että r. yksilön vanhetessa myös voi
luutua (esim. kurkunpää-r :t ja kylki-r:t).
Alemmilla luurankoisilla r. on niinikään
runsaammin esiintyvä kuin korkeammilla (esim.
rusto-kalat, joiden koko tukielimistö on r:n
muodostama). Keittäessä syntyy r:sta r.-liimaa, n. s.
kondriinia. Y. K.

Rustokalat, leveä- 1. poikkisuiset
(Cliondropterygii, Plagiostomi, Elasmobranchii 1.
Selachii; viimemainittua nimeä käytetään myös
erityisesti haikaloista), geologisesti hyvin vanha,
jo ylä-siluurissa edustettu kalojen alaluokka t.
lahko, käsittää haikalat (Squalidce 1.
Selachii) ja rauskut (Rajidæ) sekä joskus myös
haikaloihin yhdistetyn pienen ryhmän
koppa-päiset (Holocephali, ks. Sillikuningas).
R:n pää on pitentynyt kärsäksi (rostrum) niin,
että sekä poikittainen, leveä suu että sieraimet
tulevat sijaitsemaan alapinnalla. Pään
yläpinnassa on melkein kaikilla 2 ruiskutusreikää
(spi-raculum) ensimäisen alkuperäisen kidusraon
jätteitä, jotka johtavat suuonteloon ja joissa vielä
sijaitsee surkastunut n. s. valekidus
(pseudo-branchia). Varsinaisia kidusrakoja on
kummallakin puolella 5, harvoin 6 t. 7. Kidukset ovat
peitetyt (ks. Kidukset), yhteinen kiduskansi
tavataan vain koppapäisillä. Evät, joita tukevat
rustolevyt ja niiden jatkona sarveisrihmat, eivät
ole kokoonlaskettavia kuten luukaloilla. Koiraan
vatsaevät rakenteeltaan erilaistuneita,
parittelu-elimiksi (eväsiitoselin, myxipterygium)
muuttuneita. Pyrstöevä heteroserkkinen (ks. Kalat)
mikäli se ei ole piiskamaiseksi surkastunut.
Ruumiin sisäinen tukielimistö on kauttaaltaan
rustoa, korkeintaan voi nikamien pinta y. m.
hiukan kalkkiutua. Ihossa (verinahkassa) sensijaan

3. Kesikialkaista it.
rustiikkaa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0218.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free