- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
393-394

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rustokasvain ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

393

Rustokasvain —Ruthin lahjoitusrahasto

394

on pieniä, piikeillä varustettuja luulevyjä,
pla-koidisuomuja 1. ihohampaita (ks. Kalat), joko
yhtämittaisena peitteenä t. harvemmassa. Muista
r :n yhteisistä ominaisuuksista mainittakoon, että
sydämen valtimokeko on hyvin kehittynyt,
uimarakko puuttuu, ohutsuolessa on kierteispoimu
sekä, että sukupuolisolujen tiehyeinä ovat
esi-munuaisputkista polveutuvat Wolf f in (koiraalla),
ja Miillerin (naaraalla) tiehyet (vrt. M u n u a
i-set). Useilla lajeilla isot munat kehittyvät
poikasiksi viimemainittujen laajennuksessa,
uteruksessa. Toisilla munat kehittyvät edelleen vedessä.
— ks. muuten Haikalat, Rauskut ja
Sillikuningas. 7. V-s.

Rustokasvain, rustokudoksesta lähtenyt
kasvannainen (kondromi). vrt. Kasvannainen.

Rustsuk (Russe), piirikunnanpääkaupunki
Pohjois-Bulgaariassa, Tonavan oik. rannalla
Lom-joen suussa vastapäätä rom. Giurgiu nimistä
kaupunkia, parin radan päätekohdassa; 36,255 as.
(1910; 1905 2/3 asukkaista oli turkkilaisia). —
Ruhtinaallinen linna, parikymmentä moskeiaa ja
kirkkoa, muutamia oppilaitoksia, kirjasto;
metropoliitan istuin. Tupakka-, saippua-,
nahkatehtaita, olutpanimoita y. m.; harjoitetaan
tunnettujen mustien savitavarain valmistusta. Tärkein
Bulgaariau Tonavan-satamista. — R. oli
rooma-laisa4kana tärkeä Pnsta niminen ylimenopaikka.
Tuhoutui 600-luvulla. Ollut Venäjän ja Turkin
välisissä sodissa usein taistelupaikkana. E. E. K.

Rutaceæ, noin 800 lajia käsittävä, lämpimissä
ja lauhkeissa vyöhykkeissä edustettu
kaksi-sirkkaisheimo, jonka useimmat lajit ovat puita
t. pensaita. Niiden kuoressa ja lehdissä on
runsaasti eetteriöljyjä sisältäviä nystyjä, mitkä
lehdissä esiytyvät läpinäkyvinä pilkkuina.
Lehdet ovat ehyet t. parijakoiset, kukat tav.
säteittäiset, 4-5-lukuiset, pohjuskehrälliset. Hedelmä
tav. kota, alaheimossa Aurantioidece, johon suku
Gitrus kuuluu, marja. Edustajia m. m. suvut
Pilocarpus, Citrus, Dictamnus ja Ruta. K. L.

Ruta graveolens, 0,5-1 m korkea, kalju,
ilkeän-hajuinen, liuskalehtinen, monivuotinen
Rutaccæ-heimon ruoho t. puolipensas. Kasvaa villinä
Välimerenmaissa ja viljeltynä Etelä- ja
Keski-Euroopan puutarhoissa yleiseen, meillä harvoin.
On ennen käytetty tärkeänä lääkekasvina ja
mausteeksikin, nykyisin vain vähissä määrin

K. L.

Rutajärvi, 9 km pitkä, saarekas järvi
Leivonmäen pitäjässä (pohjoispää pistää Korpilahden
alueelle), suurin lev. 3 km, pinnan kork. n. 86
m yi. merenp. — R:eä on laskettu kahdesti,
ensikerran 1850-53 siten, että kaivettiin kaivanto
(„R utapohjan kanav a") R :n
pohjoisimmasta perukasta suoraan Rutajokeen, jolloin
vedenpinta laskeutui 2 m; kustannukset tekivät
2,611 hopearuplaa. Vedenpintaa laskettiin
uudelleen 1,5 m :llä 1890-94; kustannukset 23,539 mk.
R. laskee Rutalahteen (ks. t.) R u t
a-jokea myöten, joka muodostaa lähellä suutaan
280 m pitkän, 6,9 m korkean Rutakosken.
[E. Blomqvist, »Kymijoki ja sen vesistö" (,,Lisiä
Suomen hydrografiaan" II), Teksti siv. 67.]

L. 11-nen.

Rutakko ks. Sonkajärvi.

Rutala, kersantin virkatalo Jyväskylän
pitäjässä. Tilalla oli 1899-1908 puutarhakoulu.

Rutalahti, Päijänteen Ristinselästä kaakkoa

kohti pistävä 10 km pitkä lahti, jonka suulla on
Päijänteen syvin mitattu kohta 93 m. R:een
laskee kaakosta Ruta joki Rutajärvestä (ks.
t.). — R:n perukassa on R:n kylä (Korpilahden
pitäjää), jossa R:n vesisaha, R :n jauhomylly ja
R:n kyläkunnan lohkomylly. Kylän rannassa
R:n 1. Rutapohjan laivalaituri, josta
säännöllinen laivaliike Jyväskylään. — R:sta
maantie Leivonmäen kirkolle, 13 km. L. Tl-nen.

Rutapohja ks. R u t a 1 a h t i jaRutajärvi.

Rutebeuf [rytbö’f] 1. Rusteboeuf, mransk.
runoilija, 13:nnen vuosis. keskivaiheilta, sepitti
fablieau’ita, eläintaruja, monologeja,
pyhimyslegendoja, vakavia draamoja, rukouksia,
allego-rioja; parhaimmat ovat hänen satiirinsa ja
poliittiset laulunsa, joissa hän ruoskii aikansa
epäkohtia, varsinkin kerjäläismunkkien elämää ja
oppia. 77. Kr-n.

Ruteenit, Itä-Galitsiassa, Bukovinassa ja
Koillis-Unkarissa asuvat vähävenäläiset,
luvultaan n. 3 1/2 miljoonaa Itävallan ja noin 430,000
Unkarin puolella, ks. Vähävenäläiset.

Ruteniumi, harvinainen platinametalli, kem.
merkki Ru, at.-p. 101,7, esiintyy luonnossa
muiden platinametallien yhteydessä. On hyvin
vaikeasti sulava metalli. Edv. Ti].

Ruth ks. R u u t.

Ruth früt], William Reinhold
(1839-1913), liikemies, lahjoittaja; erottuaan 1868
sotapalveluksesta alikapteenina R. oli 1873-81 Kymin
lauttausyhtiön päällikkönä; osti 1881 Karhulan
talon ja sahan, perusti useita muita
liikelaitoksia: lasitehtaan, puuhiomon, tiilitehtaan,
konepajan y. m., jotka 1902 siirtyivät hänen
muodostamalleen Karhula o.-y:lle (ks. Karhula);
teki suuria lahjoituksia eri tarkoituksiin,
erityisesti pienviljelyksen edistämiseksi.

Rutherford [raöafad], Ernest (s. 1871), engl.
fyysikko, synt. Uudessa-Seelannissa.
Harjoitet-tuaan opintoja kotimaassaan ja Cambridge’n
yliopistossa hän tuli 1903 fysiikan professoriksi
Montrealin ja 1907 Manchesterin yliopistoon. R.
on tullut kuuluisaksi tärkeillä
radioaktiivisuus-tutkimuksillaan. V. 1903 hän keksi yhdessä
Sod-dy’n kanssa radioaktiivisten ilmiöiden
selittämiseksi tunnetun desaggregatsioniteoriansa (ks.
lähemmin Radioaktiivisuus). V. 1908 R.
sai Nobelin kemianpalkinnon. Hänen
tutkimuksensa 011 julkaistu pääasiallisesti ,,Philosophical
transactions"issa ja »Philosophical magazin"issa.
Hän on sitäpaitsi kirjoittanut suursuuntaiset
teokset »Radioactivity" (1904; 2:nen pain. 1905)
ja »Radioactive transformations" (1906).

11. 8: n.

Rutherfurd [raöafäd], L e \v i s Morris
(1816-92), amer. tähtitieteilijä, tähtivalokuvauksen
alkuunpanijoita. Keksi 1864 ensimäisen
tähtivalokuvaukseen soveltuvan objektiivin, otti 1868
käytäntöön lisälinssin, minkä avulla tavallista
astr. refraktoria voidaan käyttää
valokuvaus-töihin. R. on itse ottanut suuren määrän
oivallisia tähtivalokuvia. Tutki myöskin spektrejä
(valmistamallaan R :n diffraktsioniverkolla) ja
valokuvasi auringon spektrin. 77. R.

Ruthin lahjoitusrahasto [riitin].
Lahjoitus-kirjalla heinäk. 1 p:ltä 1899 kapteeni William
Ruth jätti Kouluylihallitukselle 50,000 mk.
hoidettavaksi erityisenä kasvatusapurahastona
va-rattomain ja ansiokasten kansakoulunopettajain

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0219.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free