- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
395-396

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rustokasvain ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

395

lapsia varten, ..jotka nauttivat opetusta
suomen-tai ruotsinkielisessä oppilaitoksessa oppinutta,
reaali- tai ammattisivistystä varten"
(Kouluylihallituksen kiertokirje tammik. 26 p:ltä 1900).
Apurahojen jako, joiden suuruus on ollut
enintään 250 mk. vuotta ja lasta kohti, keskeytyi
kuitenkin 1902 rahaston kärsittyä suuren vahingon
Maanviljelys- ja teollisuuspankin konkurssissa,
mutta apurahojen suorittaminen on 1915 voitu
uudestaan aloittaa. Raa.

Rutiili, musta t. ruskea tetragonisesti
kiteytyvä mineraali, kokoomukseltaan titaanidioksidia
(TiOo), kuten anataasi ja brookiitti, mutta
kidemuodoltaan näistä poikkeava. R. on
mikroskooppisina kiteinä yleinen useissa vuorilajeissa. Isoina,
kvartsiin kasvettuneina prismoina tavattu
Sotkamossa. P. E.

Rutiini (ransk. routine), tottumuksen avulla
saavutettu taitavuus, tottumus. — R u t i n e
e-r a 11 u, tottunut, taitava.

Rutsata (saks. rntschen = vieriä, liukua),
laskea mäkeä kelkkaradalla.

Rutto (pestis, pestilentia) oli ennen vanhaan
jokaisen tuhoisan kulkutaudin nimityksenä.
Nykyään käsitetään r:lla ainoastaan n. s.
itämaista r :o a, jonka tavallisimmassa muodossa
ilmenee erittäin vaikeanlaatuisia paiseita; siitä
myöskin nimitys p a i s e r u 11 o. R. oli tunnettu
Egyptissä ja Syyriassa jo vuosisatoja ennen
ajanlaskumme alkua, mutta ilmeni Euroopassa ensi
kerran 5:nnellä vuosis. aikaansaaden sitten
muutamina vuosikymmeninä eteenpäin tavatonta
tuhoa eri maissa ja jääden Eurooppaan
kotoiseksi taudiksi vuosisatojen ajaksi. Pahimmiten
r. raivosi 1300-luvun keskivaiheilla leviten
»mustan surman" 1. ,,hirmukuoleman" (ruots.
diger-d ö d e n) nimellä pohjoismaihinkin asti. Oltuaan
taas jonkin aikaa kuulumattomana r. esiintyi
jälleen Euroopassa tuontuostakin v:sta 1400
alkaen aina 1700-luvun alkupuoleen saakka,
josta lähtien se asettui kotoiseksi vain Balkanin
valtioihin, silloin tällöin sieltä pistäytyen
yksittäisinä taudintapauksina joihinkin Euroopan
satamakaupunkeihin.

R:n käynnistä Suomessa tiedetään sangen
vähän. Vanhimmat tiedot siitä ovat v:lta 1350,
jolloin kuningas Maunu Eerikinpoika uhkaavan
ruton vuoksi kutsui »viisaita miehiä
neuvottelemaan. millä palveluksella ja nöyryytyksellä voisi
lepyttää Jumalan" ja saada taudin leviämisen
ehkäistyksi. V. 1630 r. taas pääsi Suomeen
raivoten sitten aina v :een 1640 saakka. Niinpä
siirsi Turun hovioikeus 1630 r:n takia
istuntonsa joksikin aikaa Uuteenkaupunkiin. V. 1657
r. riehui jälleen maassamme matkaansaattaen
niin suuren kuolevaisuuden, etteivät esim. Turussa
varsinaiset ruumiinkantajat ehtineet täyttää
tehtäviään. Kauheimman jäljen r. jätti Suomeen
1710-11. Edellisenä v. 19 p. syysk. esiintyi kaksi
ensimäistä r.-tapausta Helsingissä, ja ennen
pitkää oli tautia jo useassa rannikkokaupungissa,
niinkuin Porvoossa, Tammisaaressa, Turussa,
Oulussa, Kokkolassa v. m. pistäytyen siellä täällä
sisämaassakin. Varsinkin r. raivosi rajusti
loka-ja marraskuussa; helmikuussa 1711 r. kuitenkin
kokonaan taas katosi maastamme. Tällä lyhyellä
ajalla tauti oli sittenkin ehtinyt aikaansaada
kovin tuntuvia tuhoja; Helsingissä oli r:oon
kuollut 1,185 henkeä ja kaupungin tavallinen

396

hautausmaa käynyt riittämättömäksi. Useissa
muissa kaupungeissa oli väkiluku vähentynyt
puoleksi entisestään r:n vaikutuksesta. V:n 1711
jälkeen r. ei ole saanut jalansijaa maassamme.

R. on kovin tarttuva tauti, jonka aiheuttaa
erikoinen n. s. r.-basilli. Tämä basilli kuolee
kuivuessaan ja menettää niinikään elinkykynsä
tavallisten desinfisioimistoimenpiteiden
vaikutuksesta. Kosteissa oloissa ja suojassa valon
vaikutuksilta basilli sitävastoin saattaa pysyä
hengissä useita kuukausia. Tartunnan jouduttua
ruumiiseen tauti puhkeaa ilmi noin 2-7
vuorokauden kuluttua, jolloin aluksi esiintyy
päänsärky ynnä vaikeus puhua ja liikkua.
Vilunpuistatuksen seuraamana kehittyy sitten kova
kuume, kieli käy tahmeaksi ja kuivaksi; ankara
jano kiusaa; jalat ja kädet käyvät kylmiksi ja
kasvot sinertäviksi häiriintyneen verenkierron
johdosta, jonkin päivän kuluttua ilmestyy rau
liasa jettumia, milloin nivustaipeeseen, milloin
kainalokuoppaan, mennen useimmiten pian
märille ja aiheuttaen kovin vaikean taudintilan,
joka ankarissa tapauksissa saattaa viedä
kuolemaan muutamassa vuorokaudessa, joskus jo
muutamassa tunnissa. Kuolevaisuus on r:ssa
sangen suuri, kohoten jopa 60-95 % saakka. On
kuitenkin lievempiäkin r.-tapauksia. — Jokainen
r.-tautinen on tietenkin omansa levittämään
taudintartuntaa. Erittäin suuri on tarttuinavaara
varsinkin niissä taudintapauksissa, joissa
esiintyy taudinpesäkkeitä keuhkoissa (keuhko-r.)
ja joissa potilaat yskiessään singahuttavat
ympärilleen tuoreita r.-basilleja sisältäviä
limapisa-roita, mitkä saattavat joutua lähellä olevien
hen-gittimiin ja istuttaa taudin. R:n
vastustamisessa on suuri merkitys taudin aikaisella
tuntemisella, mikä vaatii bakteriologista tutkimusta,
sairastuneiden tarkalla eristämisellä ynnä
tarmokkaalla tartunnan hävittämisellä paikoista ja
esineistä, jotka ovat olleet potilaan kanssa
tekemisissä (vrt. D e s i n f i s i o i m i n e n). On
huomattu, että rotat voivat olla kroonillisesti
r.-sairaita, antaen tilaisuuden tarjoutuessa aiheen
kulkutaudin ilmipuhkeamiseen ja leviämiseen
ihmisessä. Siitä syystä käydään nykyään tuimaa
sotaa rottia vastaan aikoihin, jolloin r. on
liikkeellä. Myöskin rottien ulostukset ja virtsa ynnä
rottien kirput saattavat levittää tartuntaa. Viime
aikoina on koetettu estää r:n leviämistä
en-nakkohoidolla. joka tarkoittaa vastustuskyvyn
synnyttämistä ihmisessä r.-tartuntaa vastaan.

M. O-B.

Ruttoinen, Gutzeit & Co:n omistama
höyrysaha Lapveden pitäjässä,
n. 112 penink.
Lappeenrannasta lounaiseen yhtiön
omistaman uittoväylän varrella.
Rak. 1892, sahaus vuosittain
5,000 standerttia honka-,
kuusi- ja koivulautoja.
Työväestö 153 henkeä 1914.

Ruttojuuri (Pctasit.es),
keväällä lehdettöminä
kukkivia, vanallisia,
monimykeröi-siä, monivuotisia
mykerökuk-kaisia. Vana suomuinen.
Lehdet suuret ja leveät. Akan
r:ta (P. officinalis)
viljeltiin ennen luulotelluksi suo- Akan ruttojuuri.

Ru ti iii—Ruttoj u u ri

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0220.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free