- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
397-398

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rutulit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

397

Rutulit—Ruuansulatus

398

jaksi ruttoa vastaan asuntojen lähellä (siitä
suvun nimi) ja sitä kasvaa nyt villiytyneenä
harvinaisena Etelä-Suomessa, mieluimmin
kosteilla paikoin. Hyvin samannäköinen ukon r.
(P. frigidus) kasvaa suoperäisillä paikoin
Keski-ja varsinkin Pohjois-Suomessa ja Lapissa.

K. L.

Rutulit (lat. Rutuli), sukuperältään
tuntematon, muinaisessa Latiumissa asunut vähäinen
kansa, jonka pääkaupunkina oli Ardea. R.
olivat jo n. 6:nnella vuosis. e. Kr. sulautuneet
ympärillä asuvaan väestöön. E. R-n.

Rutzin tyyppioppi tarkoittaa müncheniläisen
tohtori 0 11 m a r Rutzin kirjassa ,,Neue
Ent-deekungen von der menschlichen Stimme" (1908)
julkaisemia mielipiteitä ja havaintoja
ihmisäänen sointuominaisuudesta. Hänen teoriansa
mukaan on jokaisella ihmisellä joku määrätty
vartalolihasasento, joka on ominainen hänen
tunne-elämälleen ja antaa määrätyn luonteen kaikelle
hänen toiminnalleen. Vartalolihasasentojen
pää-eroavaisuuksien mukaan Rutz jakaa ihmiset
neljään tyyppiin, joissa kussakin on useampia
alaluokkia. Kutakin tyyppiä ja luokkaa vastaa
oma’ sielunelämän ilmaisutyyli. Rutz väittää,
että esittäjän on musiikkia ja kirjallisuutta
tulkitessaan välttämätöntä oikeaan tunnelmaan ja
oikeihin ilmaisukeinoihin päästäkseen ottaa
sellainen vartalolihasasento, joka on ollut
esitettävien kappaleiden tekijälle ominainen, sillä
kaikilla sävelteoksilla ja itsenäisillä kirjoituksilla
on oma sointuluonteensa, joka riippuu niiden
tekijästä. Tyyppioppi ei ole levinnyt
taiteilijapiireihin, mutta sitä kannattaa innokkaasti ja
kehittää edelleen kuuluisa fonetikko prof. Ed.
Sievers (ks. t.). I. R.

Ruuansulatus, suussa, mahalaukussa ja
suolissa eli n. s. r.-kanavassa tapahtuva ravinnon
muuttuminen sellaiseen muotoon, että se voi
imeytyä vereen. R :n aikaansaavat toiselta puolen ne
koneelliset toiminnat (ruuan pureksiminen,
mahalaukussa ja suolissa tapahtuva ruuan jatkuva
sekoittuminen), toiselta puolen ne nesteet
(r.-nesteet), jotka eri osissa r.-kanavaa kukin omalla
tavallaan vaikuttavat eri ravintoaineisiin
muuttaen ne yhä yksinkertaisempaan, veteen
liukenevaan muotoon. Eri tavoin ruuaksi valmistetut
ravintoaineet (ks. t.) sekoittuvat ensin suussa,
hampaiden hienontamina, syljen kanssa, joka
tekee purun liukkaaksi ja siten helpommin
nieltäväksi. Suun limakalvossa piilevien pienten
rauhasten ynnä suuontelon läheisyydessä olevien
kor-vanalus-, leuanalus- ja kielenalusrauhasten
yhteisesti erittämän sylkinesteen pääasiallinen tehtävä
on kuitenkin vaikuttaa rimassa olevaan
tärkkelykseen siten, että se muuttuu veteen liukenevaksi
sokeriksi. Tämän aikaansaa syljessä oleva n. s.
p t y a 1 i i n i, minkä vaikutus kumminkin
suureksi osaksi taas taukoaa ruuan päästyä
mahalaukkuun, jossa se joutuu alttiiksi "toisien
sulatusnes-teiden vaikutuksille. Mahalaukun limakalvossa
olevat pienet rauhaset erittävät n. s. mahanestettä
(ks. t.), joka sisältää kaksi r :ta edistävää
ainetta, p e p s i i n i ä ja suolahappoa; nämä
taas yhteisesti vaikuttavat muna n
valkuaisaineisiin, niin että ne alkavat hajaantua ja muuttua
veteen liukeneviksi aineiksi (albumooseiksi ja
peptoneiksi), mikä täydellisemmin tapahtuu vasta
suolissa. Lisäksi mahanesteessä on n. s. juoksu-

tinta, jonka vaikutuksesta maidossa oleva
kaseiini 1. juustoaine myrtyy, ja pepsiini muuttaa
sen sitten liukenevaan muotoon. Mahalaukun
seinissä olevien lihassäikeiden avulla nämä seinät
toimittavat aaltoilevia, peristaltisia,
liikkeitä, jotka ovat omansa hämmentämään
mahalaukun sisällystä niin, että sulatusnesteet
paremmin pääsevät tehoamaan sulatettaviin aineisiin.
Tultuaan suoliin ruoka joutuu haima- 1.
maha-sylkinesteen, sapen ja suolinesteen sisältämien
entsymien (ks. Käyte) vaikutuksille alttiiksi.
Haimarauhasen suoleen erittämä neste sisältää
n. s. t r y p s i i n i ä, joka hyvin voimakkaasti
jatkaa pepsiinin ja suolahapon mahalaukussa
alkuunpanemaa munanvalkuaisaineiden
sulattamista, Rajoittaen niitä yhä edelleen, osaksi jopa
aminohapoiksi. Suussa alkanut tärkkelyksen
muuttuminen sokeriksi jatkuu nyt ja tapahtuu
täydellisesti haima nesteen vaikutuksesta.
Rasva-aineet muuttuvat suolissa haimanesteen ja sapen
yhteistoiminnan avulla glyseriiniksi ja veteen
liukeneviksi rasvahapoiksi, jommoisina ne sitten
imeytyvät vereen. Suolineste, jota erittyy
suolien omasta limakalvosta, edistää niinikään äsken
mainittuja tapahtumia ohutsuolessa. Lisäksi- on
suolibakteereilla myöskin osuutensa r:ssa,
varsinkin paksussa suolessa, ja se kohdistuu
etupäässä hiilihydraattien sulattamiseen.
Munan-valkuaisaineeseen bakteerit jossakin määrin
vaikuttavat synnyttäen monenlaisia aineksia
(hiilihappoa, rikkivetyä, metaania, merkaptaania,
skatolia, fenolia y. m.), jotka antavat
ulostuksille niille ominaisen hajun. Yleensä ollaan sitä
mieltä, ettei r. kuitenkaan suuresti kaipaa
bakteerien myötävaikutusta ainakaan lihaasyövissä
eläimissä ja ihmisessä. Toinen näkyy olevan
asianlaita pelkällä kasvisravinnolla olevien
eläinten r:n, jossa suolibakteerien asiana on
hajoittaa kasvisolujen selluloosa niin, että
sulatusnesteet pääsevät vaikuttamaan niiden sisällykseen.
Ohutsuolen alemmissa osissa tapahtuu sitten
ruuasta syntyneiden, ruumiille tarpeellisten ja
kelvollisten aineiden imeytyminen vereen, osaksi
suolien seinämissä kulkevien verisuonien,
liius-suoniverkon, osaksi suolien seinistä alkunsa
saavien imusuonien välityksellä.

R.-elimien eri osien välillä on olemassa
erikoinen vuorovaikutus, niin että ruuan siirtyessä
sulatuskanavaa myöten paikasta toiseen,
edellisestä osastosta menee jonkinlainen kiihotus
seuraavaan, joka sitten varustautuu valmistamaan
nesteitään ja ruokaa vastaanottamaan. Tämä
vuorovaikutus tapahtuu yleensä
heijastusilmiöi-den välityksellä ja tietämättämme; eräässä
suhteessa se kuitenkin tulee tietoommekin. Tämä
koskee ruokahalua ja sen heräämistä. Maukasta
ruokaa nähdessämme tai hajun käydessä
sieraimiimme tahi vain sitä ajatellessammekin herää
ruokahalu ja „vesi valahtaa suuhun", s. o.
suuonteloa ympäröivistä rauhasista erittyy
sulatus-nestettä suuhun. Samaten ruokahalu on myöskin
omansa edistämään mahalaukun nesteiden
erittymistä, joten sillä siis on tärkeä tehtävä r:n
tarkoituksenmukaisessa suoriutumisessa.
Erikoisilla maustimilla voidaan ruokahalua jossakin
määrin kohottaa; parhaimman ruokahalun
synnyttää kuitenkin ruumiillinen työ ja siitä
johtuva ravinnontarve.

Nautitun ruuan siirtyminen r.-kanavan toisesta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0221.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free