- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
399-400

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rutulit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

399

Ruuansulatuselimet— Ruuhi

■100

osastosta toiseen tapahtuu eri lihastoimintojen
vaikutuksesta. Ruuan tultua tarpeeksi
hienonnetuksi suussa heijastusmaisesti suoriutuva
nie-lemistapahtuma pitää huolen ruuan saattamisesta
mahalaukkuun, jonka suoleen johtava portti on
erikoisen lihaksen vaikutuksesta suljettuna siten
estäen nieltyä ruokaa ennen aikojaan joutumasta
suoliin. Kun sitten mahalaukun sulatustyö on
loppuun suoritettu ja vapaata, mahalaukun
sulatusnesteen sisältämää, suolahappoa joutuu
mahanportin limakalvolle, höltyy sitä sulkeva
lihas heijastusmaisesti. joten ruualle tarjoutuu
vapaa kulku suoliin. Näiden seinämissä olevat
lihakset saattavat sitten suolten sisällyksen aina
tarpeenmukaisesti kulkemaan eteenpäin, kunnes
ulostaminen lopuksi taas tapahtuu lihasten
myötävaikutuksella. M. O-B.

Ruuansulatuselimet ks. Ruuansulatus
ja Ruuansulatuskanava.

Ruuansulatuskanava (tractus 1. tubus
dige-storius), ruumiin läpi kulkeva monimutkainen

putki, jonka tarkoituksena
on ottaa vastaan
ravintoaineet ja muodostaa ne
sellaiseen muotoon, ’että
ruumis kykenee niitä
hyväkseen käyttämään (ks.
Ruuansulatus) sekä
imeyttää valmiiksi
sulatettu ravinto r:n seinämän
läpi ruumiin nesteisiin ja
poistaa ruumiista
kelpaamaton osa, ulostus. Paitsi
yllämainittua putkimaista
r :aa kuuluvat
ruuansula-tuselimiin vielä mainitun
kanavan seinämän
solukosta kehittyneet
ruuan-sulatusrauhaset, joista
isommat (sylkirauhaset, maksa
ja haima) ovat
etäämmällä r:sta ja siihen
putkimaisen rauhastiehyen
yh-distämät, pienemmät taas
(kuten esim.
pohjukaissuolessa tavattavat
Brun-nerin rauhaset) heti
limakalvon alla ja pienimmät
itse limakalvossa.
Näinollen kuuluvat sekä
ruuan-sulatusrauhaset että r. sekä
syntyynsä että myös
paikkaansa ja toimintaansa
nähden erottamattomasti
toisiinsa. R:n alkuperäinen,
korkeimpainkin eläinten
sikiöllä aina tavattava muoto on yksinkertainen,
ruumiin kautta kulkeva, jotenkin suora putki.
Kehityksen varrella mutkistuu kuitenkin tämä putki
ja sen eri osat saavat erilaisen tehtävän ja myös
erilaisen anatomisen rakenteen ja muodon.
Etenkin ravintoaineiden helpompi tai vaikeampi
sulavuus vaikuttaa huomattavasti r:n erilaiseen
kehitykseen eri eläinlajeilla. Yleisenä sääntönä
tässä suhteessa on, että lihansyöjillä r. on
suhteellisesti lyhyempi ja yksinkertaisempi kuin
kasvinsyöjillä. Mainittu r:n eri osien
erilaistuminen johtaa siihen, että koko kanava
jakautuu useampaan perättäin seuraavaan osaan.

Ihmisen
ruuansulatuselimistön (ja sen läheisten
elinten) kaavakuva. Gis
sylkirauhaset, Glth
kilpirauhanen, Glthy
kateenkorvarauhanen, P keuhko,
V pallea, V mahalaukku,
Pa haima, Ca kohoava.
Cd laskeva, sekä niiden
välissä poikittainen
lynkky-suoli, R peräsuoli, /
umpisuoleen päättyvä ohutsuoli,
Pv umpisuoli ja sen
matomainen lisäke, H maksa,
Ph nielu sekä sen jatko
ruokatorvi.

Ihmisellä ja muilla korkeimmilla luurankoisilla
erotetaan r:ssa seuraavat osat: suuontelo
(cavum oris), joka ulottuu ulospäin aukeavasta
suuaukosta kitasolaan, nielu (pharynx), joka
jatkuu ylöspäin nenäontelon yläpuolelle, kallon
pohjaan ja alaspäin kurkunpään alareunan
korkeudelle, ruokatorvi (æsophagus), joka
yksinkertaisena putkena kulkee nielun alapäästä
kaulan alaosan ja rintaontelon kautta
vatsaonteloon aueten täällä seuraavaan r:n osaan
mahalaukkuun (ventriculus). Tämän
kapeasta distaalipäästä alkaa ohutsuoli
(intestinum tenue), joka jakautuu lyhyeen
pohju-kaissuoleen (duodenum) ja pitkään monessa
mutkassa kulkevaan sykkyräsuoleen
(in-testinum tenue mesenteriale). Ohutsuolta seuran
paksusuoli (intestinum crassum), jossa
erotamme umpisuolen (intestinum eceeurn),
lynkkysuolen (colon) ja peräsuolen
(intestinum rectum t. terminale). R. päättyy
peräaukolla (anus). (ks. myös
erikoisartik-keleita.) Kokonaisuudessaan r. on ihmisellä
10-12 m pitkä, vastaten 6-7-kertaista ruumiin
mittaa. Sekaravinnolla elävän ihmisen r:n mitta
muodostaa verrattuna ruumiin mittaan
jonkinlaisen keskiarvon. Kasviravinnolla elävän
lampaan r:n mitta on esim. 27 kertaa ruumiin
pituus, lehmän 20 j. n. e., kun taas
eläimellisestä ravinnosta elävän koiran vastaava
suhdeluku on 6, kissan 4, yölepakon 1,5. Että r:n
mittaan todella vaikuttaa ruuan laatu, sen
todistavat sammakon poikasilla tehdyt kokeet,
joissa erilaista ruokintaa käyttäen r:n mitta
saatiin joko pitenemään tai lyhenemään. —
Sikiöllä r. kehittyy alkujaan ruumiin
keskiosassa muodostuvasta umpiputkesta (ks. Sikiö),
myöhemmin painuu sikiön sekä etu- että
taka-päässä ulkopinta kuoppina sisäänpäin; kuopat
syventyvät vähitellen, kohtaavat umpiputken
päät ja avautuvat siihen. Täten joutuu alkujaan
ummessa oleva kanava kummassakin päässään
avautumaan ruumiin pinnalle. Vaillinaisesti
tapahtuneessa kehityksessä voi sattua, että esim.
peräaukon kohdalle sikiöllä kyllä muodostuu
yllämainittu pohjukka, mutta tämä ei koskaan
avaudu suoleen, joka valmiilla sikiölläkin siis
päättyy umpiuaisesti: lapselta puuttuu
peräaukko. Tällaista tapahtuu sekä eläin- että
ihmis-sikiöidenkin kehityksessä silloin tällöin. Samasta
putkesta, josta r. kehittyy, muodostuu muitakin
ruumiin sisäelimiä, joista tässä mainittakoon
hengityselimet, kilpi- ja kateenkorvarauhanen.

Y. K.

Ruuben (liepr. ra’übën), patriarkka Jaakobin
pojista vanhin, Leasta syntynyt (1 Moos. 2932 :
352a: 468; 2 Moos. 614; 1 Aikak. 5X) ; menetti
esi-koisoikeutensa (1 Moos. 493 seur.) tekemänsä
aviorikoksen vuoksi (1 Moos. 352i ja seur.). R. oli
vanhimpina aikoina Israelin pääheimoja, joka
alkuaan lienee asunut Jordanin länsipuolella
Bcelin tienoilla (vrt. 1 Moos. 352i ja seur.:
Joos. 13i5 ja seur.), mutta jonka asumasijat
olivat myöhemmin Joosuan aikoina Jordanin
itäpuolella Arnon-virrasta pohjoiseen (4 Moos. 3233
ja seur.; Joos. 13i5 ja seur.). Täällä R:n heimo
näkyy Tuomarien ajoista alkaen heikenneen heik
kenemistään kadottaen ennen pitkää kaiken
merkityksensä. Ar. //.

Ruuhi, alkuaan yhdestä puusta koverrettu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0222.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free