- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
409-410

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruumis ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

409

Ruumis—Ruusu

410

jota hän voi käyttää paetakseen tai
vahingoittaakseen itseään. Tämä on säädetty nimenomaan
(19 p. jouluk. 1889 annetun rikoslain
voimaanpanoasetuksen 33 §) myös tutkimusvangista, jonka
tarkastuksen, jos syytä siihen on, voi toimittaa
vangitsemiseen oikeutettu viranomainen taikka’
se, jonka kuljetettavana tai vartioitavana
vangittu on. Niinikään voi 30 p. jouluk. 1887
annetun tullisäännön mukaan tullivirkamies tai
tullivartioston päällysmies tarkastaa sitä, joka
ulkomaalta on tullut tullipaikkaan taikka
muuten tavataan rajalla tai meren rannikolla
olevalla paikkakunnalla, jos hänellä epäillään olevan
tavaraa päällään kätkettynä, ja tulee
tarkastuksen, jonka naisen suhteen toimittaa nainen,
tapahtua vahtituvassa tai muussa huoneessa sekä,
jos tarkastaja tai tarkastettava niin tahtoo,
kahden todistajan läsnäollessa (151 §). —
Pakollisena lääkärin toimittamana
katsastuksena r. tulee usein kysymykseen paitsi
asevelvollisten suhteen yleisen terveydenhoidon
alalla. Kuolleen ruumiin
lääkintä-laillisesta tarkastuksesta ks. R u
u-m i i n a v a u s. K. K-a.

Ruumis, kirjap., latojalta latomatta jääneet
sanat tai lauseet (ks. Korjausluvun
näyte, palstat 1355-1356).

Ruumishauta, muinaist., hauta johon vainaja
on haudattu makaavaan, istuvaan tai kyykkivään
asentoon. R:n vastakohta on polttohauta ks.
Hauta. A. M. T.

Ruumishuone. 1. (ruots. bdrhus, saks.
Leichen-halle), tav. kirkkomaalla sijaitseva pieni
rakennus, jossa ruumiita voidaan säilyttää jonkin
aikaa ennen hautausta ja jossa myös voidaan
toimittaa ruumiinleikkaus. Il :den rakentaminen
johtui alkujaan elävänähautaamisen pelosta. —R:sta
varastaminen muuttaa rikoksen luonteen
törkeäksi (Rikoslaki 28:2). — 2. (saks.
Leichenschau-haus, ransk. morgue), rakennus tuntemattomien
vainajien näytteiilepanemista (ja yleisön avulla
selvillesaamista) varten. Meillä ei erikoisia
rakennuksia tätä varten ole olemassa. El. K.

Ruumissaarna, saarna, jota juhlallisissa
liau-taustilaisuuksissa pidetään kirkossa
(saarnastuolista). U. P.

Ruuna, kuohittu uroshevonen.

Ruunajärvi, järvi Lieksanjoen (ks. t.)
keskijuoksulla, n. 5 km valtakunnanrajalta
lounaaseen; suurin pit. n. 13 km, suurin lev. 2 km.

Ruunihiili ks. Ruskohiili.

Ruunikivi, mangaanidioksidi, MnOo. Tätä
ainetta käytetään kloorin, hapen sekä
mangaani-lasitusten valmistukseen, lasien värittömiksi
tekemiseen y. m. Luonnossa mineraalina
tavattavaa r :eä sanotaan pyrolusiitiksi.
Kaupassa oleva r. sisältää pyrolusiitin ohella myös
hausmanniittia, brauniittia, manganiittia tai
psi-lomelaania. P. E.

Ruunu ks. Kruunu.

Ruunukulta, 18 karaatin kulta.

Ruunulasi ks. Las i.

Ruununkylä ks. Kruunupyy.

Ruununmetsät ks. K r u u n u n m e t s ä t.

Ruununori ks. Hevonen.

Ruununpuisto ks. K r u u n u n m e t s ä t.

Ruusu (Rosa), ruusukasvien heimon suku,
jonka kaikki n. 100 lajia ovat pohjoisessa
lauhkeassa vyöhykkeessä t. tropiikkien vuoriseuduissa

Nurmiruusu.

kasvavia, pystyjä t. kiipeileviä, piikkisiä
(,,orjantappura") pensaita. Lehdet kerrottuja, päätöparisia.
Korvakkeet tav. pitkälti
ruotiin kiinnikasvaneita.
Kukat suuret, valkeat,
punaiset t. keltaiset,
useimmiten
voimakas-tuoksuiset. Pullomainen
kukka polij us kehittyy
hedelmöityksen jälkeen
marjan näköiseksi,
punaiseksi kiulukaksi
(epä-hedelmä), jonka sisässä
erikoppisen hedelmän
pähkylät ovat. Mettä
erittävä rengas on
kukkapohjuksen suulla.
Lajien systemaattinen
rajoittelu on erittäin
vaikea, kun r :t
vaihtelevat suuresti kasvupaikan mukaan ja
sekasikiöitä muodostuu helposti. Sitäpaitsi on useita
tuhansia (suurimmissa koristepuutarhurien
luetteloissa nykyisin 4,000) viljelyksessä
ristisiitoksen kautta tai mutatsioneina syntyneitä
muotoja, r:t kun jo pitkiä aikoja ovat olleet
koristepuutarhurien jalostustaidon lempikasveja,
luultavasti enemmän kuin mitkään muut kasvit.
V:n 1830 jälkeen on etupäässä aasialaisia lajeja
ristisiitokseen käyttämällä saatu r:ja, jotka
kukkivat pitkin kasvukautta syksymyöhiin asti
(remontantti-r :t), mutta ovat yleensä arkoja.
Tarkoin suunnitelmanmukainen jalostus alkoi
vasta 1880-luvun alulla. Yleisimmin Euroopassa
viljeltyjä ovat seuraavat lajit ja niiden
sekamuodot: R. multiflora, R. Banksiæ, molemmat
Itä-Aasiasta, kiipiviä, R. gallica (Etelä-Eurooppa),
R. damascena (Syyria), R. rugosa (Itä-Aasia),
R. moschata (Aasia), keltakukkainen R. lutea
(Etu-Aasia), R. chinensis (Itä-Aasia) ; myös
R. cinnamomea, R. canina, R. pimpinellifolia
y. m. lajeja käytetään, varsinkin sekamuotoina.
R :ja viljellään sekä ulkosalla että huoneissa.
Niitä lisätessä käytetään oksastusta tai
silmi-koimista villi runkoon (tav. R. caninanii) tai
pistokkaita, taivukkaita j. n. e. R. voi elää satoja
vuosia vanhaksi. Talvisin tuodaan kukkivia r :ja
pohjoisempiin maihin varsinkin Rivieralta. Jo
monet vanhan ajan kansat käyttivät r :ja
paljon koristeiksi t, erilaisina symboleina j. n. e.,
kreikkalaiset varsinkin rakkauden jumalattarelle
omistettuina. R:n kiulukoita syödään hillottuina
t. keitoissa. Terälehdistä valmistetaan r.-ö 1 j y ä
(ks. t.). R.-vettä, jota käytetään silmäin
hau-tomiseen, saadaan r.-öljyä vesihöyryssä tislatessa.
Miedosti suolattuja lehtiä käytetään
nuuskateolli-suudessa. — Suomessa on villejä r:ja 5 lajia.
Kautta maan yleinen on n u r m i-r. 1. k a n e 1 i-r.
(R. cinnamomea), noin 1 m korkuinen pensas,
joka kasvaa lehdoissa, tienvarsilla, pientarilla
j. n. e.

Onnistuneimpia r:jen systemaattisista rylimit
telyistä on prof. Francois C r e p i n in
systeemi, jonka mukaan r:t jaetaan 16 ryhmään:
Synstylæ, Stvlosæ, Indicæ, Banksiæ, Gallicæ,
Caninæ, Carolinæ, Cinnamomeæ, Pimpinellifoliæ,
Luteæ, Seric-eæ, Minutifoliæ, Bracteatæ,
Lævi-gatæ, Microphyllæ ja Simplicifoliæ. Kullakin
ryhmällä on oma kantamuotonsa sekä siitii johtu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0227.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free