- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
411-412

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruumis ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

411

Ruusu—Ruusunromaani

412

vat viljelysmuodot, jotka puutarhamaailmassa
tunnetaan erikoisilla nimillä. Seuraavassa
mainitaan muutamia tärkeimpiä ryhmiä. —
S y n s t y 1 æ-rylimän kantamuoto on R.
multi-flora, josta useimmat köynnös- ja k i i p i j
ä-r :t polveutuvat. Kolmas ryhmä, I n d i c æ,
on tärkein kaikista. Se on saanut nimensä
kantamuodostaan, R. indica sta (= chinensis), josta
hienoimmat ja enimmän viljellyt nykyiset r:t
polveutuvat. Näitä ovat m. m. t e e-r :t (R.
frag-ransj, t e e h y b r i d i-r :t (R. fr. hybrida),
Noisett i-r:t (R. Noisettiana), Bourbon-r:t
(R. borbonica), p o 1 y a n t h a-r :t (R. hybrida
polyantha) y. m. Varsinkin tee-r :t ovat
kaikkialla suosittuja ihanien ja runsaiden kukkiensa
kirkkaan värin ja hienon teemäisen tuoksunsa
takia. Teehybrid i-r :t ovat kehitetyt
edellisistä risteytyksen avulla, pääasiallisesti Gallicæ
ryhmään kuuluvien r: jen siitepölyä käyttämällä.
Ne muistuttavat pal jon tee-r :ja, mutta ovat
näitä tanakampikasvuisia ja kestävämpiä
pakkasta vastaan. Sekä tee- että teehybridi-r: ja
on satoja eri viljelysmuotoja, joista monet ovat
nykyajan halutuimpia „muotikasveja".
Noisetti-r:t ovat saaneet nimensä Ph. Noisettesta, joka
ne kehitti R. indican ja R. moschatan
risteytyksestä. Noisetti-r:t ovat ylipäänsä
reheväkasvuisia ja pitkäversoisia ja muistuttavat tee-r :ja. —
Bourbon-r:t ovat kotoisin Bourbon- (= Réunion-)
saarelta; yleensä kestävämpiä mutta myös
vähemmän tuoksuvia kuin edelliset. — Polyantha-r :t
ovat R. indica- ja R. multiflora-laatujen välisiä
risteytystuloksia. Ne ovat pieni-, mutta
runsas-kukkaisia -— usein jopa 60 kukkaa ryhmässä —
ja senvuoksi sangen haluttuja. Niistäkin
ilmestyy vuosittain »uutuuksia". — Bengaali 1.
kuu-kausi-r:t ovat myös pieni- ja runsaskukkaisia,
mutta kukat tavallisesti vain puolikerrottuja.
G a 1 1 i c æ-ryhmään luetaan monet R. gallicasta,
polveutuvat r.-laadut, n. s. p r o v i n s s i-r :t sekä
sammal-r:t, e e n t i f o 1 i a-r :t y. m. m.
Tärkeimmät kaikista tämän ryhmän r:ista ovat
kuitenkin n. s. r e m o n t a n 11 i-r :t, jotka ovat
risteytystuloksia R. gallicasta. ja R. indican
muunnoksista. Ne ovat ylipäänsä vahvakasvuisia
ja kestäviä sekä suuri ja kauniskukkaisia,
useimmiten hienotuoksuisia laatuja. Useimmat niistä
kukkivat ainakin pari tai kolmekin kertaa
kesässä (»remonteeraavat"). llemontantti-r :t ovat
samoin kuin tee- ja teehybridi-r :t nykyisin
enimmän käytännössä sekä
kauppapuutarha-liikkeissä että yksityisillä harrastajilla.
C a n i n a’-ryhmän perusmuoto on R. Canina,
jota käytetään perusrunkona useimmille jaloille
ruusulaaduille. Muita huomattavampia lajeja
ovat R. rubrifolia, jolla on punaiset lehdet ja
R. rubiginosa, jonka lehdet tuoksuvat omenalle.
— C i n n a m o m e æ-rylimän huomattavimmat
lajit ovat: R. cinnamomea, R. alpin a, R.
acicu-laris ja R. rugosa. Viimemainittu monine
muunnoksineen on hyvin yleinen ja suosittu
koristepensas puutarhoissa. — Yleisiä meikäläisissä
puutarhoissa ovat myös pimpinella-r :t (R.
pimpinelli-fnlia), jotka ovat yhtä kestäviä kuin R. rugosa
laadut. Ne kuuluvat P i m p i n e 1 1 i f o 1 i
æ-ryhmään. — Aivan toisiin heimoihin kuuluvia
kasveja tarkoitetaan nimityksellä
Jerikon-ruusu (ks. t.). K. L. & G. I-s.

Ruusu (erysipelas), erikoinen ihon ja sen alai-

sen solukon tulehdus, jossa esiintyy selvä raja
punertavan ja vähän turvonneen tulehtuneen
kohdan ja sitä ympäröivän terveen ihon välillä.
Tauti aiheutuu erikoisista bakteereista,
streptokokeista, jotka tartunnan kautta ovat päässeet
" johonkin haavaan tai ihonaarmuun, josta
tulehdus sitten leviää milloin minnekin ihon alla
aikaansaaden imurauhasten tulehtumisia ynnä
joskus niiden märkimistäkin. R. on kovin
tarttuva ja yleensä ankara tauti, jota usein seuraa
korkea kuume. Varsin arveluttava se saattaa olla
levitessään päähän ja kasvoihin (kasvot u u s u),
jolloin se voi aiheuttaa aivokalvontulehduksen
ja tuottaa kuoleman. Tartunta syntyy helposti
vereksissä haavoissa (h aavaruusu. e.
trauma-ticum) ja vaikeuttaa suuresti niiden paranemista.
Tässä muodossa r. on tehnyt paljon tuhoa
sairashuoneissa aikoina, jolloin ei vielä tiedetty
hoitaa haavoja aseptisesti ja antiseptisesti, s. o.
bakteereja loitolla pitäen ja niitä tappaen. E.
mi-gransin nimellä kulkee sellainen r., jolla on
erityisen suuri taipumus kiertää paikasta toiseen.
N. s. vyöhykeruusu ei ole mikään ruusu. Kansa
nimittää muuten monta ihossa esiintyvää
taudil-lista ilmiötä r:ksi, vaikka niillä ei ole mitään
tekemistä todellisen r:n kanssa. R. vaatii
lääkärinhoitoa. M. O-B.

Ruusu, hiottu jalokivi, jonka toinen puoli ou
tasainen ja toisen puolen muodostaa kaksi riviä
kolmiomaisia pintoja; ylemmän rivin pinnat
yhtyvät yhteiseen kärkeen, vrt. Jalokivet.

(P. E.)

Ruusuliome ks. Erysiphaceæ.

Ruusujen sota, Y~orkin ja Lancasterin
sukujen välinen vallanperimyssota Englannissa
1455-85. ks. Englanti, palsta 719.

Ruusukaali ks. Kaali.

Ruusukasvit (Rosaceæ), kaksisirkkaisheimo,
jonka n. 2,000 lajista useimmat ovat pohj.
lauhkeassa vyöhykkeessä kasvavia ruohokasveja,
pensaita t. puita. Lehdet haja-asentöiset,
useimmiten liuskaiset. Korvakkeet lehtiruotiin
kiinnikas-vettuneet. Kukka säteittäinen, hyvin harvoin
vastakohtainen, eriteräinen, tav. 5-lukuinen.
Verholelulet toisinaan korvakkeellisia
(ulkover-hiö). Terälelidet suurilapaisia, melkein
kynnettömiä (ruusumainen teriö). Heteitä 2-4 kertaa niin
monta kuin verholehtiä, tav. 20 (Linnén luokka
Icosandria). Emiö erilehtinen, vain alaheimossa
Pomaceæ yhdislehtinen, tav. monilehtinen.
Kukka-pohjus on litteä, maljamainen, pikarimainen t.
pullomainen; joskus sen keskus on
kartiomaiseksi turvonnut (esim. mansikalla ja vatulla).
Kukkapohjuksen muodon vuoksi verhiö, teriö ja
hetiö ovat maljakeliäisiä, harvoin
sikiäispäälli-siä. Sikiäin tav. 1-lokeroinen, 1-siemeninen.
Hedelmä useimmiten pähkylä t. luumarja,
harvemmin tuppilo t.. marjamainen epäliedelmä.
Hyön-teissuosijoita. Jaoitus alaheimoihin etupäässä
hedelmän perusteella. Monet edustajat ovat tärkeitä
hedelmäpuita t. marja- t. koristekasveja. K. L.

Ruusukvartsi, ruusunpunainen kvartsi (ks. t.).

Ruusunauha (saks. Rosenkranz, lat. rosä’rium,
paternoster), rukousnauha (ks. Rukous).

Ruusunmarja, ruusupensaiden kypsän
kiulu-kan (paisuneen kukkapohjuksen, ks. R u u s u)
kansanomainen nimitys.

Ruusunromaani, »Roman de la rose", laaja,
allegorinen muin.-ransk. runoelma, jonka alku-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0228.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free